Mark 5
1 And they cam over to the other syde of ye see in to the coutre of ye Gaderenites.
Ja he tulivat ylitse meren Gadaralaisten maakuntaan.
2 And when he was come out of ye shippe there met him out of the graves a man possessyd of an vncleane sprete
Ja kuin hän läksi haahdesta, kohtasi häntä kohta haudoista ihminen, jossa oli saastainen henki.
3 which had his abydinge amoge the graves. And no man coulde bynde him: no not with cheynes
Jolla oli maja haudoissa, ja ei voinut kenkään häntä kahleilla sitoa;
4 because that when he was often bounde wt fetters and cheynes he plucked ye chaynes asundre and brake the fetters in peaces. Nether coulde eny man tame him.
Sillä hän oli usein jalkapuissa ja kahleissa sidottuna, ja hän oli särkenyt kahleet ja jalkapuut rikkonut, ja ei kenkään voinut häntä asettaa.
5 And alwayes bothe nyght and daye he cryed in ye moutaynes and in ye graves and bet himsilfe wt stones.
Ja hän oli aina yötä ja päivää vuorissa ja haudoissa, ja parkui, ja hosui itsiänsä kivillä.
6 When he had spied Iesus afarre of he rane and worshipped him
Mutta kuin hän näki taampana Jesuksen, juoksi hän ja lankesi maahan hänen eteensä,
7 and cryed wt a lowde voyce and sayde: what have I to do wt the Iesus ye sonne of the moost hyest God? I requyre ye in the name of God yt thou tormet me not.
Ja huutain suurella äänellä sanoi: mitä minun on sinun kanssas, Jesus, korkeimman Jumalan Poika? Minä vannotan sinua Jumalan kautta, ettet minua vaivaisi.
8 For he had sayd vnto hym: come out of the man thou fowle sprete.
(Sillä hän sanoi hänelle: lähde ulos saastainen henki ihmisestä.)
9 And he axed him: what is thy name? And he answered sayinge: my name is Legion for we are many.
Ja hän kysyi häneltä: mikä nimes on? Ja hän vastasi, sanoen: legio on minun nimeni; sillä meitä on monta.
10 And he prayd him instantly that he wolde not sende the awaye out of the countre.
Ja hän rukoili häntä suuresti, ettei hän lähettäisi heitä ulos siitä maakunnasta.
11 And ther was there nye vnto ye moutayns a greate heerd of swyne fedinge
Niin oli siinä vuorten tykönä suuri sikalauma laitumella.
12 and all the devyls besought him sayinge: sende vs into the heerde of swyne yt we maye enter in to them.
Ja kaikki ne perkeleet rukoilivat häntä, sanoen: laske meitä sikoihin, että me heihin menisimme sisälle.
13 And anone Iesus gave them leave. And the vnclene spretes wet out and entred into ye swyne. And the heerd starteled and ran hedling into the see. They were about. ii. M. swyne and they were drouned in the see.
Ja Jesus salli kohta heidän. Ja saastaiset henget läksivät ulos ja menivät sikain sisälle. Ja lauma syöksi itsensä kohdastansa mereen (mutta heitä oli lähes kaksituhatta), ja he upposivat mereen.
14 And the swyne heerdes fleed and tolde it in ye cyte and in the countre. And they came out for to se what had hapened:
Mutta sikain kaitsiat pakenivat ja saattivat sanoman kaupunkiin ja kyliin. Ja he menivät ulos katsomaan, mikä se oli joka tapahtui,
15 and came to Iesus and sawe hym that was vexed wt the fende and had the legio syt both clothed and in his right mynde and were afrayed.
Ja tulivat Jesuksen tykö ja näkivät sen, joka perkeleeltä riivattu oli, istuvan ja vaatetettuna ja toimellisena, jossa legio oli ollut; ja he pelkäsivät,
16 And they that sawe it tolde them how it had happened vnto him that was possessed with the devyll: and also of the swyne.
Ja ne, jotka sen nähneet olivat, juttelivat heille, kuinka perkeleeltä riivatulle tapahtunut oli, ja sioista.
17 And they begane to praye him that he wolde departe fro their coostes.
Ja he rupesivat häntä rukoilemaan menemään pois heidän maaltansa.
18 And when he was come in to the shyppe he that had ye devyll prayed him that he myght be with him.
Ja kuin hän astui haahteen, niin se, joka perkeleeltä riivattu oli, rukoili, että hän sais hänen kanssansa olla.
19 Howbeit Iesus wolde not suffre him but sayde vnto him: goo home in to thyne awne housse and to thy frendes and shewe the what great thinges ye Lorde hath done vnto the and how he had copassion on the.
Mutta ei Jesus häntä sallinut, vaan sanoi hänelle: mene kotias omaistes tykö, ja ilmoita heille, kuinka suuret työt Herra on sinulle tehnyt, ja on sinua armahtanut.
20 And he departed and begane to publisshe in ye ten cyties what greate thinges Iesus had done vnto him and all me dyd merveyle.
Ja hän meni ja rupesi saarnaamaan niissä kymmenessä kaupungissa, kuinka suuret työt Jesus oli hänelle tehnyt; ja he kaikki ihmettelivät.
21 And when Iesus was come over agayne by shyp vnto the other syde moche people gadered vnto him and he was nye vnto the see.
Ja kuin Jesus taas meni haahdella ylitse, kokoontui paljo kansaa hänen tykönsä, ja hän oli läsnä merta.
