Job 20
1 And Zophar the Naamathite answered and said,
Silloin Zophar Naemasta vastasi ja sanoi:
2 Therefore do my thoughts give me an answer, and for this is my haste within me.
Minun ajatakseni vaativat siis minua vastaamaan, ja en minä taida itsiäni pidättää.
3 I hear a reproof putting me to shame; and [my] spirit answereth me by mine understanding.
Minä tahdon kuulla, jos joku minua nuhtelee ja laittaa; sillä minun ymmärrykseni benki vastaa minun puolestani.
4 Knowest thou [not] this, that of old, since man was placed upon earth,
Etkös tiedä sen aina niin käyneen siitä ajasta kuin ibminen on pantu maan päälle,
5 The exultation of the wicked is short, and the joy of the ungodly man but for a moment?
Että jumalattomien kerskaus ei ulotu kauvas; ulkokullattuin ilo on silmänräpäykseksi.
6 Though his height mount up to the heavens, and his head reach unto the clouds,
Jos hänen korkeutensa ulottuis taivaasen, ja hänen päänsä sattuis pilviin;
7 Like his own dung doth he perish for ever; they which have seen him shall say, Where is he?
Niin pitää hänen viimein katooman niinkuin loka, niin että ne jotka hänen ovat näneet, sanovat: kussa hän on?
8 He flieth away as a dream, and is not found; and is chased away as a vision of the night.
Niinkuin uni katoo, niin ei pidä häntä löydettämän, ja niinkuin yönäkö pitää hänen raukeaman.
9 The eye which saw him shall [see him] not again; and his place beholdeth him no more.
Se silmä, joka hänen nähnyt on, ei pidä häntä enää näkemän, ja hänen paikkansa ei pidä häntä enää näkemän.
10 His children shall seek the favour of the poor, and his hands restore his wealth.
Hänen lapsensa pitää kerjääjiä palveleman, ja hänen kätensä pitää jälleen hänelle antaman, mitä hän ryövännyt on.
11 His bones were full of his youthful strength; but it shall lie down with him in the dust.
Hänen luunsa pitää maksaman hänen salaiset syntinsä, ja pitää makaaman maassa hänen kanssansa.
12 Though wickedness be sweet in his mouth [and] he hide it under his tongue,
Ehkä vielä pahuus maistais makiasti hänen suussansa, kuitenkin pitää hänen sen kätkemän kielensä päälle.
13 [Though] he spare it, and forsake it not, but keep it within his mouth,
Hän säästää, ja ei hylkää sitä, vaan pitää sen suussansa.
14 His food is turned in his bowels; it is the gall of asps within him.
Hänen ruokansa pitää muuttuman hänen vatsassansa, kärmeen sapeksi hänen sisälmyksissänsä.
15 He hath swallowed down riches, but he shall vomit them up again: God shall cast them out of his belly.
Sen tavaran jonka hän niellyt on, pitää hänen ylös oksentaman; ja Jumala ajaa ne ulos hänen vatsastansa.
16 He shall suck the poison of asps; the viper's tongue shall kill him.
Hänen pitää imemän kärmeen myrkkyä, ja kyykärmeen kieli on hänen tappava.
17 He shall not see streams, rivers, brooks of honey and butter.
Ei hänen pidä näkemän ojia ja virtoja, joista hunaja ja voi vuotavat.
18 That which he laboured for shall he restore, and not swallow down; its restitution shall be according to the value, and he shall not rejoice [therein].
Hän tekee työtä, ja ei saa nautita, ja hänen kalunsa pitää toisen saaman, niin ettei hänellä pidä niistä iloa oleman.
19 For he hath oppressed, hath forsaken the poor; he hath violently taken away a house that he did not build.
Sillä hän on polkenut ja hyljännyt köyhän, hän on repinyt itsellensä huoneita, joita ei hän ole rakentanut.
20 Because he knew no rest in his craving, he shall save nought of what he most desired.
Sillä hänen vatsansa ei ole taitanut täyteen tulla, ja hänen kalliit kalunsa ei taida häntä pelastaa.
21 Nothing escaped his greediness; therefore his prosperity shall not endure.
Hänen ruastansa ei pidä mitään jäämän; sentähden ei pidä hänen hyvät päivänsä pysyväiset oleman.
22 In the fulness of his sufficiency he shall be in straits; every hand of the wretched shall come upon him.
Ehkä hänellä olis yltäkyllä, niin pitää hänellä kuitenkin ahdistus oleman: kaikki käden vaiva pitää hänen päällensä tuleman.
23 It shall be that, to fill his belly, he will cast his fierce anger upon him, and will rain it upon him into his flesh.
Hänen vatsansa pitää vihdoin täyteen tuleman, ja hänen pitää lähettämän vihansa hirmuisuuden hänen päällensä: hän antaa sataa sotansa hänen päällensä.
24 If he have fled from the iron weapon, the bow of brass shall strike him through.
Hänen pitää pakeneman rautaisia sota-aseita, ja vaskijoutsen pitää hänen lävitsensä käymän.
25 He draweth it forth; it cometh out of his body, and the glittering point out of his gall: terrors are upon him.
Avoin miekka pitää käymän hänen lävitsensä, ja miekan välkkynä, joka hänelle pitää karvas oleman, pitää pelvolla hänen päällensä tuleman.
26 All darkness is laid up for his treasures: a fire not blown shall devour him; it shall feed upon what is left in his tent.
Koko pimeys on hänelle kätketty tavaraksi; tuli pitää hänen kuluttaman, joka ei puhallettu ole, ja sille, joka jää hänen majaansa, pitää pahoin käymän.
27 The heavens shall reveal his iniquity, and the earth shall rise up against him.
Taivaan pitää ilmoittaman hänen pahuutensa, ja maan pitää asettaman itsensä häntä vastaan.
28 The increase of his house shall depart, flowing away in the day of his anger.
Hänen huoneensa hedelmä pitää vietämän pois, ja hajoitettaman hänen vihansa päivänä.
29 This is the portion of the wicked man from God, and the heritage appointed to him by God.
Tämä on jumalattoman ihmisen osa Jumalalta, ja hänen puheensa perintö Jumalalta.
