Luke 17
1 And Jesus said to his disciples: It cannot be, but that offences will come: but woe to him, by whom they come.
Niin hän sanoi opetuslapsillensa: se on mahdotoin, ettei pahennukset tule. Mutta voi häntä, jonka kautta ne tulevat!
2 Better for him were it, if a millstone were suspended to his neck, and he cast into the sea, than that he should cause one of these little ones to stumble.
Se olis hänelle parempi, että myllyn kivi ripustettaisiin hänen kaulaansa, ja heitettäisiin mereen, kuin että hän jonkun näistä pienistä pahentais.
3 Take heed to yourselves. If thy brother transgress, rebuke him; and if he repent, forgive him.
Kavahtakaat teitänne. Jos veljes rikkoo sinua vastaan, niin nuhtele häntä: ja jos hän itsensä parantaa, niin anna hänelle anteeksi.
4 And if he shall offend against thee seven times in a day, and, seven times in a day, shall turn himself to thee, and say, I repent; forgive him.
Ja jos hän seitsemän kertaa päivässä rikkoo sinua vastaan, ja seitsemän kertaa päivässä sinun tykös palajaa, sanoen: minä kadun; niin anna hänelle anteeksi.
5 And the Legates said to our Lord: Increase our faith.
Ja apostolit sanoivat Herralle: lisää meille uskoa.
6 He said to them: If ye had faith like a grain of mustard seed, ye might say to this mulberry-tree, Be thou torn up by the roots, and be thou planted in the sea; and it would obey you.
Mutta Herra sanoi: jos teillä olis usko niinkuin sinapin siemen, ja te sanoisitte tälle metsäfikunalle: nouse ylös juurines ja istuta sinus mereen, niin se kuulis teitä.
7 Which of you, having a servant driving a yoke of oxen, or tending sheep, will say to him when he cometh from the field, Pass on at once, and recline for supper?
Mutta kenellä teistä on palvelia, joka kyntää taikka karjaa kaitsee, ja kuin hän metsästä kotia tulee, että hän sanoo kohta hänelle: mene rualle?
8 But he will say to him: Prepare for me what I may sup upon, and gird thy loins and serve me, until I have eaten and drunken; and afterwards thou shalt eat and drink.
Vaan eikö hän pikemmin sano hänelle: valmista minulle ehtoollista, sonnusta sinus, ja palvele minua, niinkauvan kuin minä syön ja juon; ja syö ja juo sinä sitte?
9 Hath he thanks for him, because the servant did what was commanded him? I think not.
Vai kiittääkö hän palveliaansa, että hän teki, mitä hänelle käsketty oli? En luule.
10 So also ye, when ye have done all the things commanded you, say: We are unprofitable servants, for we have done only what we were obligated to do.
Niin myös te, kuin te olette kaikki tehneet, mitä teille käsketty on, niin sanokaat: me olemme kelvottomat palveliat: me teimme sen, minkä meidän piti tekemän.
11 And it occurred as Jesus advanced towards Jerusalem, that he passed among the Samaritans into Galilee.
Ja tapahtui, kuin hän meni Jerusalemia päin, että hän matkusti keskeltä Samarian ja Galilean.
12 And when he drew near to enter a certain village, there met him ten leprous men; and they stood at a distance,
Ja kuin hän tuli yhteen kylään, kohtasivat häntä kymmenen spitalista miestä, jotka taampana seisoivat,
13 and raised their voice, and said: Our Rabbi, Jesus, have compassion upon us.
Ja korottivat äänensä, sanoen: Jesus, rakas Mestari, armahda meidän päällemme!
14 And when he had looked upon them, he said to them: Go, show yourselves to the priests. And as they were going, they were cleansed.
Ja kuin hän ne näki, sanoi hän heille: menkäät ja osoittakaat teitänne papeille. Ja tapahtui, että he mennessänsä tulivat puhtaiksi.
15 And one of them, when he saw that he was cleansed, returned, and with a loud voice, glorified God.
Niin yksi heistä, kuin hän näki, että hän parantunut oli, palasi jälleen ja kunnioitti Jumalaa suurella äänellä,
16 And he fell on his face, at the feet of Jesus, and thanked him. And he was a Samaritan.
Ja lankesi kasvoillensa hänen jalkainsa juureen ja kiitti häntä. Ja se oli Samarialainen.
17 And Jesus answered, and said: Were they not ten who were cleansed? Where are the nine?
Mutta Jesus vastaten sanoi: eikö kymmenen puhdistettu? kussa yhdeksän ovat?
