Mark 12
1 And he beganne to speake vnto them in similitudes. A certayne man planted a vineyarde and copased it with an hedge and ordeyned a wyne presse and bylt a toure in yt. And let yt out to hyre vnto husbandme and went into a straunge countre.
Ja hän rupesi heille puhumaan vertauksilla: ihminen istutti viinamäen, ja pani aidan sen ympärille, ja kaivoi kuopan, ja rakensi tornin, ja pani sen vuorolle peltomiehille, ja matkusti muille maille,
2 And when the tyme was come he sent to the tennauntes a servaunt that he myght receave of the tenauntes of the frute of the vyneyarde.
Ja lähetti ajallansa palveliansa peltomiesten tykö, ottamaan peltomiehiltä viinamäen hedelmää.
3 And they caught him and bet him and sent him agayne emptye.
Mutta he ottivat hänen kiinni, hosuivat hänen ja lähettivät hänen pois tyhjänä.
4 And moreoever he sent vnto them another servaunt and at him they cast stones and brake his heed and sent him agayne all to revyled.
Ja taas lähetti hän heidän tykönsä toisen palvelian, ja sen he kivittivät ja pään särkivät, ja lähettivät hänen pois pilkattuna.
5 And agayne he sent another and him they kylled: and many other beetynge some and kyllinge some.
Ja hän lähetti taas toisen; sen he tappoivat: ja monta muuta, muutamat he hosuivat, ja muutamat tappoivat.
6 Yet had he one sonne whom he loved tenderly him also he sent at the last vnto them sayinge: they wyll feare my sonne.
Niin hänellä oli vielä rakas ainoa poikansa; hän lähetti myös sen viimeiseksi heidän tykönsä, sanoen: he karttavat minun poikaani.
7 But the tenauntes sayde amongest them selves: this is the heyre: come let vs kyll hym and ye inheritauce shalbe oures.
Mutta ne peltomiehet sanoiat keskenänsä: tämä on perillinen: tulkaat, tappakaamme häntä, niin perintö jää meille.
8 And they toke him and kyllid him and cast him out of the vyneyarde.
Ja he ottivat hänen ja tappoivat, ja heittivät ulos viinamäestä.
9 What shall then the lorde of the vyneyarde do? He will come and destroye ye tenauntes and let out the vyneyarde to other.
Mitäs viinamäen Herra on tekevä? Hän tulee ja hukkaa ne peltomiehet, ja antaa viinamäen muille.
10 Have ye not redde this scripture? The stoone which ye bylders dyd refuse is made ye chefe stoone in ye corner:
Ettekö te ole lukeneet tätä kirjoitusta: jonka kiven rakentajat hylkäsivät, se on tullut nurkkakiveksi.
11 this was done of ye Lorde and is mervelous in oure eyes.
Herralta on tämä tullut, ja on ihmeellinen meidän silmissämme.
12 And they went about to take him but they feared the people. For they perceaved that he spake that similitude agaynst them. And they left him and went their waye.
Ja he etsivät häntä kiinni ottaaksensa, ja pelkäsivät kansaa; sillä he ymmärsivät, että hän heille tämän vertauksen sanonut oli. Ja he jättivät hänen ja menivät pois.
13 And they sent vnto him certayne of ye Pharises with Herodes servantes to take him in his wordes.
Ja he lähettivät hänen tykönsä muutamat Pharisealaisista ja Herodilaisista, solmeamaan häntä sanoissa.
14 And assone as they were come they sayd vnto him: master we knowe yt thou arte true and carest for no man: for thou consyderest not the degre of men but teachest the waye of God truly: Ys it laufull to paye tribute to Cesar or not?
Ja he tulivat ja sanoivat hänelle: Mestari, me tiedämme, ettäs olet totinen ja et tottele ketään; sillä et sinä katso ihmisten muotoa, mutta opetat Jumalan tien totuudessa. Sopiiko keisarille antaa veron, taikka ei? Pitääkö meidän antaman, taikka ei antaman?
15 Ought we to geve or ought we not to geve? He vnderstode their simulacion and sayde vnto them: Why tepte ye me? Brynge me a peny that I maye se yt.
Niin hän tiesi heidän viekkautensa, ja sanoi heille: mitä te kiusaatte minua? Tuokaat minulle raha nähdäkseni.
