Salme 119
1 Salige de, hvis Vandel er fulde, som vandrer i HERRENs Lov.
Autuaat ne, joiden tie on nuhteeton, jotka Herran laissa vaeltavat!
2 Salige de, der agter på hans Vidnesbyrd, søger ham af hele deres Hjerte.
Autuaat ne, jotka ottavat vaarin hänen todistuksistaan, jotka etsivät häntä kaikesta sydämestänsä,
3 de, som ikke gør Uret, men vandrer på hans Veje.
jotka eivät vääryyttä tee, vaan vaeltavat hänen teillään!
4 Du har givet dine Befalinger, for at de nøje skal holdes.
Sinä olet asetuksesi säätänyt, että niitä tarkasti noudatettaisiin.
5 O, måtte jeg vandre med faste Skridt, så jeg holder dine Vedtægter!
Oi, jospa minun vaellukseni olisi vakaa, niin että noudattaisin sinun käskyjäsi!
6 Da skulde jeg ikke blive til - Skamme, thi jeg så hen til alle dine Bud.
Silloin minä en joudu häpeään, kun katselen kaikkia sinun käskyjäsi.
7 Jeg vil takke dig af oprigtigt Hjerte, når jeg lærer din Retfærds Lovbud.
Minä kiitän sinua vilpittömällä sydämellä, kun opin sinun vanhurskautesi oikeudet.
8 Jeg vil holde dine Vedtægter, svigt mig dog ikke helt!
Minä noudatan sinun käskyjäsi, älä minua peräti hylkää.
9 Hvorledes holder en ung sin Vej ren? Ved at bolde sig efter dit Ord.
Kuinka voi nuorukainen pitää tiensä puhtaana? Siten, että hän noudattaa sinun sanaasi.
10 Af hele mit Hjerte søger jeg dig, lad mig ikke fare vild fra dine Bud!
Minä etsin sinua kaikesta sydämestäni, älä salli minun eksyä pois sinun käskyistäsi.
11 Jeg gemmer dit Ord i mit Hjerte for ikke at synde imod dig.
Minä kätken sinun sanasi sydämeeni, etten tekisi syntiä sinua vastaan.
12 Lovet være du, HERRE, lær mig dine Vedtægter!
Kiitetty ole sinä, Herra, opeta minulle käskysi.
13 Jeg kundgør med mine Læber alle din Munds Lovbud.
Huulillani minä julistan kaikki sinun suusi oikeudet.
14 Jeg glæder mig over dine Vidnesbyrds Vej, som var det al Verdens Rigdom.
Minä iloitsen sinun todistustesi tiestä, niinkuin kaikkinaisesta rikkaudesta.
15 Jeg vil grunde på dine Befalinger og se til dine Stier.
Minä tutkistelen sinun asetuksiasi ja katselen sinun polkujasi.
16 I dine Vedtægter har jeg min Lyst, jeg glemmer ikke dit Ord.
Minä iloitsen sinun käskyistäsi enkä sinun sanaasi unhota.
17 Und din Tjener at leve, at jeg kan holde dit Ord.
Tee palvelijallesi hyvin, että minä eläisin ja noudattaisin sinun sanaasi.
18 Oplad mine Øjne, at jeg må skue de underfulde Ting i din Lov.
Avaa minun silmäni näkemään sinun lakisi ihmeitä.
19 Fremmed er jeg på Jorden, skjul ikke dine Bud for mig!
Minä olen muukalainen maan päällä; älä salaa minulta käskyjäsi.
20 Altid hentæres min Sjæl af Længsel efter dine Lovbud.
Minun sieluni hiukeaa ikävöidessäni alati sinun oikeuksiasi.
21 Du truer de frække; forbandede er de, der viger fra dine Bud.
Sinä nuhtelet julkeita, kirotuita, jotka poikkeavat pois sinun käskyistäsi.
22 Vælt Hån og Ringeagt fra mig, thi jeg agter på dine Vidnesbyrd.
Poista minun päältäni häväistys ja ylenkatse, sillä minä otan sinun todistuksistasi vaarin.
23 Om Fyrster oplægger Råd imod mig, grunder din Tjener på dine Vedtægter.
Ruhtinaatkin istuvat ja pitävät neuvoa minua vastaan, mutta palvelijasi tutkistelee sinun käskyjäsi.
24 Ja, dine Vidnesbyrd er min Lyst, det er dem, der giver mig Råd.
Sinun todistuksesi ovat minun iloni, ne ovat minun neuvonantajani.
25 I Støvet ligger min Sjæl, hold mig i Live efter dit Ord!
Minun sieluni on vaipunut tomuun; virvoita minua sanasi jälkeen.
26 Mine Veje lagde jeg frem, og du bønhørte mig, dine Vedtægter lære du mig.
Minä kerron vaellukseni, ja sinä vastaat minulle; opeta minulle käskysi.
27 Lad mig fatte dine Befalingers Vej og grunde på dine Undere.
Saata minut ymmärtämään asetustesi tie, niin minä tutkistelen sinun ihmeitäsi.
28 Af Kummer græder. min Sjæl, oprejs mig efter dit Ord!
Minun sieluni itkee murheesta; vahvista minua sanasi jälkeen.
