Psalms 88
1 Yahweh God, you who rescues me, all during each day I call out [to you] to help me, and I cry out to you during each night also.
Koorahilaisten laulu, virsi; veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Sairaus"; esrahilaisen Heemanin mietevirsi. Herra, minun pelastukseni Jumala, päivin ja öin minä huudan sinun edessäsi.
2 Listen [IDM] to my prayer [DOU], while I cry out to you [for help]!
Salli minun rukoukseni tulla kasvojesi eteen, kallista korvasi minun huutoni puoleen.
3 I have experienced many troubles/difficulties, and I am about to die [MTY] and go where dead people are. (Sheol h7585)
Sillä minun sieluni on kärsimyksistä kylläinen, ja minun elämäni on lähellä tuonelaa. (Sheol h7585)
4 Because I have no more strength, [other people also] consider that I will soon die.
Minut luetaan hautaan menevien joukkoon, minä olen kuin mies, jolta voima on poissa.
5 I am like a corpse that has been abandoned; I am like dead people who lie in their graves, people who have been completely forgotten, because you do not take care of them any more.
Minä olen jätetty kuolleitten joukkoon, olen kuin kaatuneet, jotka haudassa makaavat ja joita sinä et enää muista ja jotka ovat sinun kädestäsi erotetut.
6 [It is as though] you have thrown me into a deep, dark pit, into a place where they throw corpses.
Sinä olet laskenut minut syvimpään hautaan, pimeyteen, syviin kuiluihin.
7 [It seems like] you are very angry with me, and [it is as though] you have crushed me like [ocean] waves [crash down on people] [MET].
Sinun vihasi painaa minua, ja kaikki kuohusi sinä vyörytät minun ylitseni. (Sela)
8 You have caused my friends to (avoid/stay away from) me; I have become repulsive to them. [It is as though] I am in a prison and cannot escape.
Sinä olet karkoittanut tuttavani minusta kauas, olet tehnyt minut heille inhoksi; minä olen suljettu sisään enkä pääse ulos.
9 My eyes cannot see well because I cry very much. Yahweh, every day I call out to you [to help me]; I lift up my hands to you [while I pray].
Minun kasvoni ovat kuihtuneet kurjuudesta. Joka päivä minä huudan sinua, Herra, ja ojennan käteni sinun puoleesi.
10 You certainly do not [RHQ] perform miracles for dead people! Their spirits do not [RHQ] arise to praise you!
Teetkö sinä ihmeitä kuolleille, tai nousevatko haamut sinua kiittämään? (Sela)
11 Corpses in the grave certainly do not tell about your faithfully loving us [RHQ], and in the place where people are finally destroyed, no one tells about what you faithfully [do for us] [RHQ].
Kerrotaanko haudassa sinun armostasi, manalassa sinun uskollisuudestasi?
12 No one in the deep dark pit ever sees the miracles that you perform [RHQ], and no one in the place where people have been completely forgotten tells about your being good to us.
Tunnetaanko sinun ihmeitäsi pimeydessä ja sinun vanhurskauttasi unhotuksen maassa?
13 But [as for me], Yahweh, I cry out to you [to help me]; each morning I pray to you.
Mutta minä huudan avukseni sinua, Herra, ja minun rukoukseni tulee varhain sinun eteesi.
14 Yahweh, why do you reject me [RHQ]? Why do you turn away from me [RHQ]?
Miksi, Herra, hylkäät minun sieluni, miksi peität kasvosi minulta?
15 All the time since I was young, I have suffered and have often almost died; I am (in despair/very discouraged) because of enduring the terrible things that you have done to me.
Minä olen kurja ja lähellä kuolemaa hamasta nuoruudestani, minä kärsin sinun kauhujasi, olen neuvoton.
16 [I feel that] you have crushed me because of your being angry with me; the terrible things that you are doing to me are almost destroying me.
Sinun vihasi vyöryy minun ylitseni, sinun hirmusi hukuttavat minut.
17 [I feel as though] they surround me like a flood [SIM]; they are (closing in on/crushing) me from all sides.
Ne saartavat minua kaiken päivää kuin vedet, ne kaikki yhdessä piirittävät minua.
18 You have caused [even] my friends and others whom I love to avoid me, and [it is as though] the only friend that I have is darkness.
Ystävät ja toverit sinä olet karkoittanut minusta kauas, pimeys on minun ainoa tuttavani.
