Luke 1
1 To his Excellency, Theophilus. Many attempts have been already made to draw up an account of those events which have reached their conclusion among us,
Koska monet ovat ryhtyneet tekemään kertomusta meidän keskuudessamme tosiksi tunnetuista tapahtumista,
2 just as they were reported to us by those who from the beginning were eye-witnesses, and afterwards became bearers of the message.
sen mukaisesti kuin meille ovat kertoneet ne, jotka alusta asti ovat omin silmin ne nähneet ja olleet sanan palvelijoita,
3 And, therefore, I also, since I have investigated all these events with great care from their very beginning, have resolved to write a connected history of them for you,
niin olen minäkin, tarkkaan tutkittuani alusta alkaen kaikki, päättänyt kirjoittaa ne järjestyksessään sinulle, korkea-arvoinen Teofilus,
4 in order that you may be able to satisfy yourself of the accuracy of the story which you have heard from the lips of others.
että oppisit tuntemaan, kuinka varmat ne asiat ovat, jotka sinulle on opetettu.
5 In the reign of Herod, king of Judea, there was a priest named Zechariah, who belonged to the division called after Abijah. His wife, whose name was Elizabeth, was also a descendant of Aaron.
Herodeksen, Juudean kuninkaan, aikana oli pappi, nimeltä Sakarias, Abian osastoa. Ja hänen vaimonsa oli Aaronin tyttäriä, ja tämän nimi oli Elisabet.
6 They were both righteous people, who lived blameless lives, guiding their steps by all the commandments and ordinances of the Lord.
He olivat molemmat hurskaita Jumalan edessä, vaeltaen kaikissa Herran käskyissä ja säädöksissä nuhteettomina.
7 But they had no child, Elizabeth being barren; and both of them were advanced in years.
Mutta heillä ei ollut lasta, sillä Elisabet oli hedelmätön; ja he olivat molemmat tulleet iällisiksi.
8 One day, when Zechariah was officiating as priest before God, during the turn of his division,
Niin tapahtui, kun hänen osastonsa palvelusvuoro tuli ja hän toimitti papillisia tehtäviä Jumalan edessä,
9 it fell to him by lot, in accordance with the practice among the priests, to go into the Temple of the Lord and burn incense;
että hän tavanmukaisessa pappistehtävien arpomisessa sai osaksensa mennä Herran temppeliin suitsuttamaan.
10 and, as it was the Hour of Incense, the people were all praying outside.
Ja kaikki kansa oli suitsuttamisen aikana ulkopuolella rukoilemassa.
11 And an angel of the Lord appeared to him, standing on the right of the Altar of Incense.
Silloin ilmestyi hänelle Herran enkeli seisoen suitsutusalttarin oikealla puolella.
12 Zechariah was startled at the sight and was awe-struck.
Ja hänet nähdessään Sakarias hämmästyi, ja hänet valtasi pelko.
13 But the angel said to him, ‘Do not be afraid, Zechariah; your prayer has been heard, and your wife Elizabeth will bear you a son, whom you will call by the name John.
Mutta enkeli sanoi hänelle: "Älä pelkää, Sakarias; sillä sinun rukouksesi on kuultu, ja vaimosi Elisabet on synnyttävä sinulle pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Johannes.
14 He will be to you a joy and a delight; and many will rejoice over his birth.
Ja hän on oleva sinulle iloksi ja riemuksi, ja monet iloitsevat hänen syntymisestään.
15 For he will be great in the sight of the Lord; he will not drink any wine or strong drink, and he will be filled with the Holy Spirit from the very hour of his birth,
Sillä hän on oleva suuri Herran edessä; viiniä ja väkijuomaa hän ei juo, ja hän on oleva täytetty Pyhällä Hengellä hamasta äitinsä kohdusta.
16 and will reconcile many of the Israelites to the Lord their God.
Ja hän kääntää monta Israelin lapsista Herran, heidän Jumalansa, tykö.
17 He will go before him in the spirit and with the power of Elijah, to reconcile fathers to their children and the disobedient to the wisdom of the righteous, and so make ready for the Lord a people prepared for him.’
Ja hän käy hänen edellään Eliaan hengessä ja voimassa, kääntääksensä isien sydämet lasten puoleen ja tottelemattomat vanhurskasten mielenlaatuun, näin Herralle toimittaaksensa valmistetun kansan."
18 ‘How can I be sure of this?’ Zechariah asked the angel. ‘For I am an old man and my wife is advanced in years.’
