Luke 4
1 Jesus then full of [the] Spirit Holy returned from the Jordan and was led by the Spirit (into the wilderness *N+kO)
Niin Jesus täynnänsä Pyhää Henkeä palasi Jordanista ja vietiin Hengeltä korpeen,
2 days forty being tempted by the devil. And not He ate no [thing] in the days those, and when were ending they (afterward *K) He was hungry.
Ja kiusattiin neljäkymmentä päivää perkeleeltä, eikä syönyt mitään niinä päivinä; mutta kuin ne kuluneet olivat, sitte hän isosi.
3 (and *k) Said (then *no) to Him the devil; If [the] Son You are of God, do speak to the stone this that it may become bread.
Niin perkele sanoi hänelle: jos sinä olet Jumalan Poika, niin sanos tälle kivelle, että se leiväksi tulis.
4 And answered to him Jesus (saying: *k) It has been written that Not on bread alone will live the man’ (but upon everything declaration of God. *KO)
Ja Jesus vastasi, sanoen hänelle: kirjoitettu on: ei ihminen elä ainoasti leivästä, vaan jokaisesta Jumalan sanasta.
5 And having led up Him (devil into mountain high *K) he showed to Him all the kingdoms of the world in a moment of time
Ja perkele vei hänen korkialle vuorelle ja osoitti hänelle kaikki maan piirin valtakunnat silmänräpäyksellä,
6 And said to Him the devil; To You will I give authority this all and the glory of it, for to me myself it has been delivered and to whom (maybe *NK+o) I shall wish I give it;
Ja perkele sanoi hänelle: kaiken tämän vallan ja heidän kunniansa minä annan sinulle; sillä minun haltuuni ovat ne annetut, ja minä annan ne kenelle minä tahdon.
7 You yourself therefore if You shall worship before (me *N+kO) will be Yours (everything. *N+kO)
Jos sinä siis kumarrat ja rukoilet minua, ne kaikki pitää sinun omas oleman.
8 And answering Jesus said to him (do go *KO) (behind me Satan; *K) It has been written: (for *k) [The] Lord the God of you you will worship and Him only you will serve.’
Ja Jesus vastaten sanoi hänelle: mene matkaas minun tyköäni, saatana! sillä kirjoitettu on: Herraa sinun Jumalaas pitää sinun kumartaman ja häntä ainoaa palveleman.
9 (and *k) He led (also *no) Him to Jerusalem and set (him *ko) upon the pinnacle of the temple and said to Him; If (the *k) Son You are of God, do cast Yourself from here down;
Ja hän vei hänen Jerusalemiin ja asetti hänen templin harjalle, ja sanoi hänelle: jos sinä olet Jumalan Poika, niin laske tästä itses alas;
10 It has been written for that To the angels of Him He will give orders concerning You to guard You;
Sillä kirjoitettu on: hän antaa käskyn enkeleillensä sinusta varjelemaan sinua,
11 and that in [their] hands will they bear You, otherwise otherwise You may strike against a stone the foot of You.’
Ja että he käsissä kantavat sinua, ettet joskus jalkaas kiveen loukkaa.
12 And answering He said to him Jesus that It has been said; Not you will test [the] Lord the God of you.’
Ja Jesus vastaten sanoi hänelle: sanottu on: ei sinun pidä kiusaaman Herraa sinun Jumalaas.
13 And having finished every temptation the devil departed from Him until an opportune time.
Ja kuin kaikki kiusaus oli päätetty, meni perkele pois hetkeksi hänen tyköänsä.
14 And returned Jesus in the power of the Spirit to Galilee, and a report went out into all the surrounding region concerning Him.
Ja Jesus palasi Hengen väessä taas Galileaan, ja sanoma kuului hänestä ympäri kaiken lähimaakunnan.
15 And He himself was teaching in the synagogues of them being glorified by all.
Ja hän opetti heidän synagogissansa, ja kunnioitettiin kaikkialta,
16 And He came to Nazareth where He was raised, and He entered according to the being customary to Him on the day of the Sabbaths into the synagogue and stood up to read.
Ja tuli Natsaretiin, kussa hän kasvatettu oli, ja meni tapansa jälkeen sabbatin päivänä synagogaan, ja nousi lukemaan.
