Psalms 83
1 A Song, a Melody of Asaph. O God, Do not keep quiet, Do not hold thy peace, Neither be thou still, O GOD!
Laulu, Aasafin virsi. Jumala, älä ole niin ääneti, älä ole vaiti, älä ole, Jumala, niin hiljaa.
2 For lo! thine enemies, are tumultuous, And, they who hate thee, have lifted up the head;
Sillä, katso, sinun vihollisesi pauhaavat, ja sinun vihaajasi nostavat päätänsä.
3 Against thy people, they craftily devise a secret plot, And conspire against thy treasured ones.
Heillä on kavalat hankkeet sinun kansaasi vastaan, ja he pitävät neuvoa sinun suojattejasi vastaan.
4 They have said—Come, and let us wipe them out from being a nation, That the name of Israel may be remembered no more.
He sanovat: "Tulkaa, hävittäkäämme heidät olemasta kansa, niin ettei Israelin nimeä enää muisteta".
5 For they have taken counsel with one heart, Against thee—a covenant, would they solemnize—
Sillä he neuvottelevat keskenään yksimielisesti, he tekevät liiton sinua vastaan:
6 The tents of Edom, and the Ishmaelites, of Moab and the Hagarenes;
Edomin teltat ja ismaelilaiset, Mooab ja hagrilaiset,
7 Gebal and Ammon, and Amalek, The Philistines, with the dwellers in Tyre;
Gebal, Ammon ja Amalek, Filistea ynnä Tyyron asukkaat.
8 Even Assyria hath joined herself with them, They have become an arm to the sons of Lot. (Selah)
Myös Assur on liittynyt heihin, nämä ovat käsivartena Lootin lapsilla. (Sela)
9 Make them like Midian, like Sisera, like Jabin, by the torrent of Kishon;
Tee heille, niinkuin teit Midianille, niinkuin Siiseralle, niinkuin Jaabinille Kiison-joen rannalla.
10 They perished at En-dor, They become manure for the soil!
Heidät tuhottiin Eendorissa, he joutuivat lannaksi maahan.
11 Make them—their nobles—like Oreb and like Zeeb, And, like Zebah and like Zalmunna, all their princes:
Anna heidän ylhäisillensä käydä, niinkuin kävi Oorebille ja Seebille, ja kaikille heidän ruhtinaillensa niinkuin Seballe ja Salmunnalle,
12 Who said—Let us take a possession for ourselves, The pastures of God!
koska he sanovat: "Anastakaamme itsellemme Jumalan asunnot".
13 O my God, make them, As whirling [dust], As chaff before a wind;
Jumalani, tee heidät lentäviksi lehdiksi, kuiviksi korsiksi tuulen viedä.
14 As a fire burneth a forest, —And as a flame setteth mountains ablaze,
Niinkuin kulovalkea metsää polttaa, niinkuin liekit kärventävät vuoria,
15 So, wilt thou pursue them with thy tempest, —And, with thy storm-wind, wilt terrify them:
niin aja sinä heitä rajuilmallasi ja kauhistuta heitä tuulispäälläsi.
16 Fill thou their faces with dishonour, That men may seek thy Name, O Yahweh;
Täytä heidän kasvonsa häpeällä, että he etsisivät sinun nimeäsi, Herra.
17 Let them turn pale, and be terrified to futurity, Yea let them blush, and perish:
Joutukoot häpeään ja kauhistukoot ikuisesti, tulkoot häpeään ja hukkukoot.
18 That men may know that, thou, Whose Name alone is Yahweh, Art Most High over all the earth.
Ja tulkoot tuntemaan, että sinun ainoan nimi on Herra, että sinä olet Korkein kaikessa maassa.
