Luke 7
1 AND when he had finished all these words in the hearing of the people, Jeshu entered into Kapher-nachum.
Kun hän oli kansan kuullen kaikki nämä puheensa puhunut, meni hän Kapernaumiin.
2 But the servant of a certain centurion, who was valued by him, was sick, and nigh unto dying.
Ja eräällä sadanpäämiehellä oli palvelija, joka sairasti ja oli kuolemaisillaan ja jota hän piti suuressa arvossa.
3 And he heard of Jeshu, and sent to him the elders of the Jihudoyee, and besought him to come (and) save his servant.
Ja kuultuaan Jeesuksesta hän lähetti juutalaisten vanhimpia hänen tykönsä ja pyysi, että hän tulisi parantamaan hänen palvelijansa.
4 And they, when they came to Jeshu, besought of him earnestly, saying, He is worthy that thou do this for him;
Kun nämä saapuivat Jeesuksen tykö, pyysivät he häntä hartaasti ja sanoivat: "Hän ansaitsee, että teet hänelle tämän;
5 for he loveth our people, and also a synagogue he hath built for us.
sillä hän rakastaa meidän kansaamme, ja hän on rakentanut meille synagoogan".
6 And Jeshu went with them. But when he was not greatly distant from the house, the centurion sent to him his friends, saying to him, My Lord, labour not, for I am not worthy that thou shouldst enter beneath my roof.
Niin Jeesus lähti heidän kanssansa. Mutta kun hän ei enää ollut kaukana talosta, lähetti sadanpäämies ystäviänsä sanomaan hänelle: "Herra, älä vaivaa itseäsi, sillä en minä ole sen arvoinen, että tulisit minun kattoni alle;
7 Wherefore I was not worthy to come to thee; but speak by a word, and my youth shall be healed.
sentähden en katsonutkaan itseäni arvolliseksi tulemaan sinun luoksesi; vaan sano sana, niin minun palvelijani paranee.
8 For I also am a man who am subjected under authority; and there are under my hand soldiers, and I say to this one, Go, and he goeth; and to another, Come, and he cometh; and to my servant, Do this, and he doeth.
Sillä minä itsekin olen toisen vallan alaiseksi asetettu, ja minulla on sotamiehiä käskettävinäni, ja minä sanon tälle: 'Mene', ja hän menee, ja toiselle: 'Tule', ja hän tulee, ja palvelijalleni: 'Tee tämä', ja hän tekee."
9 Now when Jeshu heard these (words), he admired, and turned and said to the company who came after him, I tell you, that not also in the house of Isroel have I found faith like this.
Tämän kuultuaan Jeesus ihmetteli häntä, kääntyi ja sanoi kansalle, joka häntä seurasi: "Minä sanon teille: en ole Israelissakaan löytänyt näin suurta uskoa."
10 And they who had been sent, returned to the house, and found the servant who had been sick now well.
Ja taloon palatessaan lähettiläät tapasivat palvelijan terveenä.
11 AND it was the day after, that he went to a city whose name was Nain, and his disciples with him, and a great multitude.
Sen jälkeen hän vaelsi Nain nimiseen kaupunkiin, ja hänen kanssaan vaelsivat hänen opetuslapsensa ynnä suuri kansanjoukko.
12 And as he approached the gate of the city, he saw (them) following (one) dead, who was the only born of his mother, and she his mother was a widow: and a great multitude of the people of the city were with her.
Kun hän nyt lähestyi kaupungin porttia, katso, silloin kannettiin ulos kuollutta, äitinsä ainokaista poikaa. Ja äiti oli leski, ja hänen kanssaan kulki paljon kaupungin kansaa.
13 And Jeshu beheld her, and had compassion upon her, and said to her, Weep not.
Ja hänet nähdessään Herra armahti häntä ja sanoi hänelle: "Älä itke".
14 And he went and touched the bier; and they who were carrying it stood. And he said, Young man, to thee I say, Arise.
Ja hän meni ja kosketti paareja; niin kantajat seisahtuivat. Ja hän sanoi: "Nuorukainen, minä sanon sinulle: nouse."
15 And the dead sat up, and began to speak. And he gave him to his mother.
Niin kuollut nousi istualleen ja rupesi puhumaan. Ja hän antoi hänet hänen äidillensä.
16 And fear seized all men; and they glorified Aloha, saying, A great prophet hath arisen among us, and Aloha hath visited his people.
Ja heidät kaikki valtasi pelko, ja he ylistivät Jumalaa sanoen: "Suuri profeetta on noussut meidän keskellemme", ja: "Jumala on katsonut kansansa puoleen".
17 And this word concerning him went forth into all Jihud, and into the whole region around them.
Ja tämä puhe hänestä levisi koko Juudeaan ja kaikkiin ympärillä oleviin seutuihin.
