Job 31
1 “I made a covenant with my eyes; how then should I look lustfully at a young woman?
Minä olen tehnyt liiton silmäini kanssa, etten minä katsoisi neitseen päälle.
2 For what is the portion from God above, and the heritage from the Almighty on high?
Mutta mitä Jumala ylhäältä antaa minulle osaksi ja Kaikkivaltias korkialta perinnöksi?
3 Is it not calamity to the unrighteous, and disaster to the workers of iniquity?
Eikö väärän pitäisi näkemän senkaltaista vaivaisuutta, ja pahantekiän senkaltaista surkeutta kärsimän?
4 Does not he see my ways, and count all my steps?
Eikö hän näe minun teitäni ja lueskele kaikkia minun askeleitani?
5 “If I have walked with falsehood, and my foot has hurried to deceit
Olenko minä vaeltanut turhassa menossa, eli minun jalkani kiiruhtaneet petokseen?
6 (let me be weighed in an even balance, that God may know my integrity);
Punnitkaan hän minua oikialla vaa'alla, niin Jumala ymmärtää minun vakuuteni.
7 if my step has turned out of the way, if my heart walked after my eyes, if any defilement has stuck to my hands,
Jos minun askeleeni ovat poikenneet tieltä, ja minun sydämeni seurannut silmiäni, ja jotakin riippunut minun käsissäni,
8 then let me sow, and let another eat. Yes, let the produce of my field be rooted out.
Niin minä kylväisin ja toinen söis, ja minun sikiäni hukkuis juurinensa.
9 “If my heart has been enticed to a woman, and I have laid wait at my neighbor’s door,
Jos minun sydämeni on vietelty vaimon perään, ja olen väijynyt lähimmäiseni ovella,
10 then let my wife grind for another, and let others sleep with her.
Niin minun emäntäni häväistäkään muilta, ja muut maatkaan hänen;
11 For that would be a heinous crime. Yes, it would be an iniquity to be punished by the judges,
Sillä se on häpiä ja paha työ tuomarien edessä;
12 for it is a fire that consumes to destruction, and would root out all my increase.
Sillä se olis tuli joka polttais kadotukseen, ja kaiken minun saatuni peräti hukuttais.
13 “If I have despised the cause of my male servant or of my female servant, when they contended with me,
Jos olen katsonut ylön palveliani eli palkkapiikani oikeuden, riidellessänsä minun kanssani,
14 what then will I do when God rises up? When he visits, what will I answer him?
Mitä minä sitte tekisin kuin Jumala nousee? eli mitä minä vastaisin häntä, kuin hän kostaa?
15 Did not he who made me in the womb make him? Did not one fashion us in the womb?
Eikö hän ole tehnyt häntä, joka minunkin äitini kohdussa teki? ja on meidät molemmat kohdussa valmistanut.
16 “If I have withheld the poor from their desire, or have caused the eyes of the widow to fail,
Olenko minä kieltänyt tarvitsevaisilta, mitä he minulta ovat pyytäneet, ja antanut leskein silmät heikoksi tulla?
17 or have eaten my morsel alone, and the fatherless has not eaten of it
Olenko minä syönyt palani yksinäni, ettei orpo ole myös siitä syönyt?
18 (no, from my youth he grew up with me as with a father, I have guided her from my mother’s womb);
Sillä nuoruudestani olen minä ollut niinkuin isä, ja hamasta äitini kohdusta olen minä mielelläni holhonnut.
19 if I have seen any perish for want of clothing, or that the needy had no covering;
Jos minä olen nähnyt jonkun hukkuvan, ettei hänellä ollut vaatetta, ja sallinut käydä köyhän peittämättä;
20 if his heart has not blessed me, if he has not been warmed with my sheep’s fleece;
Jos ei hänen lanteensa ole siunannut minua, kuin hän minun lammasnahoillani lämmitettiin;
21 if I have lifted up my hand against the fatherless, because I saw my help in the gate;
Jos olen nostanut käteni orpoja vastaan, ehkä minä näin minun voimallisena porteissa olevan;
22 then let my shoulder fall from the shoulder blade, and my arm be broken from the bone.
