Numbers 20

1 So the people of Israel, the whole community, went into the wilderness of Zin in the first month; they stayed at Kadesh. There Miriam died and was buried.

Senjälkeen israelilaiset, koko seurakunta, tulivat Siinin erämaahan ensimmäisenä kuukautena, ja kansa asettui Kaadekseen. Siellä Mirjam kuoli, ja hänet haudattiin sinne.

2 There was no water for the community, so they assembled together against Moses and Aaron.

Mutta kansalla ei ollut vettä; niin he kokoontuivat Moosesta ja Aaronia vastaan.

3 The people complained against Moses. They said, “It would have been better if we had died when our fellow Israelites died in front of Yahweh!

Ja kansa riiteli Moosesta vastaan ja sanoi näin: "Jospa mekin olisimme hukkuneet silloin, kun veljemme hukkuivat Herran edessä!

4 Why have you brought Yahweh's community into this wilderness to die here, we and our animals?

Minkätähden toitte Herran seurakunnan tähän erämaahan, kuollaksemme karjoinemme tänne?

5 Why did you make us come up out of Egypt to bring us to this horrible place? Here there is no seed, figs, vines, or pomegranates, and there is no water to drink.”

Ja minkätähden johdatitte meidät pois Egyptistä tuodaksenne meidät tähän pahaan paikkaan, jossa ei kasva viljaa eikä viikunoita, ei viiniköynnöksiä eikä granaattiomenia, ja jossa ei ole vettä juoda?"

6 So Moses and Aaron went away from in front of the assembly. They went to the entrance of the tent of meeting and lay facedown. There Yahweh's brilliant glory appeared to them.

Mutta Mooses ja Aaron menivät seurakunnan luota ilmestysmajan ovelle ja lankesivat kasvoilleen. Silloin näkyi Herran kirkkaus heille.

7 Yahweh spoke to Moses and said,

Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:

8 “Take the staff and assemble the community, you, and Aaron your brother. Speak to the rock before their eyes, and command it to flow with water. You will produce water for them out of that rock, and you must give it to the community and their cattle to drink.”

"Ota sauva ja kokoa seurakunta, sinä ja veljesi Aaron, ja puhukaa heidän silmiensä edessä kalliolle, niin se antaa vettä, ja sinä saat vettä tulemaan heille kalliosta ja juotat joukon ja sen karjan".

9 Moses took the staff from before Yahweh, as Yahweh had commanded him to do.

Niin Mooses otti sauvan Herran kasvojen edestä, niinkuin hän oli häntä käskenyt.

10 Then Moses and Aaron gathered the assembly together before the rock. Moses said to them, “Listen now, you rebels. Must we bring water out of this rock for you?”

Ja Mooses ja Aaron kokosivat seurakunnan kallion eteen, ja hän sanoi heille: "Kuulkaa nyt, te niskurit! Onko meidän saatava teille vettä tästä kalliosta?"

11 Then Moses raised his hand and struck the rock twice with his staff, and much water came out. The community drank, and their cattle drank.

Niin Mooses nosti kätensä ja iski kalliota kahdesti sauvallansa, ja siitä lähti runsaasti vettä, niin että kansa ja sen karja saivat juoda.

12 Then Yahweh said to Moses and Aaron, “Because you did not trust me or honor me as holy in the eyes of the people of Israel, you will not bring this assembly into the land I have given them.”

Mutta Herra sanoi Moosekselle ja Aaronille: "Koska ette uskoneet minuun ettekä pitäneet minua pyhänä israelilaisten silmien edessä, niin te ette saa viedä tätä seurakuntaa siihen maahan, jonka minä heille annan".

13 This place was called the waters of Meribah because the people of Israel had quarreled with Yahweh there, and he showed himself to them as holy.

Tämä oli Meriban vesi, jonka luona israelilaiset riitelivät Herraa vastaan ja hän näytti heille pyhyytensä.

14 Moses sent messengers from Kadesh to the king of Edom: Your brother Israel says this: “You know all the difficulties that have happened to us.

Mutta Mooses lähetti Kaadeksesta sanansaattajat Edomin kuninkaan tykö sanomaan: "Näin sanoo veljesi Israel: Sinä tunnet kaiken vaivan, joka on meitä kohdannut,

15 You know that our ancestors went down to Egypt and lived in Egypt a long time. The Egyptians treated us harshly and also our ancestors.

kuinka isämme lähtivät Egyptiin, kuinka olemme asuneet Egyptissä kauan aikaa ja kuinka egyptiläiset kohtelivat pahoin meitä ja meidän isiämme.

