Luke 22
1 Now the feast of unleavened bread, which is called the passover, was drawing near;
Niin lähestyi makian leivän juhlapäivä, joka pääsiäiseksi kutsutaan.
2 and the chief priests and the scribes were seeking how they might kill him; for they feared the people.
Ja ylimmäiset papit ja kirjanoppineet etsivät, kuinka he olisivat hänen saaneet tappaa. Mutta he pelkäsivät kansaa.
3 And Satan entered into Judas called Iscariot, who was of the number of the twelve.
Niin saatana oli mennyt Juudaan sisälle, jonka liikanimi oli Iskariot, joka oli kahdentoistakymmenen luvusta.
4 And he went away, and consulted with the chief priests and captains, how he might deliver him up to them.
Ja hän meni pois ja puhutteli ylimmäisiä pappeja ja päämiehiä, kuin hän oli hänen heille pettävä.
5 And they were glad, and covenanted to give him money.
Ja he ihastuivat ja lupasivat hänelle rahaa.
6 And he agreed with them, and sought a good opportunity to deliver him up to them in the absence of the multitude.
Ja hän lupasi sen heille, ja etsi soveliasta aikaa, saadaksensa häntä pettää ilman hasuta.
7 Then came the day of unleavened bread, when the passover must be killed;
Niin makian leivän päivä tuli, jona pääsiäislammas piti teurastettaman,
8 and he sent Peter and John, saying, Go and make ready for us the passover, that we may eat it.
Ja hän lähetti Pietarin ja Johanneksen, sanoen: menkäät valmistamaan meille pääsiäislammas syödäksemme.
9 And they said to him, Where wilt thou that we make it ready?
Niin he sanoivat hänelle: kussas tahdot meitä valmistamaan?
10 And he said to them, Lo! when ye have entered the city, there will meet you a man bearing a pitcher of water; follow him into the house where he goeth in;
Hän sanoi heille: katso, kuin te kaupunkiin tulette sisälle, kohtaa teitä ihminen, kantain vesiastiaa: seuratkaat häntä siihen huoneesen, johonka hän menee.
11 and ye shall say to the master of the house, The Teacher saith to thee, Where is the guest-chamber, where I may eat the passover with my disciples?
Ja sanokaat sen huoneen perheenisännälle: Mestari sanoo sinulle: kussa on maja, jossa minä syön pääsiäislampaan opetuslasteni kanssa?
12 And he will show you a large upper room furnished; there make ready.
Ja hän osoittaa teille suuren salin rakennetun; valmistakaat siellä.
13 And they went and found as he had said to them; and they made ready the passover.
Niin he menivät ja löysivät niinkuin hän heille sanonut oli, ja valmistivat pääsiäislampaan.
14 And when the hour had come, he placed himself at table, and the apostles with him.
Ja kuin jo aika tullut oli, istui hän pöydän tykönä ja kaksitoistakymmentä apostolia hänen kanssansa.
15 And he said to them, Earnestly have I desired to eat this passover with you, before I suffer.
Ja hän sanoi heille: minä olen halulla halainnut syödä tätä pääsiäislammasta teidän kanssanne, ennekuin minä kärsin.
16 For I say to you, that I shall eat it no more, until it be fulfilled in the kingdom of God.
Sillä minä sanon teille, etten minä suinkaan silleen siitä syö, siihenasti kuin se täytetään Jumalan valtakunnassa.
17 And he took a cup, and gave thanks, and said, Take this, and divide it among yourselves.
Ja hän otti kalkin, kiitti, ja sanoi: ottakaat ja jakakaat keskenänne.
18 For I say to you, that I shall not drink henceforth of the fruit of the vine, until the kingdom of God shall have come.
Sillä minä sanon teille, etten minä suinkaan juo viinapuun hedelmää, siihenasti kuin Jumalan valtakunta tulee.
19 And he took a loaf, and gave thanks, and broke it, and gave it to them, saying, This is my body, which is given for you; this do in remembrance of me.
Ja hän otti leivän, kiitti ja mursi, ja antoi heille, sanoen: tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan: se tehkäät minun muistokseni;
20 And in like manner he took the cup after supper, saying, This cup is the new covenant in my blood, which is about to be shed for you.
