1 Kings 17
1 And Elijah the Tishbite, who was of the inhabitants of Gilead, said to Ahab, As the LORD God of Israel liveth, before whom I stand, there shall not be dew nor rain these years, but according to my word.
Tisbeläinen Elia, eräs Gileadiin asettuneita siirtolaisia, sanoi Ahabille: "Niin totta kuin Herra, Israelin Jumala, elää, jonka edessä minä seison: näinä vuosina ei tule kastetta eikä sadetta muutoin kuin minun sanani kautta".
2 And the word of the LORD came to him, saying,
Ja hänelle tuli tämä Herran sana:
3 Depart from here, and turn thee eastward, and hide thyself by the brook Cherith, that is before Jordan.
"Mene pois täältä ja käänny itään päin ja kätkeydy Keritin purolle, joka on Jordanin itäpuolella.
4 And it shall be, that thou shalt drink of the brook; and I have commanded the ravens to feed thee there.
Sinä saat juoda purosta, ja minä olen käskenyt kaarneiden elättää sinua siellä."
5 So he went and did according to the word of the LORD: for he went and dwelt by the brook Cherith, that is before Jordan.
Niin hän meni ja teki Herran sanan mukaan: hän meni ja asettui Keritin purolle, joka on Jordanin itäpuolella.
6 And the ravens brought him bread and flesh in the morning, and bread and flesh in the evening; and he drank of the brook.
Ja kaarneet toivat hänelle leipää ja lihaa aamuin sekä leipää ja lihaa illoin, ja hän joi purosta.
7 And it came to pass after a while, that the brook dried up, because there had been no rain in the land.
Mutta jonkun ajan kuluttua puro kuivui, koska siinä maassa ei ollut satanut.
8 And the word of the LORD came to him, saying,
Ja hänelle tuli tämä Herran sana:
9 Arise, go to Zarephath, which belongeth to Zidon, and dwell there: behold, I have commanded a widow woman there to sustain thee.
"Nouse ja mene Sarpatiin, joka on Siidonin aluetta, ja asetu sinne. Katso, minä olen käskenyt leskivaimon elättää sinua siellä."
10 So he arose and went to Zarephath. And when he came to the gate of the city, behold, the widow woman was there gathering sticks: and he called to her, and said, Bring me, I pray thee, a little water in a vessel, that I may drink.
Niin hän nousi ja meni Sarpatiin. Ja kun hän tuli kaupungin portille, niin katso, siellä oli leskivaimo keräilemässä puita. Hän huusi tälle ja sanoi: "Tuo minulle vähän vettä astiassa juodakseni".
11 And as she was going to bring it, he called to her, and said, Bring me, I pray thee, a morsel of bread in thy hand.
Kun hän meni hakemaan, huusi hän hänelle ja sanoi: "Tuo minulle myös palanen leipää kädessäsi".
12 And she said, As the LORD thy God liveth, I have not a cake, but an handful of meal in a barrel, and a little oil in a cruse: and, behold, I am gathering two sticks, that I may go in and prepare it for me and my son, that we may eat it, and die.
Mutta hän vastasi: "Niin totta kuin Herra, sinun Jumalasi, elää, minulla ei ole leipäkakkuakaan, vaan ainoastaan kourallinen jauhoja ruukussa ja vähän öljyä astiassa. Ja katso, kerättyäni pari puuta minä menen leipomaan itselleni ja pojalleni, syödäksemme ja sitten kuollaksemme."
13 And Elijah said to her, Fear not; go and do as thou hast said: but make me of it a little cake first, and bring it to me, and afterward make for thee and for thy son.
Niin Elia sanoi hänelle: "Älä pelkää; mene ja tee, niinkuin olet sanonut. Mutta leivo minulle ensin pieni kaltiainen ja tuo se minulle. Leivo sitten itsellesi ja pojallesi.
14 For thus saith the LORD God of Israel, The barrel of meal shall not be used up, neither shall the cruse of oil fail, until the day that the LORD sendeth rain upon the earth.
Sillä näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Jauhot eivät lopu ruukusta, eikä öljyä ole puuttuva astiasta siihen päivään asti, jona Herra antaa sateen maan päälle."
15 And she went and did according to the saying of Elijah: and she, and he, and her house, ate many days.
Niin hän meni ja teki, niinkuin Elia oli sanonut. Ja hänellä sekä myös Elialla ja vaimon perheellä oli syötävää pitkäksi aikaa.
16 And the barrel of meal was not used up, neither did the cruse of oil fail, according to the word of the LORD, which he spoke by Elijah.
Jauhot eivät loppuneet ruukusta, eikä öljyä puuttunut astiasta, sen Herran sanan mukaan, jonka hän oli Elian kautta puhunut.
17 And it came to pass after these things, that the son of the woman, the mistress of the house, fell sick; and his sickness was so grievous, that there was no breath left in him.
Sen jälkeen vaimon, talon emännän, poika sairastui; ja hänen tautinsa kävi hyvin kovaksi, niin ettei hänessä enää ollut henkeä.
18 And she said to Elijah, What have I to do with thee, O thou man of God? art thou come to me to call my sin to remembrance, and to slay my son?
Silloin vaimo sanoi Elialle: "Mitä minulla on tekemistä sinun kanssasi, Jumalan mies? Sinä olet tullut minun luokseni saattamaan minun pahat tekoni muistoon ja tuottamaan kuoleman minun pojalleni."
19 And he said to her, Give me thy son. And he took him out of her bosom, and carried him up into a loft, where he abode, and laid him upon his own bed.
Mutta hän sanoi hänelle: "Anna poikasi minulle". Ja hän otti tämän hänen sylistään ja vei hänet yliskammioon, jossa asui, ja pani hänet vuoteellensa.
20 And he cried to the LORD, and said, O LORD my God, hast thou also brought evil upon the widow with whom I sojourn, by slaying her son?
Ja hän huusi Herraa ja sanoi: "Herra, minun Jumalani, oletko tehnyt niin pahoin tätä leskeä kohtaan, jonka vieraana minä olen, että olet surmannut hänen poikansa?"
21 And he stretched himself upon the child three times, and cried to the LORD, and said, O LORD my God, I pray thee, let this child’s soul come into him again.
Sitten hän ojentautui pojan yli kolme kertaa, huusi Herraa ja sanoi: "Herra, minun Jumalani, anna tämän pojan sielun tulla häneen takaisin".
22 And the LORD heard the voice of Elijah; and the soul of the child came into him again, and he revived.
Ja Herra kuuli Eliaa, ja pojan sielu tuli häneen takaisin, ja hän virkosi henkiin.
23 And Elijah took the child, and brought him down from the chamber into the house, and delivered him to his mother: and Elijah said, See, thy son liveth.
Ja Elia otti pojan ja toi hänet yliskammiosta alas huoneeseen ja antoi hänet hänen äidillensä. Ja Elia sanoi: "Katso, poikasi elää".
24 And the woman said to Elijah, Now by this I know that thou art a man of God, and that the word of the LORD in thy mouth is truth.
Niin vaimo sanoi Elialle: "Nyt minä tiedän, että sinä olet Jumalan mies ja että Herran sana sinun suussasi on tosi".
