Matthew 22
1 And Jesus answering spoke to them again in parables, saying,
Ja Jeesus rupesi taas puhumaan heille vertauksilla ja sanoi:
2 The kingdom of the heavens has become like a king who made a wedding feast for his son,
"Taivasten valtakunta on verrattava kuninkaaseen, joka laittoi häät pojallensa.
3 and sent his bondmen to call the persons invited to the wedding feast, and they would not come.
Ja hän lähetti palvelijansa kutsumaan häihin kutsuvieraita, mutta nämä eivät tahtoneet tulla.
4 Again he sent other bondmen, saying, Say to the persons invited, Behold, I have prepared my dinner; my oxen and my fatted beasts are killed, and all things ready; come to the wedding feast.
Vielä hän lähetti toisia palvelijoita lausuen: 'Sanokaa kutsutuille: Katso, minä olen valmistanut ateriani, minun härkäni ja syöttilääni ovat teurastetut, ja kaikki on valmiina; tulkaa häihin'.
5 But they made light of it, and went, one to his own land, and another to his commerce.
Mutta he eivät siitä välittäneet, vaan menivät pois, mikä pellolleen, mikä kaupoilleen;
6 And the rest, laying hold of his bondmen, ill-treated and slew [them].
ja toiset ottivat kiinni hänen palvelijansa, pitelivät pahoin ja tappoivat.
7 And [when] the king [heard of it he] was wroth, and having sent his forces, destroyed those murderers and burned their city.
Mutta kuningas vihastui ja lähetti sotajoukkonsa ja tuhosi nuo murhamiehet ja poltti heidän kaupunkinsa.
8 Then he says to his bondmen, The wedding feast is ready, but those invited were not worthy;
Sitten hän sanoi palvelijoillensa: 'Häät ovat valmistetut, mutta kutsutut eivät olleet arvollisia.
9 go therefore into the thoroughfares of the highways, and as many as ye shall find invite to the wedding feast.
Menkää siis teiden risteyksiin ja kutsukaa häihin, keitä tapaatte.'
10 And those bondmen went out into the highways, and brought together all as many as they found, both evil and good; and the wedding feast was furnished with guests.
Ja palvelijat menivät ulos teille ja kokosivat kaikki, keitä vain tapasivat, sekä pahat että hyvät, ja häähuone tuli täyteen pöytävieraita.
11 And the king, having gone in to see the guests, beheld there a man not clothed with a wedding garment.
Mutta kun kuningas meni katsomaan pöytävieraita, näki hän siellä miehen, joka ei ollut puettu häävaatteisiin.
12 And he says to him, [My] friend, how camest thou in here not having on a wedding garment? But he was speechless.
Ja hän sanoi hänelle: 'Ystävä, kuinka sinä olet tullut tänne sisälle, vaikka sinulla ei ole häävaatteita?' Mutta hän jäi sanattomaksi.
13 Then said the king to the servants, Bind him feet and hands, and take him away, and cast him out into the outer darkness: there shall be the weeping and the gnashing of teeth.
Silloin kuningas sanoi palvelijoille: 'Sitokaa hänen jalkansa ja kätensä ja heittäkää hänet ulos pimeyteen'. Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.
14 For many are called ones, but few chosen ones.
Sillä monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut."
15 Then went the Pharisees and held a council how they might ensnare him in speaking.
Silloin fariseukset menivät ja neuvottelivat, kuinka saisivat hänet sanoissa solmituksi.
16 And they send out to him their disciples with the Herodians, saying, Teacher, we know that thou art true and teachest the way of God in truth, and carest not for any one, for thou regardest not men's person;
Ja he lähettivät hänen luoksensa opetuslapsensa herodilaisten kanssa sanomaan: "Opettaja, me tiedämme, että sinä olet totinen ja opetat Jumalan tietä totuudessa, kenestäkään välittämättä, sillä sinä et katso henkilöön.
17 tell us therefore what thou thinkest: Is it lawful to give tribute to Caesar, or not?
Sano siis meille: miten arvelet? Onko luvallista antaa keisarille veroa vai ei?"
18 But Jesus, knowing their wickedness, said, Why tempt ye me, hypocrites?
Mutta Jeesus ymmärsi heidän pahuutensa ja sanoi: "Miksi kiusaatte minua, te ulkokullatut?
19 Shew me the money of the tribute. And they presented to him a denarius.
Näyttäkää minulle veroraha." Niin he toivat hänelle denarin.
20 And he says to them, Whose [is] this image and superscription?
Hän sanoi heille: "Kenen kuva ja päällekirjoitus tämä on?"
