Luke 17
1 Jesus said to his disciples, “It is inevitable that there should be temptations but sorrow awaits the person who does the tempting!
Niin hän sanoi opetuslapsillensa: se on mahdotoin, ettei pahennukset tule. Mutta voi häntä, jonka kautta ne tulevat!
2 It would be better for them if they had been flung into the sea with a millstone around their neck, rather than that they should cause even one of these little ones to stumble.
Se olis hänelle parempi, että myllyn kivi ripustettaisiin hänen kaulaansa, ja heitettäisiin mereen, kuin että hän jonkun näistä pienistä pahentais.
3 Be on your guard! If your brother or sister does wrong, rebuke them; but if they repent, forgive them.
Kavahtakaat teitänne. Jos veljes rikkoo sinua vastaan, niin nuhtele häntä: ja jos hän itsensä parantaa, niin anna hänelle anteeksi.
4 Even if they wrong you seven times a day, but turns to you every time and says ‘I am sorry,’ you must forgive them.”
Ja jos hän seitsemän kertaa päivässä rikkoo sinua vastaan, ja seitsemän kertaa päivässä sinun tykös palajaa, sanoen: minä kadun; niin anna hänelle anteeksi.
5 “Give us more faith,” said the apostles to the Master;
Ja apostolit sanoivat Herralle: lisää meille uskoa.
6 but the Master said, “If your faith were only like a mustard seed, you could say to this mulberry tree ‘Be uprooted and planted in the sea,’ and it would obey you.
Mutta Herra sanoi: jos teillä olis usko niinkuin sinapin siemen, ja te sanoisitte tälle metsäfikunalle: nouse ylös juurines ja istuta sinus mereen, niin se kuulis teitä.
7 Which of you, if he had a servant ploughing, or tending the sheep, would say to him, when he came in from the fields, ‘Come at once and take your place at the table,’
Mutta kenellä teistä on palvelia, joka kyntää taikka karjaa kaitsee, ja kuin hän metsästä kotia tulee, että hän sanoo kohta hänelle: mene rualle?
8 Instead of saying ‘Prepare my dinner, and then make yourself ready and serve me while I am eating and drinking, and after that you will eat and drink yourself’?
Vaan eikö hän pikemmin sano hänelle: valmista minulle ehtoollista, sonnusta sinus, ja palvele minua, niinkauvan kuin minä syön ja juon; ja syö ja juo sinä sitte?
9 Does he feel grateful to his servant for doing what he is told?
Vai kiittääkö hän palveliaansa, että hän teki, mitä hänelle käsketty oli? En luule.
10 And so with you – when you have done all that you have been told, still say ‘We are but useless servants; we have done no more than we ought to have done.’”
Niin myös te, kuin te olette kaikki tehneet, mitä teille käsketty on, niin sanokaat: me olemme kelvottomat palveliat: me teimme sen, minkä meidän piti tekemän.
11 On the way to Jerusalem Jesus passed between Samaria and Galilee.
Ja tapahtui, kuin hän meni Jerusalemia päin, että hän matkusti keskeltä Samarian ja Galilean.
12 As he was entering a village, ten lepers met him.
Ja kuin hän tuli yhteen kylään, kohtasivat häntä kymmenen spitalista miestä, jotka taampana seisoivat,
13 Standing still, some distance off, they called out loudly, “Jesus! Sir! Pity us!”
Ja korottivat äänensä, sanoen: Jesus, rakas Mestari, armahda meidän päällemme!
14 When Jesus saw them, he said, “Go and show yourselves to the priest.” And, as they were on their way, they were made clean.
Ja kuin hän ne näki, sanoi hän heille: menkäät ja osoittakaat teitänne papeille. Ja tapahtui, että he mennessänsä tulivat puhtaiksi.
15 One of them, finding he was cured, came back, praising God loudly,
Niin yksi heistä, kuin hän näki, että hän parantunut oli, palasi jälleen ja kunnioitti Jumalaa suurella äänellä,
16 and threw himself on his face at Jesus’ feet, thanking him for what he had done; and this man was a Samaritan.
Ja lankesi kasvoillensa hänen jalkainsa juureen ja kiitti häntä. Ja se oli Samarialainen.
17 “Were not all the ten made clean? exclaimed Jesus. But the nine – where are they?
Mutta Jesus vastaten sanoi: eikö kymmenen puhdistettu? kussa yhdeksän ovat?