17 And there was given to Him [the] scroll of the prophet Isaiah; and (having unrolled *NK+o) the scroll He found the place where it was written
Ja hänelle annettiin Jesaias prophetan Raamattu. Ja kuin hän Raamatun avasi, löysi hän sen paikan, kussa kirjoitettu on:
18 [The] Spirit of [the] Lord [is] upon Me myself, of which because He has anointed Me (to evangelise *N+kO) to [the] poor, He has sent Me (to heal the bruised heart *K) to proclaim to [the] captives deliverance and to [the] blind recovery of sight, to send forth [the] oppressed in deliverance,
Herran Henki on minun päälläni, sentänden on hän minut voidellut ja lähettänyt minun saarnaamaan köyhille hyvää sanomaa, parantamaan särjetyitä sydämiä, saarnaamaan vangeille lunastusta ja sokeille näkönsä jälleen saamista, särjetyitä vapauteen saattamaan,
19 to proclaim [the] year of [the] Lord’s favor.
Saarnaamaan Herran otollista vuotta.
20 And having rolled up the scroll having delivered [it] to the attendant He sat down, and of all the eyes in the synagogue were fixed upon Him.
Ja kun hän pani Raamatun kiinni, antoi hän sen palvelialle ja istui, ja kaikkein silmät, jotka synagogassa olivat, katselivat hänen päällensä.
21 He began then to say to them that Today has been fulfilled Scripture this in the hearing of you.
Ja hän rupesi heille sanomaan: tänäpänä on tämä kirjoitus täytetty, jonka te nyt kuulette.
22 And all were bearing witness to Him and they were marveling at the words of the grace which are proceeding out of the mouth of Him and they were saying; (surely *N+kO) [the] son is of Joseph this?
Ja kaikki antoivat hänelle todistuksen ja ihmettelivät niitä armon sanoja, jotka hänen suustansa läksivät ulos, ja he sanoivat: eikö tämä ole Josephin poika?
23 And He said to them; Surely you will say to Me proverb this; Physician do heal yourself! As much as we have heard has been done (in *N+kO) Capernaum, do perform also here in the hometown of You.
Ja hän sanoi heille: sanokaat kaiketi minulle tämä sananlasku: parantaja, paranna itses; ne mitkä me kuulimme tapahtuneen Kapernaumissa, tee myös tässä isäs maalla!
24 He said then; Amen I say to you that no prophet acceptable is in the hometown of him.
Mutta hän sanoi: totisesti sanon minä teille: ei yksikään propheta ole isänsä maalla otollinen.
25 In truth now I say to you; many widows there were in the days of Elijah in Israel when was shut up the heaven for years three and months six, when there was a famine great upon all the land;
Vaan minä sanon teille totuudessa: monta leskeä oli Israelissa Eliaan ajalla, kuin taivas oli suljettu kolme vuotta ja kuusi kuukautta, niin että suuri nälkä tapahtui kaikessa maakunnassa,
26 and to none of them was sent Elijah only except to Zarephath (of Sidon *N+kO) to a woman a widow.
Ja ei Elias lähetetty yhdenkään heidän tykönsä, vaan leskivaimon tykö Sidonin Sareptaan.
27 And many lepers were in Israel in the time of Elisha the prophet; and none of them was cleansed only except Naaman the Syrian.
Ja monta spitalista oli Israelissa Elisa prophetan ajalla, ja ei yksikään heistä puhdistettu, vaan Naeman Syrialainen.
28 And were filled all with anger in the synagogue hearing these things;
Ja kaikki jotka synagogassa olivat, tulivat vihoja täyteen, kuin he nämät kuulivat,
29 and having risen up they cast Him out of the city and led Him unto (the *k) brow of the hill upon which the town had been built of them (in order *N+kO) to throw over him.
Ja he nousivat ylös ja ajoivat hänen ulos kaupungista, ja veivät hänen hamaan vuoren kukkulalle, jonka päälle heidän kaupunkinsa rakettu oli, syöstäksensä häntä alas.