Niin myös kalkin ehtoollisen jälkeen, sanoen: tämä kalkki on uusi Testamentti, minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan.
21 But lo! the hand of him that betrayeth me is with me on the table.
Kuitenkin, katso, minun pettäjäni käsi on minun kanssani pöydällä.
22 For the Son of man indeed goeth away, as it hath been determined; but woe to that man by whom he is betrayed.
Ja tosin Ihmisen Poika menee niinkuin päätetty on: kuitenkin voi sitä ihmistä, jolta hän petetään!
23 And they began to inquire among themselves, which of them it was that was about to do this.
Ja he rupesivat kyselemään keskenänsä: kuka olis se heistä, joka sen tekevä olis?
24 And there arose also a contention among them, which of them should be accounted the greatest.
Mutta heidän välillänsä tuli myös riita, kuka heistä näkyis suurin olevan.
25 And he said to them, The kings of the nations rule as lords over them, and they who exercise authority over them are called benefactors.
Niin hän sanoi heille: kansain kuninkaat vallitsevat heitä, ja joilla valta on heidän ylitsensä, ne kutsutaan armollisiksi herroiksi.
26 But it is not to be so with you; but let the greatest among you be as the youngest; and he that is chief, as he that serveth.
Mutta ette te niin: vaan joka teistä suurin on, se olkoon niinkuin nuorin, ja joka ylimmäinen on, se olkoon niinkuin se, joka palvelee.
27 For which is greater? he who reclineth at the table, or he who serveth? Is not he that reclineth at the table? But I am in the midst of you as he who serveth.
Sillä kumpi suurempi on: se joka atrioitsee, taikka se joka palvelee? eikö se joka atrioitsee? mutta minä olen teidän keskellänne niinkuin se, joka palvelee.
28 Ye however are they who have continued steadfastly with me in my trials.
Mutta te olette ne, jotka minun kiusauksissani minun kanssani pysyitte.
29 And I appoint to you a kingdom, as my Father appointed to me;
Ja minä säädin teille, niinkuin minun Isäni sääsi minulle, valtakunnan:
30 that ye may eat and drink at my table in my kingdom; and ye shall sit on thrones, judging the twelve tribes of Israel.
Että teidän pitää syömän ja juoman minun pöydälläni minun valtakunnassani, ja istuman istuimilla, ja tuomitseman kaksitoistakymmentä Israelin sukukuntaa.
31 Simon, Simon, lo! Satan hath asked for you, that he may sift you as wheat.
Niin sanoi myös Herra: Simon, Simon, katso, saatana on teitä pyytänyt seuloaksensa niinkuin nisuja.
32 But I have prayed for thee, that thy faith fail not. And do thou, when thou hast returned to me, strengthen thy brethren.
Vaan minä rukoilin sinun edestäs, ettei sinun uskos puuttuman pidä. Ja kuin sinä kerran palajat, niin vahvista veljiäs.
33 And he said to him, Lord, I am ready to go with thee both to prison and to death.
Niin hän sanoi hänelle: Herra, minä olen valmis sinun kanssas sekä vankiuteen että kuolemaan menemään.
34 And he said, I tell thee, Peter, a cock will not crow this day, till thou hast thrice denied that thou knowest me.
Mutta hän sanoi: Pietari, minä sanon sinulle, ei laula tänäpänä kukko ennen kuin sinä kolmasti kiellät tuntevas minua.
35 And he said to them, When I sent you without purse, or bag, or sandals, were ye in need of anything? And they said, Of nothing. Then he said to them,
Ja hän sanoi heille: kuin minä lähetin teidät ilman säkkiä ja kukkaroa ja kenkiä, puuttuiko teiltä mitään? He sanoivat: ei mitään.
36 But now, he that hath a purse, let him take it, and likewise a bag; and he that hath not, let him sell his garment, and buy a sword.
Niin hän sanoi heille: vaan nyt, jolla säkki on, ottakoon sen, niin myös kukkaren; ja jolla ei ole, se myykään hameensa ja ostakaan miekan.
