Luke 1
1 Forasmuch as many have undertaken to draw up a relation concerning the matters fully believed among us,
Että moni on ruvennut järjestänsä kirjoittamaan niistä asioista, joista meillä täydellinen tieto on,
2 as those who from the beginning were eye-witnesses of and attendants on the Word have delivered them to us,
Niinkuin ne meille sanoneet ovat, jotka sen alusta itse nähneet ja sananpalveliat olleet ovat:
3 it has seemed good to me also, accurately acquainted from the origin with all things, to write to thee with method, most excellent Theophilus,
Näkyy myös minulle se hyväksi, sitte kuin minä alusta kaikki visusti tutkinut olen, että minä niitä järjestänsä sinulle kirjoittaisin, hyvä Teophilus:
4 that thou mightest know the certainty of those things in which thou hast been instructed.
Ettäs ymmärtäisit selkiästi niiden asiain vahvan totuuden, joista sinä opetettu olet.
5 There was in the days of Herod, the king of Judaea, a certain priest, by name Zacharias, of the course of Abia, and his wife of the daughters of Aaron, and her name Elizabeth.
Herodeksen, Juudean kuninkaan, aikana oli pappi, Sakarias nimeltä, Abian vuorosta; ja hänen emäntänsä Aaronin tyttäristä, ja hänen nimensä Elisabet.
6 And they were both just before God, walking in all the commandments and ordinances of the Lord blameless.
Ja he olivat molemmat hurskaita Jumalan edessä, vaeltavaiset kaikissa Herran käskyissä ja säädyissä laittamattomasti,
7 And they had no child, because Elizabeth was barren, and they were both advanced in years.
Ja heillä ei ollut lasta; sillä Elisabet oli hedelmätöin, ja he olivat jo molemmat ijälliset.
8 And it came to pass, as he fulfilled his priestly service before God in the order of his course,
Ja tapahtui, kuin hän vuorollansa papin virkaa toimitti Jumalan edessä,
9 it fell to him by lot, according to the custom of the priesthood, to enter into the temple of the Lord to burn incense.
Papin viran tavan jälkeen, lankesi arpa hänelle, että hänen piti suitsuttaman, sitte kuin hän oli mennyt sisälle Herran templiin.
10 And all the multitude of the people were praying without at the hour of incense.
Ja kaikki kansan paljous rukoili ulkona suitsutuksen aikana.
11 And an angel of [the] Lord appeared to him, standing on the right of the altar of incense.
Mutta hänelle ilmestyi Herran enkeli, seisoin suitsutusalttarin oikealla puolella.
12 And Zacharias was troubled, seeing [him], and fear fell upon him.
Ja kuin Sakarias hänen näki, hämmästyi hän ja pelko lankesi hänen päällenssä.
13 But the angel said to him, Fear not, Zacharias, because thy supplication has been heard, and thy wife Elizabeth shall bear thee a son, and thou shalt call his name John.
Mutta enkeli sanoi hänelle: älä pelkää, Sakarias! sillä sinun rukoukses on kuultu ja sinun emäntäs Elisabet synnyttää sinulle pojan, ja sinun pitää kutsuman hänen nimensä Johannes.
14 And he shall be to thee joy and rejoicing, and many shall rejoice at his birth.
Ja sinulle tulee ilo ja ihastus, ja monta iloitsevat hänen syntymisestänsä.
15 For he shall be great before [the] Lord, and he shall drink no wine nor strong drink; and he shall be filled with [the] Holy Spirit, even from his mother's womb.
Sillä hän tulee suureksi Herran edessä, ja viinaa ja väkevää juomaa ei hän juo, ja hän täytetään Pyhällä Hengellä jo äitinsä kohdusta.
16 And many of the sons of Israel shall he turn to [the] Lord their God.
ja hän kääntää monta Israelin lapsista Herran, heidän Jumalansa tykö.
17 And he shall go before him in [the] spirit and power of Elias, to turn hearts of fathers to children, and disobedient ones to [the] thoughts of just [men], to make ready for [the] Lord a prepared people.
Ja hän käy edellä hänen edessänsä Eliaan Hengellä ja voimalla, kääntäin isäin sydämet lasten tykö ja tottelemattomat hurskasten toimen tykö, toimittaakseen Herralle valmistetun kansan.
18 And Zacharias said to the angel, How shall I know this, for I am an old man, and my wife advanced in years?
Ja Sakarias sanoi enkelille: mistä minä sen ymmärrän? sillä minä olen vanha ja emäntäni on jo ijällinen.
