Luke 14
1 It happened one Sabbath, when he went into the house of one of the leaders of the Pharisees to eat bread, that they were watching him closely.
Ja tapahtui, että hän tuli yhden Pharisealaisten päämiehen huoneesen sabbatina rualle, ja he vartioitsivat häntä.
2 Behold, there in front of him was a man who was suffering from edema.
Ja katso, siinä oli vesitautinen ihminen hänen edessänsä.
3 Jesus asked the experts in the Jewish law and the Pharisees, “Is it lawful to heal on the Sabbath, or not?”
Niin Jesus vastaten sanoi lainoppineille ja Pharisealaisille: sopiiko sabbatina parantaa? Niin he vaikenivat.
4 But they kept silent. So Jesus took hold of him, healed him, and sent him away.
Mutta hän rupesi häneen, ja paransi hänen, ja pääsi menemään.
5 He said to them, “Which of you who has a son or an ox that falls into a well on the Sabbath day will not immediately pull him out?”
Ja hän vastaten sanoi heille: kenenkä teistä nauta eli aasi putoo kaivoon, eikö hän kohta sabbatin päivänä häntä ota ylös?
6 They were not able to give an answer to these things.
Ja ei he taitaneet häntä tähän vastata.
7 When Jesus noticed how those who were invited chose the seats of honor, he spoke a parable, saying to them,
Mutta hän sanoi vieraille vertauksen, koska hän ymmärsi, kuinka he valitsivat ylimmäisiä istuimia, sanoen heille:
8 “When you are invited by someone to a wedding feast, do not sit down in the place of honor, because someone may have been invited who is more honored than you.
Kuinka joltakulta häihin kutsuttu olet, niin älä istu ylimmäiseen siaan, ettei joku kunniallisempi sinua ole häneltä kutsuttu,
9 When the person who invited both of you arrives, he will say to you, 'Give this other person your place,' and then in shame you will proceed to take the lowest place.
Ja tulee se, joka sinun ja hänen on kutsunut, ja sanoo sinulle: anna tälle siaa! ja niin sinä häpiällä menet alemma istumaan.
10 But when you are invited, go and sit down in the lowest place, so that when the one who has invited you comes, he may say to you, 'Friend, go up higher.' Then you will be honored in the presence of all who sit at the table with you.
Mutta kuin kutsuttu olet, niin mene ja istu alemmaiseen siaan, että se, joka sinun kutsunut on, tulis ja sanois sinulle: ystäväni, nouse ylemmä; silloin on sinulle kunnia niiden edessä, jotka ynnä kanssas atrioitsevat.
11 For everyone who exalts himself will be humbled, and he who humbles himself will be exalted.”
Sillä jokainen, joka itsensä ylentää, se alennetaan, ja joka itsensä alentaa, se ylennetään.
12 Jesus also said to the man who had invited him, “When you give a dinner or a banquet, do not invite your friends or your brothers or your relatives or your rich neighbors, as they may also invite you in return, and you will be repaid.
Mutta hän sanoi myös sille, joka hänen kutsunut oli: kuin päivällistä tai ehtoollista teet, niin älä kutsu ystäviäs, eli veljiäs, ei lankojas, taikka rikkaita kylänmiehiäs: ettei he joskus sinua myös jälleen kutsu, ja sinulle maksa.
13 But when you give a banquet, invite the poor, the crippled, the lame, and the blind,
Mutta kuin pidot teet, niin kutsut köyhiä, raajarikkoja, ontuvia, sokeita:
14 and you will be blessed, because they cannot repay you. For you will be repaid in the resurrection of the just.”
Niin sinä olet autua; sillä ei heillä ole varaa sinulle maksaa, sillä sinulle pitää maksettaman vanhurskasten ylösnousemisessa.
15 When one of them who sat at the table with Jesus heard these things, he said to him, “Blessed is he who will eat bread in the kingdom of God!”
Mutta kuin yksi ynnä atrioitsevista nämät kuuli, sanoi hän hänelle: autuas on se, joka syö leipää Jumalan valtakunnassa.
16 But Jesus said to him, “A certain man prepared a large dinner and invited many.
Niin hän sanoi hänelle: yksi ihminen teki suuren ehtoollisen ja kutsui monta,
17 When the dinner was prepared, he sent his servant to say to those who were invited, 'Come, because everything is now ready.'
Ja lähetti palveliansa ehtoollisen hetkellä sanomaan kutsutuille: tulkaat, sillä kaikki ovat valmistetut.