21 They say to him, Caesar's. Then he says to them, Pay then what is Caesar's to Caesar, and what is God's to God.
He vastasivat: "Keisarin". Silloin hän sanoi heille: "Antakaa siis keisarille, mikä keisarin on, ja Jumalalle, mikä Jumalan on".
22 And when they heard [him], they wondered, and left him, and went away.
Kun he sen kuulivat, ihmettelivät he ja jättivät hänet ja menivät pois.
23 On that day came to him Sadducees, who say there is no resurrection; and they demanded of him,
Sinä päivänä tuli hänen luoksensa saddukeuksia, jotka sanovat, ettei ylösnousemusta ole, ja he kysyivät häneltä
24 saying, Teacher, Moses said, If any one die, not having children, his brother shall marry his wife and shall raise up seed to his brother.
sanoen: "Opettaja, Mooses on sanonut: 'Jos joku kuolee lapsetonna, niin hänen veljensä naikoon hänen vaimonsa ja herättäköön siemenen veljelleen'.
25 Now there were with us seven brethren; and the first having married died, and not having seed, left his wife to his brother.
Keskuudessamme oli seitsemän veljestä. Ensimmäinen otti vaimon ja kuoli; ja koska hänellä ei ollut jälkeläistä, jätti hän vaimonsa veljelleen.
26 In like manner also the second and the third, unto the seven.
Niin myös toinen ja kolmas, ja samoin kaikki seitsemän.
27 And last of all the woman also died.
Viimeiseksi kaikista kuoli vaimo.
28 In the resurrection therefore of which of the seven shall she be wife, for all had her?
Kenen vaimo noista seitsemästä hän siis ylösnousemuksessa on oleva? Sillä kaikkien vaimona hän on ollut."
29 And Jesus answering said to them, Ye err, not knowing the scriptures nor the power of God.
Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Te eksytte, koska te ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa.
30 For in the resurrection they neither marry nor are given in marriage, but are as angels of God in heaven.
Sillä ylösnousemuksessa ei naida eikä mennä miehelle; vaan he ovat niinkuin enkelit taivaassa.
31 But concerning the resurrection of the dead, have ye not read what was spoken to you by God, saying,
Mutta mitä kuolleitten ylösnousemukseen tulee, ettekö ole lukeneet, mitä Jumala on puhunut teille, sanoen:
32 I am the God of Abraham, and the God of Isaac, and the God of Jacob? God is not God of [the] dead, but of [the] living.
'Minä olen Aabrahamin Jumala ja Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala'? Ei hän ole kuolleitten Jumala, vaan elävien."
33 And when the crowds heard [it] they were astonished at his doctrine.
Ja sen kuullessaan kansa hämmästyi hänen oppiansa.
34 But the Pharisees, having heard that he had put the Sadducees to silence, were gathered together.
Mutta kun fariseukset kuulivat, että hän oli tukkinut saddukeuksilta suun, kokoontuivat he yhteen;
35 And one of them, a lawyer, demanded, tempting him, and saying,
ja eräs heistä, joka oli lainoppinut, kysyi häneltä kiusaten:
36 Teacher, which is the great commandment in the law?
"Opettaja, mikä on suurin käsky laissa?"
37 And he said to him, Thou shalt love [the] Lord thy God with all thy heart, and with all thy soul, and with all thy understanding.
Niin Jeesus sanoi hänelle: "'Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi'.
38 This is [the] great and first commandment.
Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky.
39 And [the] second is like it, Thou shalt love thy neighbour as thyself.
Toinen, tämän vertainen, on: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi'.
40 On these two commandments the whole law and the prophets hang.
Näissä kahdessa käskyssä riippuu kaikki laki ja profeetat."
41 And the Pharisees being gathered together, Jesus demanded of them,
Ja fariseusten ollessa koolla Jeesus kysyi heiltä
42 saying, What think ye concerning the Christ? whose son is he? They say to him, David's.
sanoen: "Mitä arvelette Kristuksesta? Kenen poika hän on?" He sanoivat hänelle: "Daavidin".
43 He says to them, How then does David in Spirit call him Lord, saying,
Hän sanoi heille: "Kuinka sitten Daavid Hengessä kutsuu häntä Herraksi, sanoen:
44 The Lord said to my Lord, Sit on my right hand until I put thine enemies under thy feet?
'Herra sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi alle'.
45 If therefore David call him Lord, how is he his son?
Jos siis Daavid kutsuu häntä Herraksi, kuinka hän on hänen poikansa?"
46 And no one was able to answer him a word, nor did any one dare from that day to question him any more.
Ja kukaan ei voinut vastata hänelle sanaakaan; eikä siitä päivästä lähtien yksikään enää rohjennut kysyä häneltä mitään.