Niin Sakarias sanoi enkelille: "Kuinka minä tämän käsittäisin? Sillä minä olen vanha, ja minun vaimoni on iälliseksi tullut."
19 ‘I am Gabriel,’ the angel answered, ‘who stand in the presence of God, and I have been sent to speak to you and to bring you this good news.
Enkeli vastasi ja sanoi hänelle: "Minä olen Gabriel, joka seison Jumalan edessä, ja minä olen lähetetty puhumaan sinulle ja julistamaan sinulle tämän ilosanoman.
20 And now you will be silent and unable to speak until the day when this takes place, because you did not believe what I said, though my words will be fulfilled in due course.’
Ja katso, sinä tulet mykäksi etkä kykene mitään puhumaan siihen päivään saakka, jona tämä tapahtuu, sentähden ettet uskonut minun sanojani, jotka käyvät aikanansa toteen."
21 Meanwhile the people were watching for Zechariah, wondering at his remaining so long in the Temple.
Ja kansa oli odottamassa Sakariasta, ja he ihmettelivät, että hän niin kauan viipyi temppelissä.
22 When he came out, he was unable to speak to them, and they perceived that he had seen a vision there. But Zechariah kept making signs to them, and remained dumb.
Mutta ulos tullessaan hän ei kyennyt puhumaan heille; silloin he ymmärsivät, että hän oli nähnyt näyn temppelissä. Ja hän viittoi heille ja jäi mykäksi.
23 And, as soon as his term of service was finished, he returned home.
Ja kun hänen virkatoimensa päivät olivat päättyneet, meni hän kotiinsa.
24 After this his wife, Elizabeth, became pregnant and lived in seclusion for five months.
Ja niiden päiväin perästä Elisabet, hänen vaimonsa, tuli raskaaksi ja pysytteli salassa viisi kuukautta, sanoen:
25 ‘The Lord has done this for me,’ she said, ‘he has shown me kindness and taken away the public disgrace of childlessness under which I have been living.’
"Näin on Herra tehnyt minulle niinä päivinä, jolloin hän katsoi minun puoleeni poistaaksensa minusta ihmisten ylenkatseen".
26 Six months later the angel Gabriel was sent from God to a town in Galilee called Nazareth,
Kuudentena kuukautena sen jälkeen Jumala lähetti enkeli Gabrielin Galilean kaupunkiin, jonka nimi on Nasaret,
27 to a maiden there who was engaged to a man named Joseph, a descendant of David. Her name was Mary.
neitsyen tykö, joka oli kihlattu Joosef nimiselle miehelle Daavidin suvusta; ja neitsyen nimi oli Maria.
28 Gabriel came into her presence and greeted her, saying, ‘You have been shown great favour – the Lord is with you.’
Ja tullessaan sisälle hänen tykönsä enkeli sanoi: "Terve, armoitettu! Herra olkoon sinun kanssasi."
29 Mary was much disturbed at his words, and was wondering to herself what such a greeting could mean,
Mutta hän hämmästyi suuresti siitä puheesta ja mietti, mitä tämä tervehdys mahtoi tarkoittaa.
30 when the angel spoke again, ‘Do not be afraid, Mary, for you have found favour with God.
Niin enkeli sanoi hänelle: "Älä pelkää, Maria; sillä sinä olet saanut armon Jumalan edessä.
31 And now, you will conceive and give birth to a son, and you will give him the name Jesus.
Ja katso, sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Jeesus.
32 The child will be great and will be called “Son of the Most High,” and the Lord God will give him the throne of his ancestor David,
Hän on oleva suuri, ja hänet pitää kutsuttaman Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle Daavidin, hänen isänsä, valtaistuimen,
33 and he will reign over the descendants of Jacob for ever; And to his kingdom there will be no end.’ (aiōn g165)
ja hän on oleva Jaakobin huoneen kuningas iankaikkisesti, ja hänen valtakunnallansa ei pidä loppua oleman." (aiōn g165)
34 ‘How can this be?’ Mary asked the angel. ‘For I have no husband.’
Niin Maria sanoi enkelille: "Kuinka tämä voi tapahtua, kun minä en miehestä mitään tiedä?"
35 ‘The Holy Spirit will descend on you,’ answered the angel, ‘and the Power of the Most High will overshadow you; and therefore the child will be called “holy,” and “Son of God.”
Enkeli vastasi ja sanoi hänelle: "Pyhä Henki tulee sinun päällesi, ja Korkeimman voima varjoaa sinut; sentähden myös se pyhä, mikä syntyy, pitää kutsuttaman Jumalan Pojaksi.
