Luke 14
1 And it came to pass, as he went into the house of one of the chief Pharisees to eat bread on the sabbath, that they watched him.
Ja kun hän sapattina tuli erään fariseusten johtomiehen taloon aterialle, pitivät he häntä silmällä.
2 And, behold, there was a certain man before him who had the dropsy.
Ja katso, siellä oli vesitautinen mies hänen edessään.
3 And Jesus answering spoke to the lawyers and Pharisees, saying, Is it lawful to heal on the sabbath?
Niin Jeesus rupesi puhumaan lainoppineille ja fariseuksille ja sanoi: "Onko luvallista parantaa sapattina, vai eikö?" Mutta he olivat vaiti.
4 And they held their peace. And he took him, and healed him, and let him go;
Ja hän koski mieheen, paransi hänet ja laski menemään.
5 And answered them, saying, Which of you shall have a donkey or an ox fallen into a pit, and will not immediately pull him out on the sabbath day?
Ja hän sanoi heille: "Jos joltakin teistä putoaa poika tai härkä kaivoon, eikö hän heti vedä sitä ylös sapatinpäivänäkin?"
6 And they could not answer him again to these things.
Eivätkä he kyenneet vastaamaan tähän.
7 And he put forth a parable to those who were invited, when he marked how they chose out the best places; saying to them,
Ja huomatessaan, kuinka kutsutut valitsivat itselleen ensimmäisiä sijoja, hän puhui heille vertauksen ja sanoi heille:
8 When thou art invited by any man to a wedding, sit not down in the best place; lest a more honourable man than thou be invited by him;
"Kun joku on kutsunut sinut häihin, älä asetu aterioimaan ensimmäiselle sijalle; sillä, jos hän on kutsunut jonkun sinua arvollisemman,
9 And he that invited thee and him shall come and say to thee, Give this man place; and thou begin with shame to take the lowest place.
niin hän, joka on sinut ja hänet kutsunut, ehkä tulee ja sanoo sinulle: 'Anna tälle sija', ja silloin sinä saat häveten siirtyä viimeiselle paikalle.
10 But when thou art invited, go and sit down in the lowest place; that when he that invited thee cometh, he may say to thee, Friend, go up higher: then shalt thou have honour in the presence of them that sit eating with thee.
Vaan kun olet kutsuttu, mene ja asetu viimeiselle sijalle, ja niin on se, joka on sinut kutsunut, sisään tullessaan sanova sinulle: 'Ystäväni, astu ylemmäksi'. Silloin tulee sinulle kunnia kaikkien pöytäkumppaniesi edessä.
11 For whoever exalteth himself shall be abased; and he that humbleth himself shall be exalted.
Sillä jokainen, joka itsensä ylentää, alennetaan, ja joka itsensä alentaa, se ylennetään."
12 Then said he also to him that invited him, When thou givest a dinner or a supper, call not thy friends, nor thy brethren, neither thy kinsmen, nor thy rich neighbours; lest they also bid thee again, and a recompence be made thee.
Ja hän sanoi myös sille, joka oli hänet kutsunut: "Kun laitat päivälliset tai illalliset, älä kutsu ystäviäsi, älä veljiäsi, älä sukulaisiasi äläkä rikkaita naapureita, etteivät hekin vuorostaan kutsuisi sinua, ja ettet sinä siten saisi maksua.
13 But when thou givest a feast, call the poor, the maimed, the lame, the blind:
Vaan kun laitat pidot, kutsu köyhiä, raajarikkoja, rampoja, sokeita;
14 And thou shalt be blessed; for they cannot recompense thee: for thou shalt be recompensed at the resurrection of the just.
niin sinä olet oleva autuas, koska he eivät voi maksaa sinulle; sillä sinulle maksetaan vanhurskasten ylösnousemuksessa."
15 And when one of them that sat eating with him heard these things, he said to him, Blessed is he that shall eat bread in the kingdom of God.
Tämän kuullessaan eräs pöytäkumppaneista sanoi hänelle: "Autuas se, joka saa olla aterialla Jumalan valtakunnassa!"
16 Then said he to him, A certain man gave a great supper, and invited many:
Niin hän sanoi hänelle: "Eräs mies laittoi suuret illalliset ja kutsui monta.
17 And sent his servant at supper time to say to them that were invited, Come; for all things are now ready.
Ja illallisajan tullessa hän lähetti palvelijansa sanomaan kutsutuille: 'Tulkaa, sillä kaikki on jo valmiina'.
18 And they all with one consent began to make excuse. The first said to him, I have bought a piece of ground, and I must needs go and see it: I pray thee have me excused.
