Matthew 22
1 Jesus answered and spoke to them again in parables, saying,
Ja Jeesus rupesi taas puhumaan heille vertauksilla ja sanoi:
2 “The Kingdom of Heaven is like a certain king, who made a wedding feast for his son,
"Taivasten valtakunta on verrattava kuninkaaseen, joka laittoi häät pojallensa.
3 and sent out his servants to call those who were invited to the wedding feast, but they would not come.
Ja hän lähetti palvelijansa kutsumaan häihin kutsuvieraita, mutta nämä eivät tahtoneet tulla.
4 Again he sent out other servants, saying, ‘Tell those who are invited, “Behold, I have prepared my dinner. My cattle and my fatlings are killed, and all things are ready. Come to the wedding feast!”’
Vielä hän lähetti toisia palvelijoita lausuen: 'Sanokaa kutsutuille: Katso, minä olen valmistanut ateriani, minun härkäni ja syöttilääni ovat teurastetut, ja kaikki on valmiina; tulkaa häihin'.
5 But they made light of it, and went their ways, one to his own farm, another to his merchandise;
Mutta he eivät siitä välittäneet, vaan menivät pois, mikä pellolleen, mikä kaupoilleen;
6 and the rest grabbed his servants, treated them shamefully, and killed them.
ja toiset ottivat kiinni hänen palvelijansa, pitelivät pahoin ja tappoivat.
7 When the king heard that, he was angry, and sent his armies, destroyed those murderers, and burned their city.
Mutta kuningas vihastui ja lähetti sotajoukkonsa ja tuhosi nuo murhamiehet ja poltti heidän kaupunkinsa.
8 “Then he said to his servants, ‘The wedding is ready, but those who were invited were not worthy.
Sitten hän sanoi palvelijoillensa: 'Häät ovat valmistetut, mutta kutsutut eivät olleet arvollisia.
9 Go therefore to the intersections of the highways, and as many as you may find, invite to the wedding feast.’
Menkää siis teiden risteyksiin ja kutsukaa häihin, keitä tapaatte.'
10 Those servants went out into the highways and gathered together as many as they found, both bad and good. The wedding was filled with guests.
Ja palvelijat menivät ulos teille ja kokosivat kaikki, keitä vain tapasivat, sekä pahat että hyvät, ja häähuone tuli täyteen pöytävieraita.
11 “But when the king came in to see the guests, he saw there a man who did not have on wedding clothing,
Mutta kun kuningas meni katsomaan pöytävieraita, näki hän siellä miehen, joka ei ollut puettu häävaatteisiin.
12 and he said to him, ‘Friend, how did you come in here not wearing wedding clothing?’ He was speechless.
Ja hän sanoi hänelle: 'Ystävä, kuinka sinä olet tullut tänne sisälle, vaikka sinulla ei ole häävaatteita?' Mutta hän jäi sanattomaksi.
13 Then the king said to the servants, ‘Bind him hand and foot, take him away, and throw him into the outer darkness. That is where the weeping and grinding of teeth will be.’
Silloin kuningas sanoi palvelijoille: 'Sitokaa hänen jalkansa ja kätensä ja heittäkää hänet ulos pimeyteen'. Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.
14 For many are called, but few chosen.”
Sillä monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut."
15 Then the Pharisees went and took counsel how they might entrap him in his talk.
Silloin fariseukset menivät ja neuvottelivat, kuinka saisivat hänet sanoissa solmituksi.
16 They sent their disciples to him, along with the Herodians, saying, “Teacher, we know that you are honest, and teach the way of God in truth, no matter whom you teach; for you are not partial to anyone.
Ja he lähettivät hänen luoksensa opetuslapsensa herodilaisten kanssa sanomaan: "Opettaja, me tiedämme, että sinä olet totinen ja opetat Jumalan tietä totuudessa, kenestäkään välittämättä, sillä sinä et katso henkilöön.
17 Tell us therefore, what do you think? Is it lawful to pay taxes to Caesar, or not?”
Sano siis meille: miten arvelet? Onko luvallista antaa keisarille veroa vai ei?"
18 But Jesus perceived their wickedness, and said, “Why do you test me, you hypocrites?
Mutta Jeesus ymmärsi heidän pahuutensa ja sanoi: "Miksi kiusaatte minua, te ulkokullatut?
19 Show me the tax money.” They brought to him a denarius.
Näyttäkää minulle veroraha." Niin he toivat hänelle denarin.
20 He asked them, “Whose is this image and inscription?”
Hän sanoi heille: "Kenen kuva ja päällekirjoitus tämä on?"
21 They said to him, “Caesar’s.” Then he said to them, “Give therefore to Caesar the things that are Caesar’s, and to God the things that are God’s.”
