Proverbs 17
1 Better is a dry morsel, and quietness therewith, than a house full of feasting [with] strife.
Kuiva pala, siinä jossa rauha on, on parempi kuin huone teurasta täynnä riidassa.
2 A wise servant shall rule over a son that causeth shame, and shall have part in the inheritance among the brethren.
Toimellinen palvelia hallitsee häpiällisiä lapsia, ja hän jakaa perintöä veljein välillä.
3 The fining-pot is for silver, and the furnace for gold; but Jehovah trieth the hearts.
Niinkuin tuli koettelee hopian ja ahjo kullan, niin Herra tutkistelee sydämet.
4 The evil-doer giveth heed to iniquitous lips; the liar giveth ear to a mischievous tongue.
Paha ottaa pahoista suista vaarin, ja petollinen kuuntelee mielellänsä vahingollista kieltä.
5 Whoso mocketh a poor [man] reproacheth his Maker; he that is glad at calamity shall not be held innocent.
Joka köyhää syljeskelee, se häpäisee Luojaansa; ja joka iloitsee toisen vahingosta, ei pääse rankaisematta.
6 Children's children are the crown of old men; and the glory of children are their fathers.
vanhain kruunu ovat lasten lapset, ja lasten kunnia ovat heidän isänsä.
7 Excellent speech becometh not a vile [man]; how much less do lying lips a noble!
Ei sovi tyhmäin puhua korkeista asioista, paljoa vähemmin päämiehen valhetella.
8 A gift is a precious stone in the eyes of the possessor: whithersoever it turneth it prospereth.
Jolla vara on lahja antaa, se on niinkuin kallis kivi: kuhunka hän itsensä kääntää, niin hän viisaana pidetään.
9 He that covereth transgression seeketh love; but he that bringeth a matter up again separateth very friends.
Joka syntiä peittää, se saattaa itsellensä ystävyyden; vaan joka asian ilmoittaa, se saattaa ruhtinaat eripuraisiksi.
10 A reproof entereth more deeply into him that hath understanding than a hundred stripes into a fool.
Sanat vaikuttavat enemmän toimellisen tykönä, kuin sata haavaa tyhmän tykönä.
11 An evil [man] seeketh only rebellion; but a cruel messenger shall be sent against him.
Niskuri tosin etsii vahinkoa, vaan julma enkeli lähetetään häntä vastaan.
12 Let a bear robbed of her whelps meet a man rather than a fool in his folly.
Parempi on kohdata karhua, jolta pojat ovat otetut pois, kuin hullua hulluudessansa.
13 Whoso rewardeth evil for good, evil shall not depart from his house.
Joka kostaa hyvän pahalla, ei hänen huoneestansa pidä pahuus luopuman.
14 The beginning of contention is [as] when one letteth out water; therefore leave off strife before it become vehement.
Riidan alku on niinkuin vewsi, joka itsensä leikkaa ulos: lakkaa riidasta ennenkuin sinä siihen sekaannut.
15 He that justifieth the wicked, and he that condemneth the righteous, even they both are abomination to Jehovah.
Joka jumalattoman hurskaaksi sanoo, ja joka vanhurskaan soimaa jumalattomaksi, ne molemmat ovat Herralle kauhistus.
16 To what purpose is there a price in the hand of a fool to get wisdom, seeing [he] hath no sense?
Mitä tyhmä tekee kädessänsä rahalla, ettei hänellä ole sydäntä ostaa viisautta?
17 The friend loveth at all times, and a brother is born for adversity.
Ystävä rakastaa ainian, ja veli tulee julki hädässä.
18 A senseless man striketh hands, becoming surety for his neighbour.
Se on tyhmä ihminen, joka kätensä taritsee, ja takaa lähimmäisensä.
19 He loveth transgression that loveth a quarrel; he that maketh high his gate seeketh destruction.
Joka toraa rakastaa, se rakastaa syntiä; ja joka ovensa korottaa, se etsii onnettomuutta.
20 He that hath a perverse heart findeth no good; and he that shifteth about with his tongue falleth into evil.
Häijy sydän ei löydä mitään hyvää; ja jolla paha kieli on, se lankee onnettomuuteen.
21 He that begetteth a fool [doeth it] to his sorrow, and the father of a vile [man] hath no joy.
Joka tyhmän synnyttää, hänellä on murhe, ja tyhmän isällä ei ole iloa.
22 A joyful heart promoteth healing; but a broken spirit drieth up the bones.
Iloinen sydän tekee elämän suloiseksi, vaan surullinen sydän kaivaa luut.
23 A wicked [man] taketh a gift out of the bosom, to pervert the paths of judgment.
Jumalatoin ottaa mielellänsä salaisesti lahjoja, mutkataksensa lain teitä.
24 Wisdom is before him that hath understanding; but the eyes of a fool are in the ends of the earth.
Toimellinen mies laittaa itsensä viisaasti, vaan tyhmä heittelee silmiänsä sinne ja tänne.
25 A foolish son is a grief to his father, and bitterness to her that bore him.
Hullu popika on isänsä suru, ja äidillensä murhe, joka hänen synnyttänyt on.
26 To punish a righteous [man] is not good, nor to strike nobles because of [their] uprightness.
Ei ole se hyvä, että vanhurskalle tehdään väärin, taikka että sitä ruhtinasta lyödään, joka oikein tuomitsee.
27 He that hath knowledge spareth his words; and a man of understanding is of a cool spirit.
Toimellinen mies taitaa puheensa tallella pitää, ja taitava mies on kallis sielu.
28 Even a fool when he holdeth his peace is reckoned wise, [and] he that shutteth his lips, intelligent.
Jos tyhmä vaiti olis, niin hän viisaaksi luettaisiin, ja toimelliseksi, jos hän suunsa pitäis kiinni.
