Psalms 108

1 A Song, a Melody: David’s. Fixed, is my heart, O God, I will sing and touch the strings, even mine honour.

Laulu; Daavidin virsi. Minun sydämeni on valmis, Jumala, minä tahdon veisata ja soittaa; valmis on minun sieluni.

2 Awake, O harp and lyre, I will awaken the dawn!

Heräjä, harppu ja kannel. Minä tahdon herättää aamuruskon.

3 I will thank thee among the peoples, O Yahweh, and will sing praise unto thee, among the tribes of men.

Herra, sinua minä kiitän kansojen joukossa ja veisaan sinun kiitostasi kansakuntien keskellä.

4 For, great, above the heavens, is thy lovingkindness, and, as far as the skies, thy faithfulness.

Sillä suuri on sinun armosi ja ulottuu ylitse taivasten ja sinun totuutesi hamaan pilviin asti.

5 Be thou exalted above the heavens, O God, And, above all the earth, be thy glory.

Korota itsesi yli taivasten, Jumala, ja levitköön sinun kunniasi yli kaiken maan.

6 To the end thy beloved ones may be delivered, Oh save thou with thy right hand and answer me!

Että sinun rakkaasi pelastetuiksi tulisivat, auta oikealla kädelläsi ja vastaa minulle.

7 God, hath spoken in his holiness, I will exult! I will apportion Shechem! And, the Vale of Succoth, will I measure out;

Jumala on puhunut pyhäkössänsä. Minä riemuitsen, minä jaan Sikemin ja mittaan Sukkotin laakson.

8 Mine, is Gilead—mine, Manasseh, but, Ephraim, is the defence of my head, Judah, is my commander’s staff;

Minun on Gilead, ja minun on Manasse; Efraim on minun pääni suojus, Juuda minun valtikkani.

9 Moab, is my wash-bowl, Upon Edom, will I throw my shoe, Over Philistia, raise a shout of triumph.

Mooab on minun pesuastiani, Edomiin minä viskaan kenkäni, minä riemuitsen Filistean maasta.

10 Who will conduct me to a fortified city? Who will lead me as far as Edom?

Kuka vie minut varustettuun kaupunkiin? Kuka saattaa minut Edomiin?

11 Hast not thou, O God, rejected us? and wilt not go forth, O God, with our hosts.

Etkö sinä, Jumala, hyljännyt meitä? Et lähtenyt, Jumala, meidän sotajoukkojemme kanssa!

12 Grant us help out of distress, for, vain, is the deliverance of man:

Anna meille apu ahdistajaa vastaan, sillä turha on ihmisten apu.

13 In God, shall we do valiantly, He himself, therefore, shall tread down our adversaries.

Jumalan voimalla me teemme väkeviä tekoja; hän tallaa meidän vihollisemme maahan.