19 And the angel answering, said to him, I am Gabriel, who stand before God, and I have been sent to speak to thee, and to bring these glad tidings to thee;
Niin enkeli vastasi ja sanoi hänelle: minä olen Gabriel, joka seison Jumalan edessä, ja olen lähetetty puhumaan sinulle ja saattamaan näitä iloisia sanomia sinulle.
20 and behold, thou shalt be silent and not able to speak, till the day in which these things shall take place, because thou hast not believed my words, the which shall be fulfilled in their time.
Ja katso, sinä tulet kielettömäksi ja et saa puhua hamaan siihen päivään asti, jona nämä tapahtuvat, ettet uskonut sanojani, jotka ajallansa täytetään.
21 And the people were awaiting Zacharias, and they wondered at his delaying in the temple.
Mutta kansa odotti Sakariasta, ja ihmettelivät, että hän niin templissä viipyi.
22 But when he came out he could not speak to them, and they recognised that he had seen a vision in the temple. And he was making signs to them, and continued dumb.
Vaan kuin hän tuli ulos, niin ei hän saanut puhua heille. Ja he ymmärsivät, että hän oli näyn templissä nähnyt. Ja hän viittasi heille, ja jäi mykäksi.
23 And it came to pass, when the days of his service were completed, he departed to his house.
Ja tapahtui, että hänen virkansa päivät olivat täytetyt, niin hän meni kotiansa.
24 Now after these days, Elizabeth his wife conceived, and hid herself five months, saying,
Mutta niiden päiväin jälkeen tuli hänen emäntänsä Elisabet raskaaksi ja salasi itsensä viisi kuukautta, sanoen:
25 Thus has [the] Lord done to me in [these] days in which he looked upon [me] to take away my reproach among men.
Ja näin on Herra minulle tehnyt niinä päivinä, kuin hän minun puoleeni katsoi, että hän ottais pois minun ylönkatseeni ihmisten seassa.
26 But in the sixth month, the angel Gabriel was sent of God to a city of Galilee, of which [the] name [was] Nazareth,
Mutta kuudentena kuukautena lähetettiin enkeli Gabriel Jumalalta Galilean kaupunkiin, jonka nimi oli Nasaret,
27 to a virgin betrothed to a man whose name [was] Joseph, of the house of David; and the virgin's name [was] Mary.
Neitseen tykö, joka oli kihlattu miehelle, jonka nimi oli Joseph, Davidin huoneesta; ja neitseen nimi oli Maria.
28 And the angel came in to her, and said, Hail, [thou] favoured one! the Lord [is] with thee: [blessed art thou amongst women].
Ja enkeli tuli sisälle hänen tykönsä ja sanoi: terve, armoitettu! Herra on sinun kanssas: siunattu sinä vaimoin seassa!
29 But she, [seeing] [the angel], was troubled at his word, and reasoned in her mind what this salutation might be.
Mutta kuin hän näki hänen, hämmästyi hän hänen puheestansa ja ajatteli, millinen se tervehdys oli.
30 And the angel said to her, Fear not, Mary, for thou hast found favour with God;
Ja enkeli sanoi hänelle: älä pelkää, Maria! sillä sinä löysit armon Jumalan tykönä.
31 and behold, thou shalt conceive in the womb and bear a son, and thou shalt call his name Jesus.
Ja katso, sinä siität kohdussas ja synnytät Pojan, ja sinun pitää kutsua hänen nimensä Jesus.
32 He shall be great, and shall be called Son of [the] Highest; and [the] Lord God shall give him the throne of David his father;
Sen pitää oleman suuren ja pitää kutsuttaman Ylimmäisen Pojaksi. Ja Herra Jumala antaa hänelle Davidin hänen isänsä istuimen,
33 and he shall reign over the house of Jacob for the ages, and of his kingdom there shall not be an end. (aiōn g165)
Ja hänen pitää Jakobin huoneen kuningas ijankaikkisesti oleman ja hänen valtakunnallansa ei pidä loppua oleman. (aiōn g165)
34 But Mary said to the angel, How shall this be, since I know not a man?
Niin sanoi Maria enkelille: kuinka tämä tulee, sillä en minä miehestä mitään tiedä?
35 And the angel answering said to her, [The] Holy Spirit shall come upon thee, and power of [the] Highest overshadow thee, wherefore the holy thing also which shall be born shall be called Son of God.
Ja enkeli vastasi ja sanoi hänelle: Pyhä Henki tulee sinun päälles ja Ylimmäisen voima varjoo sinun: sentähden myös se pyhä, joka sinusta syntyy, pitää kutsuttaman Jumalan Pojaksi.
