Exodus 11
1 And the LORD said to Moses, Yet will I bring one plague more upon Pharaoh, and upon Egypt; afterwards he will let you go from here: when he shall let you go, he shall surely thrust you out from here altogether.
Sitten Herra sanoi Moosekselle: "Vielä yhden vitsauksen minä annan tulla faraolle ja Egyptiin; sen jälkeen hän päästää teidät täältä. Ja kun hän todella päästää teidät, niin hän ajamalla ajaa teidät täältä.
2 Speak now in the ears of the people, and let every man ask of his neighbour, and every woman of her neighbour, jewels of silver, and jewels of gold.
Puhu siis nyt kansalle, että he, jokainen mies ja jokainen vaimo, pyytävät lähimmäisiltänsä hopea-ja kultakaluja."
3 And the LORD gave the people favour in the sight of the Egyptians. Moreover the man Moses was very great in the land of Egypt, in the sight of Pharaoh’s servants, and in the sight of the people.
Ja Herra antoi kansan päästä egyptiläisten suosioon. Myöskin Mooses oli hyvin arvossapidetty mies Egyptin maassa, sekä faraon palvelijain että kansan silmissä.
4 And Moses said, Thus saith the LORD, About midnight will I go out into the midst of Egypt:
Ja Mooses sanoi: "Näin sanoo Herra: Puoliyön aikana minä lähden kulkemaan kautta Egyptin maan.
5 And all the firstborn in the land of Egypt shall die, from the firstborn of Pharaoh that sitteth upon his throne, even to the firstborn of the maidservant that is behind the mill; and all the firstborn of beasts.
Ja kaikki esikoiset Egyptin maassa kuolevat, valtaistuimellansa istuvan faraon esikoisesta käsikiveä vääntävän orjattaren esikoiseen asti, ynnä kaikki karjan esikoiset.
6 And there shall be a great cry throughout all the land of Egypt, such as there hath been none like it, nor shall be like it any more.
Ja koko Egyptin maassa on oleva kova valitus, jonka kaltaista ei ole ollut eikä koskaan tule.
7 But against any of the children of Israel shall not a dog move his tongue, against man or beast: that ye may know how the LORD doth put a difference between the Egyptians and Israel.
Mutta kenellekään israelilaiselle ei koirakaan ole muriseva, ei ihmiselle eikä eläimelle, tietääksesi, että Herra tekee erotuksen egyptiläisten ja Israelin välillä.
8 And all these thy servants shall come down to me, and bow down themselves to me, saying, Depart thou, and all the people that follow thee: and after that I will depart. And he went out from Pharaoh in a great anger.
Ja kaikki nämä sinun palvelijasi tulevat minun luokseni, kumartavat minua ja sanovat: 'Mene pois, sinä ja kaikki kansa, joka sinua seuraa'. Ja sen jälkeen minä menen." Ja niin hän lähti faraon luota vihasta hehkuen.
9 And the LORD said to Moses, Pharaoh shall not hearken to you; that my wonders may be multiplied in the land of Egypt.
Mutta Herra sanoi Moosekselle: "Farao ei kuule teitä, että paljon minun ihmeitäni tapahtuisi Egyptin maassa".
10 And Moses and Aaron did all these wonders before Pharaoh: and the LORD hardened Pharaoh’s heart, so that he would not let the children of Israel depart from his land.
Ja Mooses ja Aaron tekivät kaikki nämä ihmeet faraon edessä; mutta Herra paadutti faraon sydämen, niin ettei hän päästänyt israelilaisia maastansa.