Mutta he rupesivat kaikki järjestään estelemään. Ensimmäinen sanoi hänelle: 'Minä ostin pellon, ja minun täytyy lähteä sitä katsomaan; pyydän sinua, pidä minut estettynä'.
19 And another said, I have bought five yoke of oxen, and I go to try them out: I pray thee have me excused.
Toinen sanoi: 'Minä ostin viisi paria härkiä ja menen niitä koettelemaan; pyydän sinua, pidä minut estettynä'.
20 And another said, I have married a wife, and therefore I cannot come.
Vielä toinen sanoi: 'Minä otin vaimon, ja sentähden en voi tulla'.
21 So that servant came, and showed his lord these things. Then the master of the house being angry said to his servant, Go out quickly into the streets and lanes of the city, and bring in here the poor, and the maimed, and the lame, and the blind.
Ja palvelija tuli takaisin ja ilmoitti herralleen tämän. Silloin isäntä vihastui ja sanoi palvelijalleen: 'Mene kiiruusti kaupungin kaduille ja kujille ja tuo köyhät ja raajarikot, sokeat ja rammat tänne sisälle'.
22 And the servant said, Lord, it is done as thou hast commanded, and yet there is room.
Ja palvelija sanoi: 'Herra, on tehty, minkä käskit, ja vielä on tilaa'.
23 And the lord said to the servant, Go out into the highways and hedges, and compel them to come in, that my house may be filled.
Niin Herra sanoi palvelijalle: 'Mene teille ja aitovierille ja pakota heitä tulemaan sisälle, että minun taloni täyttyisi;
24 For I say to you, That none of those men who were invited shall taste my supper.
sillä minä sanon teille, ettei yksikään niistä miehistä, jotka olivat kutsutut, ole maistava minun illallisiani'."
25 And there went great multitudes with him: and he turned, and said to them,
Ja hänen mukanaan kulki paljon kansaa; ja hän kääntyi ja sanoi heille:
26 If any man cometh to me, and hateth not his father, and mother, and wife, and children, and brethren, and sisters, yea, and his own life also, he cannot be my disciple.
"Jos joku tulee minun tyköni eikä vihaa isäänsä ja äitiänsä ja vaimoaan ja lapsiaan ja veljiään ja sisariaan, vieläpä omaa elämäänsäkin, hän ei voi olla minun opetuslapseni.
27 And whoever doth not bear his cross, and come after me, cannot be my disciple.
Ja joka ei kanna ristiänsä ja seuraa minua, se ei voi olla minun opetuslapseni.
28 For which of you, intending to build a tower, sitteth not down first, and counteth the cost, whether he hath sufficient to finish it?
Sillä jos joku teistä tahtoo rakentaa tornin, eikö hän ensin istu laskemaan kustannuksia, nähdäkseen, onko hänellä varoja rakentaa se valmiiksi,
29 Lest perhaps, after he hath laid the foundation, and is not able to finish it, all that behold it begin to mock him,
etteivät, kun hän on pannut perustuksen, mutta ei kykene saamaan rakennusta valmiiksi, kaikki, jotka sen näkevät, rupeaisi pilkkaamaan häntä
30 Saying, This man began to build, and was not able to finish.
sanoen: 'Tuo mies ryhtyi rakentamaan, mutta ei kyennyt saamaan valmiiksi'?
31 Or what king, going to make war against another king, sitteth not down first, and consulteth whether he is able with ten thousand to meet him that cometh against him with twenty thousand?
Tahi jos joku kuningas tahtoo lähteä sotimaan toista kuningasta vastaan, eikö hän ensin istu ja pidä neuvoa, kykeneekö hän kymmenellä tuhannella kohtaamaan sitä, joka tulee häntä vastaan kahdellakymmenellä tuhannella?
32 Or else, while the other is yet a great way off, he sendeth a delegation, and desireth conditions of peace.
Ja ellei kykene, niin hän, toisen vielä ollessa kaukana, lähettää hänen luoksensa lähettiläät hieromaan rauhaa.
33 So likewise, whoever he is of you that forsaketh not all that he hath, he cannot be my disciple.
Niin ei myös teistä yksikään, joka ei luovu kaikesta, mitä hänellä on, voi olla minun opetuslapseni.
34 Salt is good: but if the salt hath lost its savour, how shall it be seasoned?
Suola on hyvä; mutta jos suolakin käy mauttomaksi, millä se saadaan suolaiseksi?
35 It is neither fit for the land, nor yet for the dunghill; but men cast it out. He that hath ears to hear, let him hear.
Ei se kelpaa maahan eikä lantaan; se heitetään pois. Jolla on korvat kuulla, se kuulkoon!"