Niin kaatukoon minun hartiani lapaluiltani, ja minun käsivarteni särkyköön luinensa.
23 For calamity from God is a terror to me. Because of his majesty, I can do nothing.
Sillä Jnmalan rangaistus on minulle vavistukseksi, ja en taida hänen korkeuttansa välttää.
24 “If I have made gold my hope, and have said to the fine gold, ‘You are my confidence;’
Olenko minä asettanut kullan turvakseni? ja sanonut puhtaalle kullalle: sinä olet minun uskallukseni?
25 If I have rejoiced because my wealth was great, and because my hand had gotten much;
Olenko minä iloinnut tavarani paljoudesta, ja että käteni paljon riistaa koonneet ovat?
26 if I have seen the sun when it shined, or the moon moving in splendor,
Olenko minä katsonut valkeutta, koska se kirkkaasti paisti, ja kuuta, koska se täydellinen oli?
27 and my heart has been secretly enticed, and my hand threw a kiss from my mouth;
Onko minun sydämeni salaa minua vietellyt, suuta antamaan kädelleni?
28 this also would be an iniquity to be punished by the judges, for I would have denied the God who is above.
Joka myös vääryys on tuomarien edessä; sillä niin olisin minä kieltänyt Jumalan ylhäältä.
29 “If I have rejoiced at the destruction of him who hated me, or lifted up myself when evil found him
Olenko minä iloinnut viholliseni vastoinkäymisestä? taikka riemuinnut, että onnettomuus tuli hänen päällensä?
30 (I have certainly not allowed my mouth to sin by asking his life with a curse);
Sillä en minä antanut minun suuni syntiä tehdä, sadatellakseni hänen sieluansa.
31 if the men of my tent have not said, ‘Who can find one who has not been filled with his meat?’
Eivätkö miehet, jotka minun majassani ovat, sanoisi: jospa emme hänen lihastansa ravittaisi?
32 (the foreigner has not camped in the street, but I have opened my doors to the traveler);
Muukalaisen ei pitänyt yötä ulkona oleman; vaan vaellusväelle avasin minä oveni.
33 if like Adam I have covered my transgressions, by hiding my iniquity in my heart,
Olenko minä niinkuin ihminen peittänyt minun pahuuteni, salatakseni minun vääryyttäni?
34 because I feared the great multitude, and the contempt of families terrified me, so that I kept silence, and did not go out of the door—
Olenko minä hämmästynyt suurta joukkoa? eli olenko minä sukulaisteni ylönkatsetta peljännyt? ollut ääneti, ja en mennyt ovesta ulos?
35 oh that I had one to hear me! Behold, here is my signature! Let the Almighty answer me! Let the accuser write my indictment!
Kuka antais minulle kuultelian, että Kaikkivaltias kuulis minun pyyntöni, että joku kirjoittais kirjan minun asiastani;
36 Surely I would carry it on my shoulder, and I would bind it to me as a crown.
Niin minä ottaisin sen hartioilleni, ja sitoisin ympärilleni niinkuin kruunun.
37 I would declare to him the number of my steps. I would go near to him like a prince.
Minä ilmoittaisin hänelle minun askeleini luvun, ja niinkuin ruhtinas kantaisin sen edes.
38 If my land cries out against me, and its furrows weep together;
Jos minun maani huutais minua vastaan, ja sen vaot kaikki ynnä itkisivät;
39 if I have eaten its fruits without money, or have caused its owners to lose their life,
Jos minä olen sen hedelmän maksamatta syönyt, ja tehnyt peltomiesten elämän työlääksi;
40 let briers grow instead of wheat, and stinkweed instead of barley.” The words of Job are ended.
Niin kasvakoon minulle nisuista orjantappuria ja ohrista pahoja ruohoja. Jobin sanat loppuvat.