16 And they brought. And he sayde vnto them: Whose ys thys ymage and superscripcion? And they sayde vnto him Cesars.
Niin he toivat. Ja hän sanoi heille: kenenkä on tämä kuva ja päällekirjoitus? He sanoivat hänelle: keisarin.
17 And Iesus answered and saide vnto the: Then geve to Cesar that which belongeth to Cesar: and to God that which perteyneth to God. And they mervelled at him.
Niin Jesus vastasi ja sanoi heille: antakaat keisarille, kuin keisarin ovat, ja Jumalalle, kuin Jumalan ovat. Ja he ihmettelivät häntä.
18 Then came the Saduces vnto him which saye ther is no resurreccion. And they axed hym sayinge:
Niin hänen tykönsä tulivat Saddukealaiset, jotka sanovat, ettei nousemusta ole, ja kysyivät häneltä sanoen:
19 Master Moses wroote vnto vs yf eny mans brother dye and leve his wyfe behinde him and leve no chyldren: that then hys brother shuld take his wyfe and reyse vp seed vnto his brother.
Mestari! Moses kirjoitti meille: jos jonkun veli kuolis, ja jättäis vaimon, ja ei lapsia, niin hänen veljensä pitää ottaman hänen vaimonsa ja herättämän veljellensä siemenen.
20 Ther were seven brethren: and the fyrst toke a wyfe and when he dyed leeft no seed behynde him.
Niin oli seitsemän veljeä. Ja ensimäinen otti vaimon, ja ei jättänyt kuoltuansa siementä.
21 And the seconde toke hir and dyed: nether leeft eny seed. And the thyrde lyke wyse.
Ja toinen otti hänen, ja kuoli, ja ei hänkään jättänyt siementä. Niin myös kolmas.
22 And seve had her and leeft no seed behynde them. Last of all the wyfe dyed also.
Ja hänen ottivat ne seitsemän, ja ei jättäneet siementä. Kaikkein viimein kuoli vaimo.
23 In the resurreccio then when they shall ryse agayne: whose wyfe shall she be of them? For seven had her to wyfe.
Sentähden ylösnousemisessa, kuin he nousevat ylös, kenenkä heistä vaimo pitää oleman? Sillä hän oli niille seitsemälle emäntänä.
24 Iesus answered and sayde vnto them: Are ye not therfore deceaved and vnderstonde not the scryptures nether the power of God?
Ja Jesus vastaten sanoi heille: ettekö te sentähden eksy, ettette tiedä kirjoituksia, eikä Jumalan voimaa?
25 For when they shall ryse agayne fro deeth they nether mary nor are maryed: but are as the angels which are in heven.
Sillä kuin he kuolleista nousevat ylös, ei he nai eikä huole, mutta ovat niinkuin enkelit, jotka ovat taivaissa.
26 As touchynge the deed that they shall ryse agayne: have ye not redde in the boke of Moses howe in the busshe God spake vnto him sayinge: I am the God of Abraham and God of Ysaac and the God of Iacob?
Mutta kuolleista, että he nousevat, ettekö te ole lukeneet Moseksen Raamatussa, kuinka Jumala pensaassa hänelle puhui, sanoen: minä olen Abrahamin Jumala, ja Isaakin Jumala, ja Jakobin Jumala?
27 He is not the God of the deed but the God of the livynge. Ye are therfore greatly deceaved.
Ei Jumala ole kuolleiden, vaan elävien Jumala: te sentähden suuresti eksytte.
28 And ther came one of the scribes that had hearde them disputynge to gedder and perceaved that he had answered them well and axed him: Which is the fyrste of all the commaundemetes?
Ja kuin yksi kirjanoppineista tuli, joka kuuli heidän kamppailevan keskenänsä, ja näki, että hän hyvästi vastasi heitä, kysyi hän häneltä: kuka on kaikkein suurin käsky?
29 Iesus answered him: the fyrste of all the comaundementes is. Heare Israel: The Lorde God is one Lorde.
Mutta Jesus vastasi häntä: tämä on kaikkein suurin käsky: kuule, Israel, Herra meidän Jumalamme on yksi Herra.
30 And thou shalt love the Lorde thy God with all thy hert and with all thy soule and with all thy mynde and with all thy strength. This is the fyrste commaundement.
Ja sinun pitää rakastaman Herraa sinun Jumalaas kaikesta sydämestäs, ja kaikesta sinun sielustas, ja kaikesta sinun mielestäs, ja kaikesta sinun voimastas. Tämä on suurin käsky.