36 And behold, Elizabeth, thy kinswoman, she also has conceived a son in her old age, and this is the sixth month to her that was called barren:
Ja katso, Elisabet sinun lankos siitti myös pojan vanhalla ijällänsä, ja tämä on kuudes kuukausi hänelle, joka kutsuttiin hedelmättömäksi.
37 for nothing shall be impossible with God.
Sillä ei Jumalan edessä ole yhtään asiaa mahdotointa.
38 And Mary said, Behold the bondmaid of [the] Lord; be it to me according to thy word. And the angel departed from her.
Niin sanoi Maria: katso, Herran piika! tapahtukoon minulle sinun sanas jälkeen! Ja enkeli läksi hänen tyköänsä.
39 And Mary, rising up in those days, went into the hill country with haste, to a city of Judah,
Mutta Maria nousi niinä päivinä ja meni kiiruusti ylös mäkikyliin Juudan kaupunkiin.
40 and entered into the house of Zacharias, and saluted Elizabeth.
Ja tuli Sakariaan huoneeseen ja tervehti Elisabetia.
41 And it came to pass, as Elizabeth heard the salutation of Mary, the babe leaped in her womb; and Elizabeth was filled with [the] Holy Spirit,
Ja tapahtui, kuin Elisabet kuuli Marian tervehdyksen, hyppäsi lapsi hänen kohdussansa. Ja Elisabet täytettiin Pyhällä Hengellä,
42 and cried out with a loud voice and said, Blessed [art] thou amongst women, and blessed the fruit of thy womb.
Ja hän huusi suurella äänellä ja sanoi: siunattu olet sinä vaimoin seassa, ja siunattu on sinun kohtus hedelmä!
43 And whence [is] this to me, that the mother of my Lord should come to me?
Ja kusta se minulle tulee, että minun Herrani äiti tulee minun tyköni?
44 For behold, as the voice of thy salutation sounded in my ears, the babe leaped with joy in my womb.
Sillä katso, kuin sinun tervehdykses ääni tuli minun korviini, hyppäsi lapsi ilosta minun kohdussani.
45 And blessed [is] she that has believed, for there shall be a fulfilment of the things spoken to her from [the] Lord.
Ja autuas sinä, joka uskoit; sillä ne täytetään, mitkä sinulle ovat sanotut Herralta.
46 And Mary said, My soul magnifies the Lord,
Ja Maria sanoi: Minun sieluni suuresti ylistää Herraa,
47 and my spirit has rejoiced in God my Saviour.
Ja minun henkeni iloitsee Jumalassa, minun vapahtajassani,
48 For he has looked upon the low estate of his bondmaid; for behold, from henceforth all generations shall call me blessed.
Että hän katsoi piikansa nöyryyttä; sillä katso, tästedes pitää kaikkein sukukuntain minua autuaaksi kutsuttaman:
49 For the Mighty One has done to me great things, and holy [is] his name;
Sillä Voimallinen on suuria ihmeitä tehnyt minun kohtaani, ja hänen nimensä on pyhä,
50 and his mercy [is] to generations and generations to them that fear him.
Ja hänen laupiutensa pysyy suvusta sukuun niille, jotka häntä pelkäävät.
51 He has wrought strength with his arm; he has scattered haughty [ones] in the thought of their heart.
Hän osoitti voiman käsivarrellansa ja hajotti koriat heidän sydämensä mielestä.
52 He has put down rulers from thrones, and exalted the lowly.
Voimalliset on hän kukistanut istuimelta ja korotti nöyrät.
53 He has filled the hungry with good things, and sent away the rich empty.
Isoovat täytti hän hyvyydellä ja jätti rikkaat tyhjäksi.
54 He has helped Israel his servant, in order to remember mercy,
Hän korjasi palvelijansa Israelin, muistain omaa laupiuttansa,
(Niinkuin hän on puhunut meidän isillemme, Abrahamille ja hänen siemenellensä) ijankaikkisesti. (aiōn g165)
56 And Mary abode with her about three months, and returned to her house.
Ja Maria oli hänen tykönänsä lähes kolme kuukautta ja palasi kotiansa.
57 But the time was fulfilled for Elizabeth that she should bring forth, and she gave birth to a son.
Mutta Elisabetin synnyttämisen aika täytettiin, ja hän synnytti pojan.
58 And her neighbours and kinsfolk heard that [the] Lord had magnified his mercy with her, and they rejoiced with her.
Ja hänen kylällisensä ja lankonsa kuulivat, että Herra oli tehnyt suuren laupiuden hänen kanssansa, ja he iloitsivat hänen kanssansa.