18 And the disciples of Juchanon showed him all these.
Ja Johannekselle kertoivat hänen opetuslapsensa tästä kaikesta.
19 AND Juchanon called two from his disciples,
Niin Johannes kutsui luoksensa opetuslapsistaan kaksi ja lähetti heidät Herran tykö kysymään: "Oletko sinä se tuleva, vai pitääkö meidän toista odottaman?"
20 and sent them to Jeshu, saying, Art thou He who cometh! or another should we expect?
Miehet saapuivat hänen tykönsä ja sanoivat: "Johannes Kastaja on lähettänyt meidät sinun tykösi ja kysyy: 'Oletko sinä se tuleva, vai pitääkö meidän toista odottaman?'"
21 But in that very hour he healed many from diseases, and from plagues, and from evil spirits; and to many blind he gave to see.
Sillä hetkellä hän juuri paransi useita taudeista ja vitsauksista ja pahoista hengistä, ja monelle sokealle hän antoi näön.
22 And Jeshu answered and said to them, Go tell Juchanon every thing you have seen and heard: that the blind see, and the lame walk, and the lepers are cleansed, and the deaf hear, and the dead arise, and the poor are evangelized;
Niin hän vastasi ja sanoi heille: "Menkää ja kertokaa Johannekselle, mitä olette nähneet ja kuulleet: sokeat saavat näkönsä, rammat kävelevät, pitaliset puhdistuvat, kuurot kuulevat, kuolleet herätetään, köyhille julistetaan evankeliumia.
23 and blessed is he whosoever is not offended in me.
Ja autuas on se, joka ei loukkaannu minuun."
24 But when the disciples of Juchanon were gone, Jeshu began to speak to the people concerning Juchanon: What went you forth into the wilderness to see? a reed from the wind shaken?
Kun Johanneksen lähettiläät olivat menneet, rupesi hän puhumaan kansalle Johanneksesta: "Mitä te lähditte erämaahan katselemaan? Ruokoako, jota tuuli huojuttaa?
25 If not, what went you forth to see? a man clothed in soft raiment? Behold, they who are clothed in bright vestments, and are (living) in pleasures, are in the house of kings.
Vai mitä lähditte katsomaan? Ihmistäkö, hienoihin vaatteisiin puettua? Katso, ne jotka koreissa vaatteissa käyvät ja herkullisesti elävät, ne ovat kuningasten linnoissa.
26 If not, what went you forth to see? a prophet? Yes, I tell you, and more than a prophet:
Vai mitä lähditte katsomaan? Profeettaako? Totisesti, minä sanon teille: hän on enemmän kuin profeetta.
27 he, concerning whom it is written, Behold, I send mine angel before thy face, Who shall prepare the way before thee.
Tämä on se, josta on kirjoitettu: 'Katso, minä lähetän enkelini sinun edelläsi, ja hän on valmistava tiesi sinun eteesi'.
28 I tell you, that no prophet among those born of women (hath been) greater than Juchanon the Baptizer. Yet the least in the kingdom of Aloha is greater than he.
Minä sanon teille: ei ole vaimoista syntyneitten joukossa yhtäkään suurempaa kuin Johannes; mutta vähäisin Jumalan valtakunnassa on suurempi kuin hän.
29 (And all the people that heard him, and the tribute-gatherers also, justified Aloha, because they were baptized with the baptism of Juchanon.
Ja kaikki kansa, joka häntä kuuli, publikaanitkin, tunnustivat Jumalan vanhurskaaksi ja antoivat kastaa itsensä Johanneksen kasteella.
30 But the Pharishee and Sophree rejected against themselves the will of Aloha, because they were not baptized of him.)
Mutta fariseukset ja lainoppineet tekivät turhaksi Jumalan aivoituksen heitä kohtaan eivätkä ottaneet Johannekselta kastetta.
31 With what therefore shall I compare the men of this generation, and to what are they like?
Mihin minä siis vertaan tämän sukupolven ihmiset, ja kenen kaltaisia he ovat?
32 They are like children sitting in the public place, and crying to their companions, and saying, We have sung to you, and you have not danced; we have wailed to you, and you have not wept.
He ovat lasten kaltaisia, jotka istuvat torilla ja huutavat toisilleen ja sanovat: 'Me soitimme teille huilua, ja te ette karkeloineet; me veisasimme itkuvirsiä, ja te ette itkeneet'.
33 For Juchanon the Baptizer came, neither eating bread nor drinking wine, and you say, A devil is in him.
Sillä Johannes Kastaja on tullut, ei syö leipää eikä juo viiniä, ja te sanotte: 'Hänessä on riivaaja'.