31 And the seconde is lyke vnto this: Thou shalt love thy neghbour as thy silfe. Ther is none other commaundement greater then these.
Ja toinen senkaltainen on tämä: sinun pitää rakastaman sinun lähimmäistäs niinkuin itse sinuas. Ei ole näitä suurempaa käskyä.
32 And the Scribe sayde vnto him: well master thou hast sayd ye truthe that ther ys one God and that ther is none but he.
Ja kirjanoppinut sanoi hänelle: oikein, Mestari, sinä sanoit totuuden; sillä yksi on Jumala, ja ei ole toista paitsi häntä:
33 And to love him with all the herte and with all the mynde and with all the soule and with all the stregth: and to love a mans neghbour as him silfe ys a greater thinge then all burntofferings and sacrifices.
Ja rakastaa häntä kaikesta sydämestä, ja kaikesta ymmärryksestä, ja kaikesta sielusta ja kaikesta väestä, ja rakastaa lähimmäistä niinkuin itsiänsä, se on enempi kuin kaikki polttouhrit ja muut uhrit.
34 And when Iesus sawe that he answered discretly he sayde vnto him: Thou arte not farre from the kyngdome of God. And no man after that durst axe him eny questio.
Ja koska Jesus näki, että hän toimellisesti vastasi, sanoi hän hänelle: et sinä ole kaukana Jumalan valtakunnasta. Ja ei tohtinut kenkään sitte häneltä enempää kysyä.
35 And Iesus answered and sayde teachynge in the temple: how saye the Scribes yt Christ is the sonne of David?
Ja Jesus vastasi ja sanoi, opettain templissä: kuinka sanovat kirjanoppineet, että Kristus on Davidin poika?
36 for David him selfe inspyred with the holy goost sayde: The Lorde sayde to my Lorde syt on my right honde tyll I make thyne enemyes thy fote stole.
Sillä David sanoi itse Pyhän Hengen kautta: Herra sanoi minun Herralleni: istu minun oikialle kädelleni siihenasti kuin minä panen sinun vihollises sinun jalkas astinlaudaksi.
37 Then David hym silfe calleth him Lorde: and by what meanes is he then his sonne? And moche people hearde him gladly.
Itse siis David sanoo hänen Herraksi; kuinka hän siis on hänen poikansa? Ja paljo kansaa kuuli häntä mielellänsä.
38 And he sayde vnto them in his doctrine: beware of the Scribes which love to goo in longe clothinge: and love salutacions in ye market places
Ja hän opetti heitä ja sanoi heille: kavahtakaat kirjanoppineita, jotka mielellänsä pitkissä vaatteissa käyvät, ja antavat itseänsä turulla tervehtiä,
39 and the chefe seates in the synagoges and to syt in the vppermost roumes at feastes
Ja rakastavat ylimmäisiä istuimia kokouksissa ja ensimäisiä sijoja ehtoollisissa,
40 and devoure widowes houses and that vnder coloure of longe prayinge. These shall receave greater dampnacion.
Jotka syövät leskein huoneet, ja muodoksi pitävät pitkät rukoukset. Nämät saavat sitä raskaamman kadotuksen.
41 And Iesus sat over agaynst the treasury and behelde how the people put money in to the treasury. And many that were ryche cast in moch.
Ja kuin Jesus istui uhri-arkun kohdalla ja katseli, kuinka kansa pani rahaa uhri-arkkuun, ja monta rikasta pani paljon,
42 And ther cam a certayne povre widowe and she threwe in two mytes which make a farthynge.
Niin tuli köyhä leski, ja pani kaksi ropoa, se on kuusinainen.
43 And he called vnto him his disciples and sayde vnto them: Verely I saye vnto you that this pover widowe hath cast moare in then all they which have caste into the treasury.
Niin hän kutsui opetuslapsensa tykönsä, ja sanoi heille: Totisesti sanon minä teille: tämä köyhä leski pani enemmän uhri-arkkuun kuin kaikki ne, jotka siihen panivat.
44 For they all dyd cast in of their superfluyte: but she of her poverte dyd cast in all that she had eve all her livynge.
Sillä he ovat kaikki panneet siitä, mitä heille liiaksi oli; mutta tämä köyhyydestänsä pani kaiken, mitä hänellä oli, kaiken tavaransa.