30 He himself however having passed through [the] midst of them was going away.
Mutta hän kävi ohitse heidän keskeltänsä ja meni pois,
31 And He went down to Capernaum a city of Galilee And He was teaching them on the Sabbaths.
Ja meni alas Kapernaumiin, Galilean kaupunkiin, ja opetti heitä siellä sabbatin päivinä.
32 and they were astonished at the teaching of Him for with authority was the message of Him.
Ja he hämmästyivät hänen opetustansa; sillä hänen puheensa oli voimallinen.
33 And in the synagogue was a man having a spirit of a demon unclean, and he cried out in a voice loud;
Ja synagogassa oli ihminen, jolla oli riettaisen perkeleen henki, ja hän huusi suurella äänellä,
34 (saying *ko) Ha! What to us and to You, Jesus of Nazareth? Are You come to destroy us? I know You who are, the Holy [One] of God.
Sanoen: voi! mitä sinun on meidän kanssamme, Jesus Natsarealainen? tulitkos meitä hukuttamaan? minä tiedän, kukas olet, Jumalan pyhä.
35 And rebuked him Jesus saying; do be silent and do come forth (out of *N+kO) him! And having thrown him the demon into the midst it came out from him in nothing having hurt him.
Ja Jesus nuhteli häntä, sanoen: vaikene ja mene ulos hänestä. Ja kuin perkele oli hänen heidän keskellänsä heittänyt, niin hän meni ulos hänestä ja ei häntä vahingoittanut mitään.
36 And came astonishment upon all, and they were speaking to one another saying; What word [is] this for with authority and power He commands the unclean spirits, and they come out?
Ja pelko tuli kaikkein päälle, ja puhuivat keskenänsä, sanoen: mitä tämä lieneekään? sillä hän haastaa väellä ja voimalla riettaisia henkiä, ja lähtevät ulos.
37 And was spreading [the] report concerning Him into every place of the surrounding region.
Ja sanoma hänestä kaikui ympäri kaikkiin sen maakunnan lähipaikkoihin.
38 Having risen up then (out of *N+kO) the synagogue He entered into the house of Simon. (The *k) mother-in-law then of Simon was oppressed with a fever great, and they appealed to Him for her.
Mutta kuin hän läksi synagogasta, meni hän Simonin huoneeseen sisälle; mutta Simonin anoppi sairasti kovin vilutautia, ja he rukoilivat häntä hänen edestänsä.
39 And having stood over her He rebuked the fever, and it left her; immediately then having arisen she was serving them.
Ja hän seisoi hänen tykönänsä, ja nuhteli vilutautia, ja se luopui hänestä; ja hän nousi kohta ja palveli heitä.
40 When is setting now the sun (all *N+kO) as many as had [any] ailing with diseases various brought them to Him; and on one each of them the hands (having laid He was healing *N+kO) them.
Mutta kuin aurinko laski, niin kaikki, joilla oli sairaita moninaisissa taudeissa, veivät ne hänen tykönsä. Ja hän pani jokaisen päälle kätensä ja paransi heidät.
41 Were going out now also demons from many (shouting out *N+kO) and saying that You yourself are (Christ *K) the Son of God. And rebuking [them] not was He allowing them to speak because they knew the Christ Him to be.
Ja monesta läksivät myös perkeleet, huutain ja sanoen: sinä olet Kristus, Jumalan Poika. Niin hän nuhteli niitä eikä sallinut heidän puhua, sillä he tiesivät hänen olevan Kristuksen.
42 When was arriving now daybreak having gone out He went into a solitary place, and the crowds (were sought after *N+kO) Him and they came up to Him and were detaining Him of the not to go from them.
Mutta kuin päivä tuli, meni hän erämaahan, ja kansa etsi häntä, ja he menivät hänen tykönsä, ja pidättivät hänen, ettei hän heidän tyköänsä olisi mennyt pois.
43 But He said to them that Also to the other towns to evangelise Me it behooves of the kingdom of God, because (for *N+kO) this (have I been sent forth. *N+kO)
Vaan hän sanoi heille: minun pitää myös muillekin evankeliumia Jumalan valtakunnasta saarnaaman; sillä sitä varten minä olen lähetetty.
44 And He was preaching (in the synagogues *N+kO) (of Judea. *N+KO)
Ja hän saarnasi Galilean synagogissa.