16 When we called out to Yahweh, he heard our voice and sent an angel and brought us out of Egypt. Look, we are in Kadesh, a city on the border of your land.

Mutta me huusimme Herran puoleen, ja hän kuuli meidän huutomme ja lähetti enkelin, joka vei meidät pois Egyptistä. Ja katso, me olemme nyt Kaadeksessa, kaupungissa, joka on sinun maasi rajalla.

17 I am asking you to let us pass through your land. We will not pass through field or vineyard, nor will we drink the water in your wells. We will go along the king's highway. We will not turn aside to the right hand or to the left until we have passed your border.”

Salli meidän kulkea maasi läpi. Me emme kulje peltojen emmekä viinitarhojen poikki emmekä juo vettä kaivoista. Poikkeamatta oikealle tai vasemmalle me kuljemme valtatietä, kunnes olemme päässeet alueesi läpi."

18 But the king of Edom replied to him, “You may not pass through here. If you do, I will come with the sword to attack you.”

Mutta Edom vastasi hänelle: "Älä kulje minun maani läpi; muutoin minä käyn miekka kädessä sinua vastaan".

19 Then the people of Israel said to him, “We will go along the highway. If we or our livestock drink your water, we will pay for it. Just let us walk through on foot, without doing anything else.”

Mutta israelilaiset sanoivat hänelle: "Maantietä me kuljemme, ja jos juomme vettäsi, me tai meidän karjamme, niin me maksamme sen, kun vain saamme jalkaisin kulkea sinun maasi läpi".

20 But the king of Edom replied, “You may not pass through.” So the king of Edom came against Israel with a strong hand with many soldiers.

Mutta hän vastasi: "Tästä et kulje!" Ja Edom lähti häntä vastaan suurella sotajoukolla ja vahvasti varustettuna.

21 The king of Edom refused to allow Israel to cross over their border. Because of this, Israel turned away from the land of Edom.

Kun siis Edom kielsi Israelia kulkemasta maansa läpi, niin Israel väistyi sieltä pois.

22 So the people journeyed from Kadesh. The people of Israel, the whole community, came to Mount Hor.

Ja he lähtivät liikkeelle Kaadeksesta. Ja israelilaiset, koko kansa, tulivat Hoorin vuorelle.

23 Yahweh spoke to Moses and Aaron at Mount Hor, on Edom's border. He said,

Mutta Herra sanoi Moosekselle ja Aaronille Hoorin vuorella, Edomin maan rajalla, näin:

24 “Aaron must be gathered to his people, for he will not enter the land that I have given to the people of Israel. This is because you both rebelled against my word at the waters of Meribah.

"Aaron otetaan nyt pois heimonsa tykö, sillä hän ei pääse siihen maahan, jonka minä annan israelilaisille, koska te niskoittelitte minun käskyäni vastaan Meriban veden luona.

25 Take Aaron and Eleazar his son, and bring them up to Mount Hor.

Ota Aaron ja hänen poikansa Eleasar ja vie heidät Hoorin vuorelle.

26 Take Aaron's priestly garments off him and put them on Eleazar his son. Aaron must die and be gathered to his people there.”

Ja riisu Aaronilta vaatteet ja pue ne hänen poikansa Eleasarin ylle. Aaron otetaan pois ja kuolee siellä."

27 Moses did as Yahweh commanded. They went up Mount Hor in the sight of all the community.

Ja Mooses teki, niinkuin Herra oli käskenyt; ja he nousivat Hoorin vuorelle koko kansan silmien edessä.

28 Moses took Aaron's priestly garments off him and put them on Eleazar his son. Aaron died there on the top of the mountain. Then Moses and Eleazar came down.

Ja Mooses riisui Aaronilta vaatteet ja puki ne hänen poikansa Eleasarin ylle. Niin Aaron kuoli siellä vuoren huipulla, mutta Mooses ja Eleasar astuivat alas vuorelta.

29 When all the community saw that Aaron was dead, the entire nation wept for Aaron for thirty days.

Ja kun koko kansa sai tietää, että Aaron oli kuollut, niin he itkivät Aaronia kolmekymmentä päivää, koko Israelin heimo.