Luke 15
1 Many [HYP] tax collectors and [others whom people considered to be] habitual sinners kept coming to Jesus to listen to him teach.
Ja kaikki publikaanit ja syntiset tulivat hänen tykönsä kuulemaan häntä.
2 The Pharisees and men who taught the [Jewish] laws [who were there] [SYN] began to grumble, saying, “This man welcomes sinners and he also [defiles himself by eating] with them!”
Mutta fariseukset ja kirjanoppineet nurisivat ja sanoivat: "Tämä ottaa vastaan syntisiä ja syö heidän kanssaan".
3 So Jesus told them this parable:
Niin hän puhui heille tämän vertauksen sanoen:
4 “Suppose that one of you had 100 sheep. If one of them were lost, (you [(sg)] would certainly leave the 99 sheep in the pasture, and go and search for the one lost sheep until you found it./would you not leave the 99 sheep in the pasture, and go and search for the one lost sheep until you found it?) [RHQ]
"Jos jollakin teistä on sata lammasta ja hän kadottaa yhden niistä, eikö hän jätä niitä yhdeksääkymmentä yhdeksää erämaahan ja mene etsimään kadonnutta, kunnes hän sen löytää?
5 When you [(sg)] found it, you would put it on your shoulders and be happy.
Ja löydettyään hän panee sen hartioillensa iloiten.
6 When you brought it home, you would call together your friends and neighbors and say to them, ‘Be happy with me, because I have found my sheep that was lost!’
Ja kun hän tulee kotiin, kutsuu hän kokoon ystävänsä ja naapurinsa ja sanoo heille: 'Iloitkaa minun kanssani, sillä minä löysin lampaani, joka oli kadonnut'.
7 I tell you [(pl)] that similarly [God] will be very happy about each and every sinner who turns from doing evil. God is not happy about 99 people who [think that they] are [IRO] righteous and think that they do not need to turn from doing evil.
Minä sanon teille: samoin on ilo taivaassa suurempi yhdestä syntisestä, joka tekee parannuksen, kuin yhdeksästäkymmenestä yhdeksästä vanhurskaasta, jotka eivät parannusta tarvitse.
8 Or, suppose that a woman has ten [very valuable] silver coins. If she loses one of them, (she will certainly light a lamp and sweep the floor and search carefully until she finds it!/will she not light a lamp and sweep the floor and search carefully until she finds it?) [RHQ]
Tahi jos jollakin naisella on kymmenen hopearahaa ja hän kadottaa yhden niistä, eikö hän sytytä lamppua ja lakaise huonetta ja etsi visusti, kunnes hän sen löytää?
9 When she finds it, she will call together her friends and neighbors and say, ‘Be happy with me, [because] I have found the coin that I lost!’
Ja löydettyään hän kutsuu kokoon ystävättärensä ja naapurinaiset ja sanoo: 'Iloitkaa minun kanssani, sillä minä löysin rahan, jonka olin kadottanut'.
10 I tell you that similarly the angels will be happy about [even just] one sinner who turns from doing evil.”
Niin myös, sanon minä teille, on ilo Jumalan enkeleillä yhdestä syntisestä, joka tekee parannuksen."
11 Then [Jesus told them this parable to compare what the Pharisees and teachers of the Jewish law thought about those who turn from their sinful behavior with what God thinks about such people]. He said, “A certain man had two sons.
Vielä hän sanoi: "Eräällä miehellä oli kaksi poikaa.
12 One day the younger son said to his father, ‘Father, [I do not want to wait until you(sg) die]. Give me now the share of your property that belongs to me!’ So the man divided his property between his two sons.
Ja nuorempi heistä sanoi isälleen: 'Isä, anna minulle se osa tavaroista, mikä minulle on tuleva'. Niin hän jakoi heille omaisuutensa.
13 A few days later, the younger son [sold his share]. He gathered his money and other things together and went to a country far away. There he spent all his money foolishly in reckless/wild living.
Eikä kulunut montakaan päivää, niin nuorempi poika kokosi kaiken omansa ja matkusti pois kaukaiseen maahan; ja siellä hän hävitti tavaransa eläen irstaasti.
14 After he had spent all his money, there was a great famine throughout that country. And soon he did not have enough [food to] eat.
Mutta kun hän oli kaikki tuhlannut, tuli kova nälkä koko siihen maahan, ja hän alkoi kärsiä puutetta.
15 So he went to one of the landowners in that area and asked for work. The man sent him to work taking care of the pigs in his field.
Ja hän meni ja yhtyi erääseen sen maan kansalaiseen, ja tämä lähetti hänet tiluksilleen kaitsemaan sikoja.
16 [Because he was very hungry], he would have been glad to eat the bean pods that the pigs ate. But no one gave him anything to eat.
Ja hän halusi täyttää vatsansa niillä palkohedelmillä, joita siat söivät, mutta niitäkään ei kukaan hänelle antanut.