18 Were there none to come back and praise God except this foreigner?
Ei ole muita löydetty, jotka palasivat Jumalaa kunnioittamaan, kuin tämä muukalainen.
19 Get up,” he said to him, “and go on your way. Your faith has delivered you.”
Ja hän sanoi hänelle: nouse ja mene! sinun uskos on sinun vapahtanut.
20 Being once asked by the Pharisees when the kingdom of God was to come, Jesus answered, “The kingdom of God does not come in a way that can be seen,
Ja Pharisealaiset kysyivät häneltä: koska Jumalan valtakunta olis tuleva? Vastasi hän heitä ja snaoi: ei Jumalan valtakunta tule niin, että se taidettaisiin nähdä.
21 nor will people say ‘Look, here it is!’ or ‘There it is!’; for the kingdom of God is within you!
Ei myös heidän pidä sanoman: katso tässä, katso siellä; sillä katso, Jumalan valtakunta on teidän keskellänne.
22 The day will come,” he said to his disciples, “when you will long to see but one of the days of the Son of Man, and will not see it.
Niin hän sanoi opetuslapsille: se aika tulee, että te halajatte nähdä yhtäkin Ihmisen Pojan päivää, ja ette saa nähdä.
23 People will say to you ‘There he is!’ Or ‘Here he is!’ Do not go and follow them.
Ja he sanovat teille: katso tässä, katso siellä: älkäät menkö ulos, älkäät myös seuratko.
24 For, just as lightning will lighten and flare from one side of the heavens to the other, so will it be with the Son of Man.
Sillä niinkuin pitkäisen tuli taivaan alla leimahtaa ja paistaa kaikkein päälle, mitkä taivaan alla ovat, niin on myös Ihmisen Pojan päivänänsä oleva.
25 But first he must undergo much suffering, and he must be rejected by the present generation.
Mutta ennen tulee hänen paljo kärsiä ja hyljättää tältä sukukunnalta.
26 As it was in the days of Noah, so will it be again in the days of the Son of Man.
Ja niinkuin tapahtui Noan päivinä, niin myös tapahtuu Ihmisen Pojan päivinä.
27 They were eating and drinking and marrying and being married, up to the very day on which Noah entered the ark, and then the flood came and destroyed them all.
He söivät, joivat, naivat ja huolivat, hamaan siihen päivään asti, jona Noa arkkiin meni sisälle, ja vedenpaisumus tuli ja hukutti kaikki.
28 So, too, in the days of Lot. People were eating, drinking, buying, selling, planting, building;
Niin myös tapahtui Lotin päivinä: he söivät, joivat, ostivat, myivät, istuttivat, rakensivat.
29 but, on the very day on which Lot came out of Sodom, it rained fire and sulfur from the skies and destroyed them all.
Mutta sinä päivänä, kuin Lot Sodomasta läksi, satoi tulta ja tulikiveä taivaasta, ja hukutti kaikki.
30 It will be the same on the day on which the Son of Man reveals himself.
Niin pitää myös sinä päivänä oleman, jona Ihmisen Poika ilmoitetaan.
31 On that day, if a person is on their house-top and their goods in the house, they must not go down to get them; nor again must one who is on the farm turn back.
Joka sinä päivänä katon päällä on, ja hänen kalunsa ovat huoneessa, niin älköön astuko alas niitä ottamaan. Ja joka pellolla on, niin älköön myös palatko takaisin.
32 Remember Lot’s wife.
Muistakaa Lotin emäntää.
33 Whoever is eager to get the most out of their life will lose it; but whoever will lose it will preserve it.
Jokainen joka pyytää henkensä vapahtaa, hän sen kadottaa, ja jokainen joka sen kadottaa, hän saattaa sen elämään.
34 On that night, I tell you, of two people on the same bed, one will be taken and the other left;
Minä sanon teille: sinä yönä ovat kaksi yhdellä vuoteella, yksi otetaan ylös, ja toinen jätetään.
35 of two women grinding grain together, one will be taken and the other left.”
Kaksi ynnä jauhavat: yksi otetaan ylös, ja toinen jätetään.
Kaksi ovat kedolla: yksi otetaan ylös, ja toinen jätetään.
37 “Where will it be, Master?” asked the disciples. “Where there is a body,” said Jesus, “there will the vultures flock.”
Ja he vastaten sanoivat hänelle: Herra, kussa siis? Niin sanoi hän heille: kussa raato on, sinne myös kotkat kokoontuvat.