36 And Elizabeth, your cousin, is herself also expecting a son in her old age; and it is now the sixth month with her, though she is called barren;
Ja katso, sinun sukulaisesi Elisabet, hänkin kantaa kohdussaan poikaa vanhalla iällään, ja tämä on kuudes kuukausi hänellä, jota sanottiin hedelmättömäksi;
37 for no promise from God will fail to be fulfilled.’
sillä Jumalalle ei mikään ole mahdotonta."
38 ‘I am the servant of the Lord,’ exclaimed Mary. ‘Let it be with me as you have said.’ Then the angel left her.
Silloin Maria sanoi: "Katso, minä olen Herran palvelijatar; tapahtukoon minulle sinun sanasi mukaan". Ja enkeli lähti hänen tyköänsä.
39 Soon after this Mary set out, and made her way quickly into the hill-country, to a town in Judah;
Niinä päivinä Maria nousi ja kulki kiiruusti vuorimaahan erääseen Juudan kaupunkiin
40 and there she went into Zechariah’s house and greeted Elizabeth.
ja meni Sakariaan kotiin ja tervehti Elisabetia.
41 When Elizabeth heard Mary’s greeting, the child moved within her, and Elizabeth herself was filled with the Holy Spirit,
Ja kun Elisabet kuuli Marian tervehdyksen, hypähti lapsi hänen kohdussansa; ja Elisabet täytettiin Pyhällä Hengellä.
42 and cried aloud, ‘Blessed are you among women, and blessed is your unborn child!
Ja hän puhkesi puhumaan suurella äänellä ja sanoi: "Siunattu sinä vaimojen joukossa, ja siunattu sinun kohtusi hedelmä!
43 But how have I this honour, that the mother of my Lord should come to me?
Ja kuinka minulle tapahtuu tämä, että minun Herrani äiti tulee minun tyköni?
44 For, as soon as your greeting reached my ears, the child moved within me with delight!
Sillä katso, kun sinun tervehdyksesi ääni tuli minun korviini, hypähti lapsi ilosta minun kohdussani.
45 Happy indeed is she who believed that the promise which she received from the Lord would be fulfilled.’
Ja autuas se, joka uskoi, sillä se sana on täyttyvä, mikä hänelle on tullut Herralta!"
46 And Mary said: ‘My soul exalts the Lord,
Ja Maria sanoi: "Minun sieluni suuresti ylistää Herraa,
47 and my spirit delights in God my Saviour,
ja minun henkeni riemuitsee Jumalasta, vapahtajastani;
48 for he has looked with favour on his humble servant girl. From now on all generations will call me blessed!
sillä hän on katsonut palvelijattarensa alhaisuuteen. Katso, tästedes kaikki sukupolvet ylistävät minua autuaaksi.
49 ‘For the Almighty has done great things for me, and holy is his name.
Sillä Voimallinen on tehnyt minulle suuria, ja hänen nimensä on pyhä,
50 He has mercy on those who revere him in every generation.
ja hänen laupeutensa pysyy polvesta polveen niille, jotka häntä pelkäävät.
51 ‘Mighty are the deeds of his arm! He has scattered the self-satisfied proud,
Hän on osoittanut voimansa käsivarrellaan; hän on hajottanut ne, joilla oli ylpeät ajatukset sydämessään.
52 he has cast down the mighty from their thrones, and he uplifts the humble,
Hän on kukistanut valtiaat valtaistuimilta ja korottanut alhaiset.
53 he has filled the hungry with good things, and the rich he has sent away empty.
Nälkäiset hän on täyttänyt hyvyyksillä, ja rikkaat hän on lähettänyt tyhjinä pois.
54 ‘He has stretched out his hand to his servant Israel, ever mindful of his mercy,
Hän on ottanut huomaansa palvelijansa Israelin, muistaaksensa laupeuttaan
Aabrahamia ja hänen siementänsä kohtaan iankaikkisesti, niinkuin hän on meidän isillemme puhunut." (aiōn g165)
56 Mary stayed with Elizabeth about three months, and then returned to her home.
Ja Maria oli hänen tykönänsä noin kolme kuukautta ja palasi jälleen kotiinsa.
57 When Elizabeth’s time came, she gave birth to a son;
Mutta Elisabetin synnyttämisen aika tuli; ja hän synnytti pojan.
58 and her neighbours and relatives, hearing of the great goodness of the Lord to her, came to share her joy.
Ja kun hänen naapurinsa ja sukulaisensa kuulivat, että Herra oli tehnyt hänelle suuren laupeuden, iloitsivat he hänen kanssansa.