37 For I say to you, that this which is written must be accomplished in me: “And he was reckoned among transgressors.” For that which concerneth me also hath an end.
Sillä minä sanon teille: vielä sekin mikä kirjoitettu on, pitää minussa täytettämän: hän on pahantekiäin sekaan luettu; sillä ne, mitkä minusta kirjoitetut ovat, pitää loppuman.
38 And they said, Lord, behold, here are two swords. And he said to him, It is enough!
Niin he sanoivat: Herra, katso, tässä on kaksi miekkaa. Hän sanoi heille: kyllä siinä on.
39 And going out, he went, as he was wont, to the Mount of Olives; and the disciples followed him.
Ja hän läksi ulos ja meni, niinkuin hänen tapansa oli, Öljymäelle; niin seurasivat myös häntä hänen opetuslapsensa.
40 And when he was at the place, he said to them, Pray that ye may not enter into temptation.
Ja kuin hän siihen paikkaan tuli, sanoi hän heille: rukoilkaat, ettette tulisi kiusaukseen.
41 And he withdrew from them about a stone's throw; and kneeling down he prayed,
Ja hän erkani heistä lähes kivellä heittää ja laski polvillensa, rukoili,
42 saying, Father, if thou art willing to remove this cup from me—yet not my will, but thine be done!
Sanoen: Isä, jos sinä tahdot, niin ota pois minulta tämä kalkki, kuitenkin ei minun tahtoni, mutta sinun olkoon.
43 And there appeared to him an angel from heaven, strengthening him.
Niin enkeli taivaasta ilmestyi hänelle ja vahvisti häntä.
44 And being in an agony, he prayed more earnestly. And his sweat was as it were great drops of blood falling to the ground.
Ja kuin hän sangen suuress ahdistuksessa oli, rukoili hän hartaammin. Ja oli hänen hikensä niinkuin verenpisarat, jotka maan päälle putosivat.
45 And rising up from prayer, he came to the disciples, and found them sleeping for sorrow,
Ja kuin hän nousi rukoilemasta ja tuli opetuslastensa tykö, löysi hän ne murheen tähden makaamasta,
46 and said to them, Why sleep ye? Rise, and pray that ye may not enter into temptation.
Ja hän sanoi heille: mitä te makaatte? nouskaat ja rukoilkaat, ettette kiusaukseen lankeaisi.
47 While he was yet speaking, lo! a multitude, and he that was called Judas, one of the twelve, was at the head of them; and he drew near to Jesus to kiss him.
Vielä hänen puhuissansa, katso, joukko ja se, joka kutsuttiin Juudas, yksi kahdestatoistakymmenestä, kävi heidän edellänsä, ja lähestyi Jesusta suuta antamaan hänen.
48 But Jesus said to him, Judas, dost thou betray the Son of man with a kiss?
Niin Jesus sanoi hänelle: Juudas, suun antamisellako sinä Ihmisen Pojan petät?
49 And they who were about him, seeing what would follow, said, Lord, shall we smite with the sword?
Kuin ne, jotka hänen ympärillänsä olivat, näkivät, mitä tuleva oli, sanoivat he hänelle: Herra, emmekö me lyö miekalla?
50 And one of them smote the servant of the high-priest, and cut off his right ear.
Ja yksi heistä löi pappein päämiehen palveliaa ja hakkasi pois hänen oikian korvansa.
51 But Jesus answering said, Permit thus far; and touched his ear, and healed him.
Mutta Jesus vastaten sanoi: sallikaat tähän asti tulla. Ja kuin hän rupesi hänen korvaansa, paransi hän sen.
52 Then Jesus said to the chief priests and captains of the temple and elders who had come to him, Ye have come out as against a robber, with swords and clubs;
Mutta Jesus sanoi niille, jotka häntä vastaan olivat tulleet, ylimmäisille papeille ja templin haltioille ja vanhimmille: niinkuin ryövärin tykö te läksitte miekoilla ja seipäillä.
53 when I was daily with you in the temple, ye did not put forth your hands against me; but this is your hour, and the power of darkness.