17 Finally he thought clearly about what he had done. He said to himself, ‘All of my father’s hired servants have plenty of food! They have more [SYN] than they can eat, but here I am dying because I do not have anything to eat [HYP]!
Niin hän meni itseensä ja sanoi: 'Kuinka monella minun isäni palkkalaisella on yltäkyllin leipää, mutta minä kuolen täällä nälkään!
18 So I will leave here and go back to my father. I will say to him, “Father, I have sinned against God [MTY, EUP] and against you [(sg)].
Minä nousen ja menen isäni tykö ja sanon hänelle: Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinun edessäsi
19 I am no longer worthy to be called {of [you] calling me} your son. Just hire me to be like one of the other hired servants.”’
enkä enää ansaitse, että minua sinun pojaksesi kutsutaan; tee minut yhdeksi palkkalaisistasi.'
20 So he left there and went back to his father’s house. But while he was still some distance from the house, his father saw him. He pitied him. He ran to his son and embraced him and kissed him [on the cheek].
Ja hän nousi ja meni isänsä tykö. Mutta kun hän vielä oli kaukana, näki hänen isänsä hänet ja armahti häntä, juoksi häntä vastaan ja lankesi hänen kaulaansa ja suuteli häntä hellästi.
21 His son said to him, ‘Father, I have sinned against God [MTY/EUP] and against you. I am no longer worthy to be called {of [you] calling me} your son.’
Mutta poika sanoi hänelle: 'Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinun edessäsi enkä enää ansaitse, että minua sinun pojaksesi kutsutaan'.
22 But his father said to his servants, ‘Go quickly and bring to me the best robe [in the house]! Then put it on my son. Put a ring on his finger [to show that I am honoring him again as my son]! Put sandals on his feet [to show that I do not consider him to be a slave]!
Silloin isä sanoi palvelijoilleen: 'Tuokaa pian parhaat vaatteet ja pukekaa hänet niihin, ja pankaa sormus hänen sormeensa ja kengät hänen jalkaansa;
23 Then bring the fat calf and kill it [and cook it]. We [(inc)] must eat and celebrate,
ja noutakaa syötetty vasikka ja teurastakaa. Ja syökäämme ja pitäkäämme iloa,
24 because my son has returned! [It is as though] [MET] he was dead and is alive again! [It is as though] he was lost and now has been found!’ So they did that, and they all began to celebrate.
sillä tämä minun poikani oli kuollut ja virkosi eloon, hän oli kadonnut ja on jälleen löytynyt.' Ja he rupesivat iloa pitämään.
25 While all that was happening, the man’s older son was out [working] in the field. When he came near to the house, he heard [people playing] music and dancing.
Mutta hänen vanhempi poikansa oli pellolla. Ja kun hän tuli ja lähestyi kotia, kuuli hän laulun ja karkelon.
26 He called one of the servants and asked what was happening.
Ja hän kutsui luoksensa yhden palvelijoista ja tiedusteli, mitä se oli.
27 The servant said to him, ‘Your [younger] brother has come [home] Your father has [told us to] kill the fat calf [to celebrate] because your brother has returned safe and healthy.’
Tämä sanoi hänelle: 'Sinun veljesi on tullut, ja isäsi teurastutti syötetyn vasikan, kun sai hänet terveenä takaisin'.
28 [But] the older brother was angry. He refused to enter [the house]. So his father came out and pleaded with him [to come in].
Niin hän vihastui eikä tahtonut mennä sisälle; mutta hänen isänsä tuli ulos ja puhutteli häntä leppeästi.
29 But he replied to his father, ‘Listen to me! For many years I have worked for you like a slave. I always obeyed everything you told me to do. But you never even gave me a young goat, so that I could [kill it and cook it and] celebrate with my friends.
Mutta hän vastasi ja sanoi isälleen: 'Katso, niin monta vuotta minä olen sinua palvellut enkä ole milloinkaan sinun käskyäsi laiminlyönyt, ja kuitenkaan et ole minulle koskaan antanut vohlaakaan, pitääkseni iloa ystävieni kanssa.
30 But this son of yours spent all the [money he got from] what you gave him. He spent it [to pay for sleeping with] prostitutes! Yes, now he has returned home, [but it is not fair that] you have told your [servants] to kill the fat calf [and cook it] for him!’
Mutta kun tämä sinun poikasi tuli, joka on tuhlannut sinun omaisuutesi porttojen kanssa, niin hänelle sinä teurastit syötetyn vasikan.'
31 But his father said to him, ‘My son, you have always been with me, and all my property [that I did not give to your brother] has been yours.
Niin hän sanoi hänelle: 'Poikani, sinä olet aina minun tykönäni, ja kaikki, mikä on minun omaani, on sinun.
32 But [it is as though] [MET] your brother was dead and is alive again! [It is as though] he was lost and now he has been found! So it is appropriate for us to be happy and celebrate!’”
Mutta pitihän nyt riemuita ja iloita, sillä tämä sinun veljesi oli kuollut ja virkosi eloon, hän oli kadonnut ja on jälleen löytynyt.'"