22 And beholde ther came one of the rulers of ye Synagoge whose name was Iairus: and when he sawe him he fell doune at his fete
Ja katso, synagogan päämies, Jairus nimeltä, tuli, ja kuin hän näki hänen, lankesi hän hänen jalkainsa tykö,
23 and besought hym greatly sayinge: my doughter lyith at poynt of deeth I wolde thou woldest come and laye thy honde on her that she myght be safe and live.
Ja rukoili häntä suuresti, sanoen: minun vähä tyttäreni on viimeisillänsä; tule ja pane kätes hänen päällensä, että hän paranis ja eläis.
24 And he wet with him and moche people folowed him and thronged him.
Niin hän meni hänen kanssansa; ja paljo kansaa seurasi häntä, ja ahdistivat häntä.
25 And ther was a certen woman which was diseased of an yssue of bloude. xii. yeres
Ja vaimo, joka oli sairastanut punaista tautia kaksitoistakymmentä ajastaikaa,
26 and had suffred many thinges of many phisicios and had spet all yt she had and felte none amendmet at all but wexed worsse and worsse.
Ja oli paljon kärsinyt monelta parantajalta, ja oli kuluttanut kaiken hyvyytensä, eikä mitään apua tuntenut, vaan tullut paljon pahemmaksi;
27 When she had herde of Iesus: she came into the preace behynde him and touched his garmet.
Kuin hän kuuli Jesuksesta, tuli hän kansan seassa takaa ja rupesi hänen vaatteisiinsa;
28 For she thought: yf I maye but touche his clothes I shall be whole.
Sillä hän sanoi: jos minä ainoasti saan ruveta hänen vaatteisiinsa, niin minä paranen.
29 And streyght waye her foutayne of bloude was dryed vp aud she felt in her body that she was healed of the plage.
Ja hänen verilähteensä kohta kuivettui, ja hän tunsi ruumiissansa, että hän oli vitsauksestansa parantunut.
30 And Iesus immediatly felt in him silfe ye vertue that wet out of him and tourned him roude aboute in the preace and sayde: who touched my clothes?
Ja Jesus tunsi kohta itsessänsä voiman, joka hänestä lähtenyt oli, ja käänsi itsensä kansan seassa ja sanoi: kuka rupesi minun vaatteisiini?
31 And his disciples sayde vnto him: seist thou ye people thrust the and yet axest who dyd touche me?
Ja hänen opetuslapsensa sanoivat hänelle: sinä näet, että kansa sinua ahdistaa ympäri, ja sinä sanoit: kuka minuun rupesi?
32 And he loked roud about for to se her that had done that thinge.
Ja hän katsoi ympärinsä, että hän sen näkis, joka sen teki.
33 The woman feared and trembled (for she knew what was done with in her) and she came and fell doune before him and tolde him ye truth of everythinge.
Mutta vaimo pelkäsi ja vapisi, että hän tiesi, mitä hänen kohtaansa tapahtunut oli, tuli ja lankesi hänen eteensä, ja sanoi hänelle kaiken totuuden.
34 And he sayde to her: Doughter thy fayth hath made the whoale: goo in peace and be whole of thy plage.
Mutta hän sanoi hänelle: tyttäreni, sinun uskosi paransi sinun; mene rauhaan ja ole terve vitsauksestas.
35 Whyll he yet spake ther came fro the ruler of ye synagoges housse certayne which sayde: thy doughter is deed: why diseasest thou ye master eny further?
Kuin hän vielä puhui, tulivat muutamat synagogan päämieheltä, jotka sanoivat: sinun tyttäres on kuollut: mitäs silleen Mestaria vaivaat?
36 Assone as Iesus herde that worde spoke he sayde vnto the ruler of ye synagoge: be not afrayed only beleve.
Mutta Jesus kohta kuultuansa sen sanan sanottavan, sanoi synagogan päämiehelle: älä pelkää, ainoastaan usko.
37 And he suffred no man to folowe him moo then Peter and Iames and Ihon the brother of Iames.
Ja ei hän sallinut kenenkään itsiänsä seurata, vaan Pietarin ja Jakobin ja Johanneksen, Jakobin veljen.
38 And he came vnto the housse of the ruler of ye synagoge and sawe ye wondrynge and them that wepte and wayled greatly
Ja hän tuli synagogan päämiehen huoneeseen, ja näki pauhinan ja ne, jotka itkivät ja porasivat paljon.
39 and went in and sayde vnto them: why make ye this adoo and wepe? The mayde is not deed but slepith.
Ja hän meni sisälle, ja sanoi heille: mitä te pauhaatte ja itkette? Lapsi ei ole kuollut, vaan makaa.
40 And they lawght him to scorne. Then he put them all out and toke ye father and the mother of ye mayden and them that were with him and entred in where the mayden laye
Ja he nauroivat häntä. Mutta kuin hän oli kaikki ajanut ulos, otti hän lapsen isän ja äidin kanssansa ja ne, jotka hänen kanssansa olivat, ja meni sisälle, kussa lapsi makasi,
41 and toke the mayden by the honde and sayde vnto hyr: Tabitha cumi: which is by interpretacion: mayde I saye vnto the aryse.
Ja tarttui lapsen käteen ja sanoi hänelle: talita kumi, se on sanottu: piikainen, (sinulle minä sanon), nouse ylös.
42 And streyght the mayden arose and went on her fete. For she was of the age of twelve yeres. And they were astonied at it out of measure.
Ja kohta piika nousi ja kävi; sillä hän oli kahdentoistakymmenen ajastaikainen. Ja he hämmästyivät suurella hämmästyksellä.
43 And he charged the straytely that no man shuld knowe of it and comaunded to geve her meate.
Ja hän haasti heitä kovin, ettei kenkään sitä saisi tietää, ja hän käski antaa hänelle syötävää.
