Matthew 14
1 At that time Herod the tetrarch heard of the fame of Jesus,
Siihen aikaan kuuli Herodes tetrarka Jesuksen sanoman,
2 and said to his servants, This is John the baptist: he is risen from the dead, and because of this these works of power display their force in him.
Ja sanoi palvelioillensa: tämä on Johannes Kastaja: hän on noussut kuolleista, ja sentähden tekee hän senkaltaisia väkeviä töitä.
3 For Herod had seized John, and had bound him and put him in prison on account of Herodias the wife of Philip his brother.
Sillä Herodes oli ottanut Johanneksen kiinni, sitonut ja vankiuteen pannut, Herodiaksen, veljensä Philippuksen emännän tähden.
4 For John said to him, It is not lawful for thee to have her.
Sillä Johannes oli hänelle sanonut: ei sinulle ole luvallinen häntä pitää.
5 And [while] desiring to kill him, he feared the crowd, because they held him for a prophet.
Ja kuin hän tahtoi hänen tappaa, pelkäsi hän kansaa; sillä he pitivät hänen prophetana.
6 But when Herod's birthday was celebrated, the daughter of Herodias danced before them, and pleased Herod;
Mutta kun Herodeksen syntymäjuhlaa pidettiin, hyppäsi Herodiaksen tytär heidän edessänsä; ja se kelpasi Herodekselle.
7 whereupon he promised with oath to give her whatsoever she should ask.
Sentähden lupasi hän hänelle vannotulla valalla antaa, mitä hän anois.
8 But she, being set on by her mother, says, Give me here upon a dish the head of John the baptist.
Mutta niinkuin hän äidiltänsä ennen neuvottu oli, anna minulle, hän sanoi, tässä vadissa Johannes Kastajan pää.
9 And the king was grieved; but on account of the oaths, and those lying at table with [him], he commanded [it] to be given.
Ja kuningas tuli murheelliseksi; mutta kuitenkin valan tähden ja niiden, jotka ynnä atrioitsivat, käski hän antaa hänelle,
10 And he sent and beheaded John in the prison;
Ja lähetti leikkaamaan Johanneksen kaulaa tornissa.
11 and his head was brought upon a dish, and was given to the damsel, and she carried [it] to her mother.
Ja hänen päänsä kannettiin vadissa ja annettiin piialle, ja hän vei sen äidillensä.
12 And his disciples came and took the body and buried it, and came and brought word to Jesus.
Ja hänen opetuslapsensa tulivat, ja ottivat pois hänen ruumiinsa, ja hautasivat sen; ja menivät ja ilmoittivat Jesukselle.
13 And Jesus, having heard it, went away thence by ship to a desert place apart. And the crowds having heard [of it] followed him on foot from the cities.
Ja kuin Jesus sen kuuli, meni hän sieltä pois haahdella erämaahan yksinänsä. Ja kuin kansa se kuuli, noudattivat he häntä jalkaisin kaupungeista.
14 And going out he saw a great crowd, and was moved with compassion about them, and healed their infirm.
Ja Jesus meni ulos, ja näki paljon kansaa, ja armahti heidän päällensä, ja paransi heidän sairaitansa.
15 But when even was come, his disciples came to him saying, The place is desert, and [much of] the [day] time already gone by; dismiss the crowds, that they may go into the villages and buy food for themselves.
Mutta kun ehtoo tuli, tulivat hänen opetuslapsensa hänen tykönsä, ja sanoivat: tämä on erämaa, ja aika on jo kulunut: laske kansa, että he menisivät kyliin itsellensä ruokaa ostamaan.
16 But Jesus said to them, They have no need to go: give ye them to eat.
Niin Jesus sanoi heille: ei tarvitse heidän mennä pois: antakaat te heidän syödä.
17 But they say to him, We have not here save five loaves and two fishes.
Mutta he sanoivat hänelle: ei meillä ole tässä enempi kuin viisi leipää ja kaksi kalaa.
18 And he said, Bring them here to me.
Hän sanoi: tuokaat minulle ne tänne.
19 And having commanded the crowds to recline upon the grass, having taken the five loaves and the two fishes, he looked up to heaven, and blessed: and having broken the loaves, he gave [them] to the disciples, and the disciples [gave them] to the crowds.