Minä olin joka päivä teidän kanssanne templissä, ja ette ojentaneet kättä minun päälleni; mutta tämä on teidän hetkenne ja pimeyden valta.
54 And they seized him, and led him away, and brought him into the house of the high-priest. And Peter followed afar off.
Niin he kiinni ottivat hänen ja taluttivat, ja veivät hänen sisälle ylimmäisen papin huoneesen. Mutta Pietari seurasi taampana.
55 And when they had kindled a fire in the midst of the court, and had sat down together, Peter sat down among them.
Ja niin he virittivät valkian keskelle kartanoa, ja ynnä yhdessä istuivat, istui myös Pietari heidän seassansa.
56 But a certain maid-servant saw him sitting at the fire, and steadily looking at him said, This man also was with him.
Mutta kuin yksi piika näki hänen valkian tykönä istuvan, katsoi hän hänen päällensä, ja sanoi: tämä oli myös hänen kanssansa.
57 And he denied him, saying, Woman, I do not know him.
Vaan hän kielsi hänen ja sanoi: vaimo, en minä tunne häntä.
58 And after a little while another saw him, and said, Thou also art one of them. And Peter said, Man, I am not.
Ja vähän hetken perästä näki toinen hänen, ja sanoi: sinä myös olet yksi heistä. Pietari sanoi: ihminen, en ole.
59 And in about one hour's time, another confidently affirmed, saying, In truth this man also was with him; for he is a Galilaean.
Ja lähes yhden hetken perästä todisti myös toinen, sanoen: totisesti tämä oli myös hänen kanssansa; sillä hän on Galileasta.
60 And Peter said, Man, I know not what thou sayest. And immediately, while he was yet speaking, a cock crew.
Niin Pietari sanoi: ihminen, en minä tiedä, mitäs sanot. Ja kohta, vielä hänen puhuissansa, lauloi kukko.
61 And the Lord turned and looked upon Peter; and Peter remembered the word of the Lord, that he had said to him, Before a cock crows this day, thou wilt thrice deny me.
Ja Herra käänsi itsensä ja katsoi Pietarin päälle, ja Pietari muisti Herran puheen, kuin hän hänelle sanoi: ennenkuin kukko laulaa, kolmasti sinä minun kiellät.
62 And he went out, and wept bitterly.
Ja Pietari meni ulos ja itki katkerasti.
63 And the men that held Jesus mocked him, and beat him;
Mutta miehet, jotka Jesusta kiinni pitivät, pilkkasivat häntä ja löivät häntä,
64 and having blindfolded him, they asked him, saying, Prophesy, who is it that struck thee?
Peittivät hänen silmänsä, ja löivät häntä poskelle, ja kysyivät häneltä, sanoen: arvaa, kuka se on, joka sinua löi.
65 And many other things did they scoffingly say against him.
Ja paljon muuta pilkkaa sanoivat he häntä vastaan.
66 And when it was day, the elders of the people, both chief priests and scribes, came together, and brought him before their council, saying,
Ja kuin päivä tuli, kokoontuivat kansan vanhimmat ja ylimmäiset papit ja kirjanoppineet ja veivät hänen oikeutensa eteen,
67 If thou art the Christ, tell us. And he said to them, If I tell you, ye will not believe;
Sanoen: oletkos Kristus? sano meille. Niin hän sanoi heille: jos minä sanon teille, ette usko,
68 and if I ask, ye will not answer.
Ja jos minä myös kysyn, niin ette vastaa minua, ette myös päästä minua.
69 But from this time the Son of man will sit on the right hand of the power of God.
Tästedes istuu Ihmisen Poika Jumalan voiman oikialla kädellä.
70 Then they all said, Art thou then the Son of God? And he said to them, Ye say what is true; for I am.
Niin he sanoivat kaikki: sinä olet siis Jumalan Poika? sanoi hän heille: tepä sen sanotte, että minä olen.
71 And they said, What further need have we of testimony? For we have ourselves heard from his own mouth.
Niin he sanoivat: mitä me silleen todistusta tarvitsemme, sillä me olemme sen kuulleet hänen omasta suustansa.
