Galatians 4
1 Now I say, As long as the heir is a child, he differs nothing from a bondman, though he be lord of all;
Mutta minä sanon: niin kauvan kuin perillinen on lapsi, ei ole hänen ja palvelian välillä eroitusta, vaikka hän on kaiken tavaran herra;
2 but he is under guardians and stewards until the period fixed by the father.
Vaan hän on esimiesten ja haltiain hallussa, isältä määrättyyn aikaan asti.
3 So we also, when we were children, were held in bondage under the principles of the world;
Niin myös me, kuin me olimme lapset, niin me olimme vaaditut orjuuteen ulkonaisten säätyin alle.
4 but when the fulness of the time was come, God sent forth his Son, come of woman, come under law,
Mutta koska aika oli täytetty, lähetti Jumala Poikansa, syntyneen vaimosta, lain alaiseksi tehdyn,
5 that he might redeem those under law, that we might receive sonship.
Että hän ne, jotka lain alaiset olivat, lunastais, että me hänen lapsiksensa luettaisiin.
6 But because ye are sons, God has sent out the Spirit of his Son into our hearts, crying, Abba, Father.
Mutta että te olette lapset, lähetti Jumala Poikansa Hengen teidän sydämiinne, joka huutaa: Abba, rakas Isä!
7 So thou art no longer bondman, but son; but if son, heir also through God.
Niin ei silleen ole orja, vaan poika; mutta jos poika, niin myös Jumalan perillinen Kristuksen kautta.
8 But then indeed, not knowing God, ye were in bondage to those who by nature are not gods;
Mutta sillä ajalla, koska ette Jumalaa tunteneet, palvelitte te niitä, jotka ei luonnostansa jumalat olleetkaan.
9 but now, knowing God, but rather being known by God, how do ye turn again to the weak and beggarly principles to which ye desire to be again anew in bondage?
Mutta nyt, sittekuin te Jumalan tunnette ja tosin enemmin Jumalalta tutut olette, kuinka te siis käännytte jälleen heikkoihin ja köyhiin säätyihin, joita te vasta-uudesta palvella tahdotte?
10 Ye observe days and months and times and years.
Te otatte vaarin päivistä, ja kuukausista, ja ajoista, ja vuosista.
11 I am afraid of you, lest indeed I have laboured in vain as to you.
Minä pelkään teidän tähtenne, etten minä turhaan olisi teidän tähtenne työtä tehnyt.
12 Be as I [am], for I also [am] as ye, brethren, I beseech you: ye have not at all wronged me.
Olkaat niinkuin minä olen, että minäkin olen niinkuin te. Rakkaat veljet! minä rukoilen teitä: ette ole mitään minua vastaan tehneet;
13 But ye know that in weakness of the flesh I announced the glad tidings to you at the first;
Mutta te tiedätte, että minä olen lihan heikkoudessa teille ensisti evankeliumia saarnannut,
14 and my temptation, which [was] in my flesh, ye did not slight nor reject with contempt; but ye received me as an angel of God, as Christ Jesus.
Ja minun kiusaustani, jota minä lihan puolesta kärsin, ette ole katsoneet ylön ettekä hyljänneet, vaan korjasitte minun niinkuin Jumalan enkelin, niinkuin Kristuksen Jesuksen.
15 What then [was] your blessedness? for I bear you witness that, if possible, plucking out your own eyes ye would have given [them] to me.
Kuinka autuaat te silloin olitte! Minä olen teidän todistajanne, että jos se olis mahdollinen ollut, niin te olisitte teidän silmänne kaivaneet ulos ja minulle antaneet.
16 So I have become your enemy in speaking the truth to you?
Olenko minä siis nyt teidän viholliseksenne tullut, että minä teille totuuden sanon?
17 They are not rightly zealous after you, but desire to shut you out [from us], that ye may be zealous after them.
Ei he teitä oikein kiivaudesta rakasta, vaan he tahtovat teitä minusta pois kääntää, että te heitä kiivaudessa rakastaisitte.
18 But [it is] right to be zealous at all times in what is right, and not only when I am present with you —
Kyllä kiivaten rakastaa hyvä on, aina hyvyydessä, ja ei ainoastaan silloin, kuin minä teidän tykönänne olen.
19 my children, of whom I again travail in birth until Christ shall have been formed in you:
Minun rakkaat lapseni, jotka minun täytyy vasta-uudesta kivulla synnyttää, siihenasti kuin Kristus teissä jonkun muodon sais!
20 and I should wish to be present with you now, and change my voice, for I am perplexed as to you.
Mutta minä soisin olevani teidän tykönänne, että minä taitaisin äänenikin muuttaa; enpä minä tiedä, mitä minä tästedes teen teidän kanssanne.
21 Tell me, ye who are desirous of being under law, do ye not listen to the law?
Sanokaat minulle te, jotka lain alla olla tahdotte: ettekö te lakia kuule?
22 For it is written that Abraham had two sons; one of the maid servant, and one of the free woman.
Sillä kirjoitettu on: Abrahamilla oli kaksi poikaa, yksi palkkavaimosta ja yksi vapaasta.
23 But he [that was] of the maid servant was born according to flesh, and he [that was] of the free woman through the promise.
Mutta joka palkkavaimosta oli, se oli lihan jälkeen syntynyt, ja joka vapaasta oli, se oli lupauksen kautta.
24 Which things have an allegorical sense; for these are two covenants: one from mount Sinai, gendering to bondage, which is Hagar.
Nämät jotakin merkitsevät; sillä nämät ovat ne kaksi Testamenttia: yksi Sinain vuoresta, joka orjuuteen synnyttää, joka on Agar.
25 For Hagar is mount Sinai in Arabia, and corresponds to Jerusalem which [is] now, for she is in bondage with her children;
Sillä Agar on Sinain vuori Arabiassa ja ulottuu hamaan Jerusalemiin, joka nyt on, ja on lastensa kanssa orjana.
26 but the Jerusalem above is free, which is our mother.
Mutta se Jerusalem, joka ylhäältä on, on vapaa, joka on kaikkein meidän äitimme.
27 For it is written, Rejoice, thou barren that bearest not; break out and cry, thou that travailest not; because the children of the desolate are more numerous than [those] of her that has a husband.
Sillä kirjoitettu on: iloitse, sinä hedelmätöin, joka et synnytä, pakahda ja huuda sinä, joka et raskas ole; sillä yksinäisellä on enempi lapsia kuin sillä, jolla mies on.
28 But ye, brethren, after the pattern of Isaac, are children of promise.
Mutta me, rakkaat veljet, olemme niinkuin Isaakikin, lupauksen lapset.
29 But as then he that was born according to flesh persecuted him [that was born] according to Spirit, so also [it is] now.
Mutta niinkuin se silloin, joka lihan jälkeen syntynyt oli, vainosi sitä, joka hengen jälkeen syntynyt oli, niin se nytkin tapahtuu.
30 But what says the scripture? Cast out the maid servant and her son; for the son of the maid servant shall not inherit with the son of the free woman.
Mutta mitä Raamattu sanoo? aja palkkavaimo poikinensa ulos; sillä ei palkkavaimon pojan pidä perimän vapaan pojan kanssa.
31 So then, brethren, we are not maid servant's children, but [children] of the free woman.
Niin me siis olemme, rakkaat veljet, emme palkkavaimon poikia, vaan vapaan.