59 And it came to pass on the eighth day they came to circumcise the child, and they called it after the name of his father, Zacharias.
Ja tapahtui kahdeksantena päivänä, että he tulivat lasta ympärileikkaamaan, ja kutsuivat hänen isänsä nimeltä Sakarias.
60 And his mother answering said, No; but he shall be called John.
Niin vastasi hänen äitinsä ja sanoi: ei suinkaan; vaan hän pitää kutsuttaman Johannes.
61 And they said to her, There is no one among thy kinsfolk who is called by this name.
Ja he sanoivat hänelle: ei ole ketään sinun sukukunnassas, joka kutsutaan sillä nimellä.
62 And they made signs to his father as to what he might wish it to be called.
Niin he viittasivat hänen isällensä, miksi hän tahtoi hänen nimittää.
63 And having asked for a writing-table, he wrote saying, John is his name. And they all wondered.
Ja hän anoi taulua ja kirjoitti: Johannes on hänen nimensä. Ja kaikki ihmettelivät.
64 And his mouth was opened immediately, and his tongue, and he spake, blessing God.
Niin kohta aukeni hänen suunsa ja hänen kielensä, ja puhui kiittäin Jumalaa.
65 And fear came upon all who dwelt round about them; and in the whole hill-country of Judaea all these things were the subject of conversation.
Ja pelko tuli kaikkein heidän kylällistensä päälle, ja kaikissa Juudean mäkikylissä ilmoitettiin kaikki nämä sanat.
66 And all who heard them laid them up in their heart, saying, What then will this child be? And [the] Lord's hand was with him.
Ja kaikki, jotka tämän kuulivat, panivat sydämiinsä, sanoen: minkäs luulet tästä lapsesta tulevan? Sillä Herran käsi oli hänen kanssaan.
67 And Zacharias his father was filled with [the] Holy Spirit, and prophesied, saying,
Ja Sakarias ja hänen isänsä täytettiin Pyhällä Hengellä ja ennusti, sanoen:
68 Blessed be [the] Lord the God of Israel, because he has visited and wrought redemption for his people,
Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala! sillä hän on etsinyt ja lunastanut kansansa,
69 and raised up a horn of deliverance for us in the house of David his servant;
Ja on meille korottanut autuuden sarven, Davidin palveliansa huoneessa,
70 as he spoke by [the] mouth of his holy prophets, who have been since the world began; (aiōn g165)
Niinkuin hän on muinen puhunut pyhäin prophetainsa suun kautta, (aiōn g165)
71 deliverance from our enemies and out of the hand of all who hate us;
Vapahtaaksensa meitä meidän vihollisiltamme ja kaikkein kädestä, jotka meitä vihaavat:
72 to fulfil mercy with our fathers and remember his holy covenant,
Osoittaaksensa laupiutta meidän isillemme ja muistaaksensa pyhää liittoansa,
73 [the] oath which he swore to Abraham our father,
Ja sitä valaa, jonka hän vannoi Abrahamille, meidän isällemme, meille antaaksensa:
74 to give us, that, saved out of the hand of our enemies, we should serve him without fear
Että me, vapahdetut vihollistemme kädestä, häntä pelkäämättä palvelesimme,
75 in piety and righteousness before him all our days.
Pyhyydessä ja hurskaudessa hänen edessänsä kaikkena meidän elinaikanamme.
76 And thou, child, shalt be called [the] prophet of [the] Highest; for thou shalt go before the face of [the] Lord to make ready his ways;
Ja sinä poikainen pitää kutsuttaman Ylimmäisen prophetaksi; sillä sinun pitää käymän Herran kasvoin edessä, valmistamaan hänen teitänsä,
77 to give knowledge of deliverance to his people by [the] remission of their sins
Ja antaman autuuden tunnon hänen kansallensa, heidäin synteinsä anteeksi saamiseksi,
78 on account of [the] bowels of mercy of our God; wherein [the] dayspring from on high has visited us,
Meidän Jumalan sydämellisen laupiuden kautta, jolla meitä on etsinyt koitto ylhäältä,
79 to shine upon them who were sitting in darkness and in [the] shadow of death, to guide our feet into [the] way of peace.
Valaisemaan niille, jotka pimeissä ja kuolon varjoissa istuvat, ja ojentamaan meidän jalkamme rauhan tielle.
80 — And the child grew and was strengthened in spirit; and he was in the deserts until the day of his shewing to Israel.
Mutta lapsi kasvoi ja vahvistui hengessä, ja oli korvessa siihen päivään asti, jona hänen piti Israelin kansan eteen tuleman.