34 The Son of man came eating and drinking, and you say, Behold a man a devourer and a drinker of wine, and a friend of tribute-takers and of sinners!
Ihmisen Poika on tullut, syö ja juo, ja te sanotte: 'Katso syömäriä ja viininjuojaa, publikaanien ja syntisten ystävää!'
35 But justified is wisdom of her sons.
Ja viisaus on kaikkien lastensa puolelta oikeaksi näytetty."
36 NOW there came one of the Pharishee requesting of him to eat with him: and he entered into the house of the Pharisha, and reclined.
Niin eräs fariseuksista pyysi häntä ruualle kanssaan; ja hän meni fariseuksen taloon ja asettui aterialle.
37 And a woman, a sinner, was in that city; and when she knew that in the house of the Pharisha he reclined, she took a vase of ointment,
Ja katso, siinä kaupungissa oli nainen, joka eli syntisesti; ja kun hän sai tietää, että Jeesus oli aterialla fariseuksen talossa, toi hän alabasteripullon täynnä hajuvoidetta
38 and stood behind him at his feet and wept, and began with her tears to bedrop his feet, and with the hair of her head to wipe them, and she kissed his feet, and anointed (them) with the ointment.
ja asettui hänen taakseen hänen jalkojensa kohdalle, itki ja rupesi kastelemaan hänen jalkojansa kyynelillään ja kuivasi ne päänsä hiuksilla ja suuteli hänen jalkojaan ja voiteli ne hajuvoiteella.
39 But when the Pharisha who had invited him saw (this), he thought within himself and said, Were this a prophet, he would know who this is and what is her report, for this woman is a sinner who toucheth him.
Mutta kun fariseus, joka oli hänet kutsunut, sen näki, ajatteli hän mielessään näin: "Jos tämä olisi profeetta, tietäisi hän, mikä ja millainen tuo nainen on, joka häneen koskee: että hän on syntinen."
40 But Jeshu answered and said to him, Shemun, I have somewhat to say to thee. He said to him, Say, Rabi.
Niin Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Simon, minulla on jotakin sanomista sinulle". Hän virkkoi: "Opettaja, sano". -
41 Jeshu said to him, A certain creditor had two debtors: the one owed him five hundred dinoree, and the other fifty dinoree.
"Lainanantajalla oli kaksi velallista; toinen oli velkaa viisisataa denaria, toinen viisikymmentä.
42 And when they had nothing to pay, he forgave them both. Which, therefore, of them the most would love him?
Kun heillä ei ollut, millä maksaa, antoi hän molemmille velan anteeksi. Kumpi heistä siis rakastaa häntä enemmän?"
43 Shemun answered and said, I think he to whom much was forgiven. Jeshu said to him, Thou hast judged rightly.
Simon vastasi ja sanoi: "Minun mielestäni se, jolle hän antoi enemmän anteeksi". Hän sanoi hänelle: "Oikein sinä ratkaisit".
44 And he turned to that woman, and said to Shemun, Thou seest this woman: I entered thy house; waters for my feet thou gavest me not; but this with her tears hath bedropped my feet, and with her hair hath wiped them.
Ja naiseen kääntyen hän sanoi Simonille: "Näetkö tämän naisen? Minä tulin sinun taloosi; et sinä antanut vettä minun jaloilleni, mutta tämä kasteli kyynelillään minun jalkani ja kuivasi ne hiuksillaan.
45 Thou didst not kiss me; but, behold, this from (the time) I entered hath not ceased my feet to kiss.
Et sinä antanut minulle suudelmaa, mutta tämä ei ole lakannut suutelemasta minun jalkojani siitä asti, kuin tulin sisään.
46 Thou with ointment my feet didst not anoint, but this with ointment of balsam my feet hath anointed.
Et sinä voidellut öljyllä minun päätäni, mutta tämä voiteli hajuvoiteella minun jalkani.
47 Therefore I tell thee, That forgiven to her are her many sins, because she hath loved much. For he to whom little is forgiven, little loveth.
Sentähden minä sanon sinulle: tämän paljot synnit ovat anteeksi annetut: hänhän näet rakasti paljon; mutta jolle vähän anteeksi annetaan, se rakastaa vähän."
48 And he said to her, Woman, forgiven to thee (are) thy sins.
Sitten hän sanoi naiselle: "Sinun syntisi ovat anteeksi annetut".
49 But they who reclined said among themselves, Who is this who also sins forgiveth?
Niin ateriakumppanit rupesivat ajattelemaan mielessänsä: "Kuka tämä on, joka synnitkin anteeksi antaa?"
50 But Jeshu said to that woman, Thy faith hath saved thee; go in peace.
Mutta hän sanoi naiselle: "Sinun uskosi on sinut pelastanut; mene rauhaan".