18 They all alike began to make excuses. The first said to him, 'I have bought a field, and I must go out and see it. Please excuse me.'
Ja he rupesivat järjestänsä kaikki itseänsä estelemään: ensimäinen sanoi hänelle: minä ostin pellon, ja minun pitää menemän sitä katsomaan: minä rukoilen sinua, sano minun esteeni.
19 Another said, 'I have bought five pairs of oxen, and I am going to try them out. Please excuse me.'
Ja toinen sanoi: minä ostin viisi paria härkiä, ja menen niitä koettelemaan: minä rukoilen sinua, sano minun esteeni.
20 Then another man said, 'I have married a wife, and therefore I cannot come.'
Ja kolmas sanoi: minä olen emännän nainut, ja en taida sentähden tulla.
21 The servant came and told his master these things. Then the master of the house became angry and said to his servant, 'Go out quickly into the streets and lanes of the town and bring in here the poor, the crippled, the blind, and the lame.'
Ja kuin se palvelia tuli, sanoi hän nämät herrallensa. Silloin perheenisäntä vihastui ja sanoi palveliallensa: mene nopiasti kaupungin kaduille ja kujille ja saata tänne vaivaiset ja raajarikot, ontuvat ja sokiat.
22 The servant said, 'Master, what you commanded has been done, and yet there is still room.'
Ja palvelia sanoi: herra, minä olen tehnyt niinkuin sinä käskit, ja vielä nyt siaa on.
23 The master said to the servant, 'Go out into the highways and hedges and compel them to come in, that my house may be filled.
Ja herra sanoi palvelialle: men maanteille ja aidoille, ja vaadi heitä sisälle tulemaan, että minun huoneeni täytettäisiin.
24 For I say to you, none of those men who were invited will taste my dinner.'”
Sillä minä sanon teille, ettei yksikään niistä miehistä, jotka kutsuttiin, pidä maistaman minun ehtoollistani.
25 Now large crowds were going with him, and he turned and said to them,
Niin vaelsi paljo väkeä hänen kanssansa, ja hän kääntyi ja sanoi heille:
26 “If anyone comes to me and does not hate his own father, mother, wife, children, brothers and sisters, and even his own life, he cannot be my disciple.
Jos joku tulee minun tyköni, ja ei vihaa isäänsä ja äitiänsä, ja emäntäänsä ja lapsiansa, ja veljiänsä ja sisariansa, ja päälliseksi omaa henkeänsä, ei se taida olla minun opetuslapseni.
27 Whoever does not carry his own cross and come after me cannot be my disciple.
Ja joka ei kanna ristiänsä ja seuraa minua, ei se taida olla minun opetuslapseni.
28 For which of you who desires to build a tower does not first sit down and count the cost to calculate if he has what he needs to complete it?
Sillä kuka teistä on, joka tahtoo tornia rakentaa; eikö hän ennen istu ja laske kulutusta, jos hänellä on varaa sitä täyttää?
29 Otherwise, when he has laid a foundation and is not able to finish, all who see it will begin to mock him,
Ettei, kuin hän perustuksen laskenut on, ja ei voi sitä täyttää, kaikki, jotka sen näkevät, rupee pilkkaamaan häntä,
30 saying, 'This man began to build and was not able to finish.'
Sanoen: tämä ihminen rupesi rakentamaan, ja ei voinut täyttää.
31 Or what king, as he goes to encounter another king in war, will not sit down first and take advice about whether he is able with ten thousand men to fight the other king who comes against him with twenty thousand men?
Taikka kuka kuningas tahtoo mennä sotimaan toista kuningasta vastaan; eikö hän ennen istu ja ajattele, jos hän voi kymmenellä tuhannella kohdata sen, joka häntä vastaan tulee kahdellakymmenellä tuhannella?
32 If not, while the other army is still far away, he sends a delegation and asks for conditions of peace.
Muutoin, kuin hän vielä kaukana on, niin hän lähettää hänelle sanan ja rukoilee rauhaa.
33 So therefore, any one of you who does not give up all that he has cannot be my disciple.
Niin siis jokainen teistä, joka ei luovu kaikista mitä hänellä on, ei se taida olla minun opetuslapseni.
34 Salt is good, but if the salt has lost its taste, how can it be made salty again?
Suola on hyvä; mutta jos suola tulee mauttomaksi, milläs sitte suolataan?
35 It is of no use for the soil or even for the manure pile. It is thrown away. He who has ears to hear, let him hear.”
Ei se maahan eikä sontaan ole sovelias: he heittävät sen pois. Jolla on korvat kuulla, se kuulkaan.