Ja hän käski kansan istua ruoholle, ja otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsahti ylös taivaasen, kiitti, ja mursi, ja antoi leivät opetuslapsille, ja opetuslapset antoivat kansalle.
20 And all ate and were filled, and they took up what was over and above of fragments twelve hand-baskets full.
Ja he söivät kaikki, ja ravittiin. Niin he kokosivat tähteistä muruja, kaksitoistakymmentä koria täyteen.
21 But those that had eaten were about five thousand men, besides women and children.
Mutta niitä, jotka olivat syöneet, oli lähes viisituhatta miestä, ilman vaimoja ja lapsia.
22 And immediately he compelled the disciples to go on board ship, and to go on before him to the other side, until he should have dismissed the crowds.
Ja kohta vaati Jesus opetuslapsiansa haahteen astumaan, ja menemään hänen edellään toiselle rannalle, niinkauvan kuin hän kansan olis tyköänsä laskenut.
23 And having dismissed the crowds, he went up into the mountain apart to pray. And when even was come, he was alone there,
Ja kuin hän oli kansan laskenut, astui hän yksinänsä vuorelle rukoilemaan. Ja kuin ehtoo joutui, oli hän siellä yksinänsä.
24 but the ship was already in the middle of the sea tossed by the waves, for the wind was contrary.
Mutta haaksi oli jo keskellä merta, ja ahdistettiin aalloilta; sillä vastatuuli oli.
25 But in the fourth watch of the night he went off to them, walking on the sea.
Mutta yöllä, neljännessä vartiossa, tuli Jesus heidän tykönsä, käyden merellä.
26 And the disciples, seeing him walking on the sea, were troubled, saying, It is an apparition. And they cried out through fear.
Ja kuin opetuslapset näkivät hänen merellä käyvän, peljästyivät he, ja sanoivat: kyöpeli se on; ja huusivat pelvon tähden.
27 But Jesus immediately spoke to them, saying, Take courage; it is I: be not afraid.
Niin Jesus puhui kohta heille ja sanoi: olkaat hyvässä turvassa! minä olen: älkäät peljästykö.
28 And Peter answering him said, Lord, if it be thou, command me to come to thee upon the waters.
Niin vastasi Pietari häntä ja sanoi: Herra, jos sinä olet, niin käske minun tulla tykös vetten päällä.
29 And he said, Come. And Peter, having descended from the ship, walked upon the waters to go to Jesus.
Niin hän sanoi: tule! Ja Pietari astui ulos haahdesta ja kävi vetten päällä, että hän menis Jesuksen tykö.
30 But seeing the wind strong he was afraid; and beginning to sink he cried out, saying, Lord, save me.
Ja kuin hän näki ankaran tuulen, niin hän peljästyi, ja rupesi vajoomaan, huusi sanoen: Herra, auta minua!
31 And immediately Jesus stretched out his hand and caught hold of him, and says to him, O thou of little faith, why didst thou doubt?
Niin Jesus ojensi kohta kätensä, ja tarttui häneen, ja sanoi hänelle: oi sinä heikko-uskoinen, miksis epäilit?
32 And when they had gone up into the ship, the wind fell.
Kuin he astuivat haahteen, niin tuuli tyveni.
33 But those in the ship came and did homage to him, saying, Truly thou art God's Son.
Mutta ne, jotka olivat haahdessa, tulivat ja kumarsivat häntä, ja sanoivat: totisesti olet sinä Jumalan Poika.
34 And having crossed over they came to the land of Gennesaret.
Ja kuin he olivat menneet ylitse, tulivat he Genesaretin maalle.
35 And when the men of that place recognised him, they sent to that whole country around, and they brought to him all that were ill,
Ja kuin sen paikan miehet tunsivat hänen, lähettivät he ympäri kaikkea sitä maata, ja toivat hänen tykönsä kaikkinaisia sairaita,
36 and besought him that they might only touch the hem of his garment; and as many as touched were made thoroughly well.
Ja rukoilivat häntä, että he ainoastaan hänen vaatteensa palteeseen saisivat ruveta. Ja kaikki, jotka siihen rupesivat, tulivat terveiksi.