18 Have they so gone as not to come and give glory to God; except this one, who is of another nation?
Ei ole muita löydetty, jotka palasivat Jumalaa kunnioittamaan, kuin tämä muukalainen.
19 And he said to him; Arise, and go: thy faith hath given thee life.
Ja hän sanoi hänelle: nouse ja mene! sinun uskos on sinun vapahtanut.
20 And as some of the Pharisees asked him, When the kingdom of God would come; he answered, and said to them: The kingdom of God will not come with observables.
Ja Pharisealaiset kysyivät häneltä: koska Jumalan valtakunta olis tuleva? Vastasi hän heitä ja snaoi: ei Jumalan valtakunta tule niin, että se taidettaisiin nähdä.
21 And they will not say: Behold, here it is! or, Behold, it is there! For lo, the kingdom of God is within you
Ei myös heidän pidä sanoman: katso tässä, katso siellä; sillä katso, Jumalan valtakunta on teidän keskellänne.
22 And he said to his disciples: The days will come, when ye will long to see one of the days of the Son of man, and ye will not see them.
Niin hän sanoi opetuslapsille: se aika tulee, että te halajatte nähdä yhtäkin Ihmisen Pojan päivää, ja ette saa nähdä.
23 And if they shall say to you: Lo, here he is! or, Lo, there he is! go not forth.
Ja he sanovat teille: katso tässä, katso siellä: älkäät menkö ulos, älkäät myös seuratko.
24 For, as the lightning darteth from the heavens, and illuminateth all beneath the heavens; so will the Son of man be, in his day.
Sillä niinkuin pitkäisen tuli taivaan alla leimahtaa ja paistaa kaikkein päälle, mitkä taivaan alla ovat, niin on myös Ihmisen Pojan päivänänsä oleva.
25 But, previously, he is to suffer many things, and to be rejected by this generation.
Mutta ennen tulee hänen paljo kärsiä ja hyljättää tältä sukukunnalta.
26 And as it was in the days of Noah, so will it be in the days of the Son of man.
Ja niinkuin tapahtui Noan päivinä, niin myös tapahtuu Ihmisen Pojan päivinä.
27 They ate and drank, they took wives and were given to husbands, until the day that Noah entered the ark; and the flood came, and destroyed every one.
He söivät, joivat, naivat ja huolivat, hamaan siihen päivään asti, jona Noa arkkiin meni sisälle, ja vedenpaisumus tuli ja hukutti kaikki.
28 And again, as it was in the days of Lot; they ate and drank, bought and sold, planted and built.
Niin myös tapahtui Lotin päivinä: he söivät, joivat, ostivat, myivät, istuttivat, rakensivat.
29 But in the day that Lot went out of Sodom, the Lord rained fire and sulphur from heaven, and destroyed them all.
Mutta sinä päivänä, kuin Lot Sodomasta läksi, satoi tulta ja tulikiveä taivaasta, ja hukutti kaikki.
30 Thus will it be, in the day when the Son of man shall be revealed.
Niin pitää myös sinä päivänä oleman, jona Ihmisen Poika ilmoitetaan.
31 In that day, let him that is on the house-top, and his goods in the house, not come down to take them: and let him that is in the field, not return after what is behind him.
Joka sinä päivänä katon päällä on, ja hänen kalunsa ovat huoneessa, niin älköön astuko alas niitä ottamaan. Ja joka pellolla on, niin älköön myös palatko takaisin.
32 Remember Lot's wife.
Muistakaa Lotin emäntää.
33 He that desireth to preserve his life, will lose it; and he that will lose his life, shall preserve it.
Jokainen joka pyytää henkensä vapahtaa, hän sen kadottaa, ja jokainen joka sen kadottaa, hän saattaa sen elämään.
34 I tell you, that, in that night, two will be in one bed; one will be taken, and the other left.
Minä sanon teille: sinä yönä ovat kaksi yhdellä vuoteella, yksi otetaan ylös, ja toinen jätetään.
35 And two females will be grinding together; one will be taken, and the other left.
Kaksi ynnä jauhavat: yksi otetaan ylös, ja toinen jätetään.
36 Two men will be in the field; one will be taken, and the other left.
Kaksi ovat kedolla: yksi otetaan ylös, ja toinen jätetään.
37 They answered, and said to him: Whither, our Lord? He said to them: Where the body is, there will the eagles assemble themselves.
Ja he vastaten sanoivat hänelle: Herra, kussa siis? Niin sanoi hän heille: kussa raato on, sinne myös kotkat kokoontuvat.