59 A week later they met to circumcise the child, and were about to call him Zechariah after his father,
Ja kahdeksantena päivänä he tulivat ympärileikkaamaan lasta ja tahtoivat antaa hänelle hänen isänsä mukaan nimen Sakarias.
60 when his mother spoke up, ‘No, he is to be called John.’
Mutta hänen äitinsä vastasi ja sanoi: "Ei suinkaan, vaan hänen nimensä on oleva Johannes".
61 ‘You have no relation of that name!’ they exclaimed;
Niin he sanoivat hänelle: "Eihän sinun suvussasi ole ketään, jolla on se nimi".
62 and they made signs to the child’s father, to find out what he wished the child to be called.
Ja he kysyivät viittomalla lapsen isältä, minkä nimen hän tahtoi hänelle annettavaksi.
63 Asking for a writing tablet, he wrote the words – “His name is John.” Everyone was surprised
Niin hän pyysi taulun ja kirjoitti siihen nämä sanat: "Johannes on hänen nimensä". Ja kaikki ihmettelivät.
64 and immediately Zechariah recovered his voice and the use of his tongue, and began to bless God.
Ja kohta hänen suunsa aukeni, ja hänen kielensä vapautui, ja hän puhui kiittäen Jumalaa.
65 All their neighbours were awe-struck at this, and throughout the hill-country of Judea the whole story was much talked about.
Ja tuli pelko kaikille heidän ympärillään asuvaisille, ja koko Juudean vuorimaassa puhuttiin kaikista näistä tapahtumista;
66 All who heard it kept it in mind, asking one another – ‘What can this child be destined to become?’ For the Power of the Lord was with him.
ja kaikki, jotka niistä kuulivat, panivat ne mieleensä ja sanoivat: "Mikähän tästä lapsesta tulee?" Sillä Herran käsi oli hänen kanssansa.
67 Then his father Zechariah was filled with the Holy Spirit, and, speaking under inspiration, said:
Ja Sakarias, hänen isänsä, täytettiin Pyhällä Hengellä, ja hän ennusti sanoen:
68 ‘Blessed is the Lord, the God of Israel, who has visited his people and wrought their deliverance,
"Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala, sillä hän on katsonut kansansa puoleen ja valmistanut sille lunastuksen
69 and has raised up for us the strength of our salvation in the house of his servant David –
ja kohottanut meille pelastuksen sarven palvelijansa Daavidin huoneesta
-niinkuin hän on puhunut hamasta ikiajoista pyhäin profeettainsa suun kautta- (aiōn g165)
71 salvation from our enemies and from the hands of all who hate us,
pelastukseksi vihollisistamme ja kaikkien niiden kädestä, jotka meitä vihaavat,
72 showing mercy to our ancestors, and mindful of his sacred covenant.
tehdäkseen laupeuden meidän isillemme ja muistaakseen pyhän liittonsa,
73 This was the oath which he swore to our ancestor Abraham –
sen valan, jonka hän vannoi Aabrahamille, meidän isällemme;
74 that we should be rescued from the hands of our enemies,
suodakseen meidän, vapahdettuina vihollistemme kädestä, pelkäämättä palvella häntä
75 and should serve him without fear in holiness and righteousness, in his presence all our days.
pyhyydessä ja vanhurskaudessa hänen edessään kaikkina elinpäivinämme.
76 And you, child, will be called prophet of the Most High, for you will go before the Lord to make ready his way,
Ja sinä, lapsukainen, olet kutsuttava Korkeimman profeetaksi, sillä sinä olet käyvä Herran edellä valmistaaksesi hänen teitään,
77 to give his people the knowledge of salvation through the forgiveness of their sins,
antaaksesi hänen kansalleen pelastuksen tuntemisen heidän syntiensä anteeksisaamisessa,
78 through the tender mercy of our God, whereby the dawn will break on us from heaven,
meidän Jumalamme sydämellisen laupeuden tähden, jonka kautta meidän puoleemme katsoo aamun koitto korkeudesta,
79 to give light to those who live in darkness and the shadow of death, and guide our feet into the way of peace.’
loistaen meille, jotka istumme pimeydessä ja kuoleman varjossa, ja ohjaten meidän jalkamme rauhan tielle."
80 The child grew and became strong in spirit, and he lived in the wilds until the time came for his appearance before Israel.
Ja lapsi kasvoi ja vahvistui hengessä. Ja hän oli erämaassa siihen päivään asti, jona hän oli astuva Israelin eteen.