He vastasivat: "Keisarin". Silloin hän sanoi heille: "Antakaa siis keisarille, mikä keisarin on, ja Jumalalle, mikä Jumalan on".
22 When they heard it, they marveled, and left him and went away.
Kun he sen kuulivat, ihmettelivät he ja jättivät hänet ja menivät pois.
23 On that day Sadducees (those who say that there is no resurrection) came to him. They asked him,
Sinä päivänä tuli hänen luoksensa saddukeuksia, jotka sanovat, ettei ylösnousemusta ole, ja he kysyivät häneltä
24 saying, “Teacher, Moses said, ‘If a man dies, having no children, his brother shall marry his wife and raise up offspring for his brother.’
sanoen: "Opettaja, Mooses on sanonut: 'Jos joku kuolee lapsetonna, niin hänen veljensä naikoon hänen vaimonsa ja herättäköön siemenen veljelleen'.
25 Now there were with us seven brothers. The first married and died, and having no offspring left his wife to his brother.
Keskuudessamme oli seitsemän veljestä. Ensimmäinen otti vaimon ja kuoli; ja koska hänellä ei ollut jälkeläistä, jätti hän vaimonsa veljelleen.
26 In the same way, the second also, and the third, to the seventh.
Niin myös toinen ja kolmas, ja samoin kaikki seitsemän.
27 After them all, the woman died.
Viimeiseksi kaikista kuoli vaimo.
28 In the resurrection therefore, whose wife will she be of the seven? For they all had her.”
Kenen vaimo noista seitsemästä hän siis ylösnousemuksessa on oleva? Sillä kaikkien vaimona hän on ollut."
29 But Jesus answered them, “You are mistaken, not knowing the Scriptures, nor the power of God.
Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Te eksytte, koska te ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa.
30 For in the resurrection they neither marry nor are given in marriage, but are like God’s angels in heaven.
Sillä ylösnousemuksessa ei naida eikä mennä miehelle; vaan he ovat niinkuin enkelit taivaassa.
31 But concerning the resurrection of the dead, have not you read that which was spoken to you by God, saying,
Mutta mitä kuolleitten ylösnousemukseen tulee, ettekö ole lukeneet, mitä Jumala on puhunut teille, sanoen:
32 ‘I am the God of Abraham, and the God of Isaac, and the God of Jacob’? God is not the God of the dead, but of the living.”
'Minä olen Aabrahamin Jumala ja Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala'? Ei hän ole kuolleitten Jumala, vaan elävien."
33 When the multitudes heard it, they were astonished at his teaching.
Ja sen kuullessaan kansa hämmästyi hänen oppiansa.
34 But the Pharisees, when they heard that he had silenced the Sadducees, gathered themselves together.
Mutta kun fariseukset kuulivat, että hän oli tukkinut saddukeuksilta suun, kokoontuivat he yhteen;
35 One of them, a lawyer, asked him a question, testing him.
ja eräs heistä, joka oli lainoppinut, kysyi häneltä kiusaten:
36 “Teacher, which is the greatest commandment in the law?”
"Opettaja, mikä on suurin käsky laissa?"
37 Jesus said to him, “‘You shall love the Lord your God with all your heart, with all your soul, and with all your mind.’
Niin Jeesus sanoi hänelle: "'Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi'.
38 This is the first and great commandment.
Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky.
39 A second likewise is this, ‘You shall love your neighbor as yourself.’
Toinen, tämän vertainen, on: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi'.
40 The whole law and the prophets depend on these two commandments.”
Näissä kahdessa käskyssä riippuu kaikki laki ja profeetat."
41 Now while the Pharisees were gathered together, Jesus asked them a question,
Ja fariseusten ollessa koolla Jeesus kysyi heiltä
42 saying, “What do you think of the Christ? Whose son is he?” They said to him, “Of David.”
sanoen: "Mitä arvelette Kristuksesta? Kenen poika hän on?" He sanoivat hänelle: "Daavidin".
43 He said to them, “How then does David in the Spirit call him Lord, saying,
Hän sanoi heille: "Kuinka sitten Daavid Hengessä kutsuu häntä Herraksi, sanoen:
44 ‘The Lord said to my Lord, sit on my right hand, until I make your enemies a footstool for your feet’?
'Herra sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi alle'.
45 “If then David calls him Lord, how is he his son?”
Jos siis Daavid kutsuu häntä Herraksi, kuinka hän on hänen poikansa?"
46 No one was able to answer him a word, neither did any man dare ask him any more questions from that day forward.
Ja kukaan ei voinut vastata hänelle sanaakaan; eikä siitä päivästä lähtien yksikään enää rohjennut kysyä häneltä mitään.