29 Lad Løgnens Vej være langt fra mig og skænk mig i Nåde din Lov!
Käännä minusta pois valheen tie, ja anna armostasi minulle lakisi.
30 Troskabs Vej har jeg valgt, dine Lovbud attrår jeg.
Minä olen valinnut totuuden tien, olen asettanut eteeni sinun oikeutesi.
31 Jeg hænger ved dine Vidnesbyrd, lad mig ikke beskæmmes, HERRE!
Minä riipun kiinni sinun todistuksissasi, Herra, älä anna minun joutua häpeään.
32 Jeg vil løbe dine Buds Vej, thi du giver mit Hjerte at ånde frit.
Minä juoksen sinun käskyjesi tietä, sillä sinä avarrat minun sydämeni.
33 Lær mig, HERRE, dine Vedtægters Vej, så jeg agter derpå til Enden.
Opeta minulle, Herra, käskyjesi tie, niin minä seuraan sitä loppuun asti.
34 Giv mig Kløgt, så jeg agter på din Lov og holder den af hele mit Hjerte.
Anna minulle ymmärrys ottaakseni sinun laistasi vaarin ja noudattaakseni sitä kaikesta sydämestäni.
35 Før mig ad dine Buds Sti, thi jeg har Lyst til dem.
Anna minun vaeltaa sinun käskyjesi polkua, sillä sitä minä halajan.
36 Bøj mit Hjerte til dine Vidnesbyrd og ej til uredelig Vinding.
Anna minun sydämeni taipua sinun todistuksiisi, ei väärän voiton puoleen.
37 Vend mine Øjne bort fra Tant, hold mig i Live ved dit Ord!
Käännä silmäni pois turhuutta katselemasta, anna minun saada virvoitus sinun teilläsi.
38 Stadfæst for din Tjener dit Ord, så jeg lærer at frygte dig.
Anna palvelijallesi toteutua lupauksesi, joka on annettu sinua pelkääville.
39 Hold borte fra mig den Skændsel, jeg frygter, thi dine Lovbud er gode.
Poista minusta häväistys, jota pelkään, sillä sinun oikeutesi ovat hyvät.
40 Se, dine Befalinger længes jeg efter, hold mig i Live ved din Retfærd!
Katso, minä ikävöitsen sinun asetuksiasi; virvoita minua vanhurskaudellasi.
41 Lad din Miskundhed komme over mig, HERRE, din Frelse efter dit Ord,
Tulkoon minulle sinun armosi, Herra, sinun apusi, sinun lupauksesi jälkeen,
42 så jeg har Svar til dem, der spotter mig, thi jeg stoler på dit Ord.
että minä voisin vastata herjaajalleni; sillä sinun sanaasi minä turvaan.
43 Tag ikke ganske Sandheds Ord fra min Mund, thi jeg bier på dine Lovbud.
Älä ota peräti pois minun suustani totuuden sanaa, sillä sinun oikeuteesi minä panen toivoni.
44 Jeg vil stadig holde din Lov, ja evigt og altid;
Minä tahdon alati noudattaa sinun lakiasi, aina ja iankaikkisesti.
45 jeg vil vandre i åbent Land, thi dine Befalinger ligger mig på Sinde.
Silloin minä vaellan avaralla paikalla; sillä sinun asetuksiasi minä kysyn.
46 Jeg vil tale om dine Vidnesbyrd for Konger uden at blues;
Minä puhun sinun todistuksistasi kuningasten edessä, enkä häpeään joudu.
47 jeg vil fryde mig over dine Bud, som jeg højlige elsker;
Minä iloitsen sinun käskyistäsi, jotka ovat minulle rakkaat.
48 jeg vil udrække Hænderne mod dine Bud og grunde på dine Vedtægter.
Minä kohotan käteni sinun käskyjesi puoleen, jotka ovat minulle rakkaat, ja tutkistelen sinun säädöksiäsi.
49 Kom Ordet til din Tjener i Hu, fordi du har ladet mig håbe.
Muista sana, jonka olet palvelijallesi puhunut, sillä sinä olet antanut minulle toivon.
50 Det er min Trøst i Nød, at dit Ord har holdt mig i Live.
Se on minun lohdutukseni kurjuudessani, että sinun lupauksesi minua virvoittaa.
51 De frække hånede mig såre, dog veg jeg ej fra din Lov.
Julkeat pilkkaavat minua kovin, mutta sinun laistasi minä en poikkea.
52 Dine Lovbud fra fordum, HERRE, kom jeg i Hu og fandt Trøst.
Herra, minä ajattelen sinun tuomioitasi, tuomioitasi hamasta ikiajoista asti, ja minä saan lohdutuksen.
53 Harme greb mig over de gudløse, dem, der slipper din Lov.
Minut valtaa palava vihastus jumalattomien tähden, jotka hylkäävät sinun lakisi.
54 Dine vedtægter blev mig til Sange i min Udlændigheds Hus.
Sinun käskysi ovat minun ylistysvirteni minun muukalaisuuteni majassa.
55 Om Natten kom jeg dit Navn i Hu, HERRE, jeg holdt din Lov.
Yöllä minä ajattelen sinun nimeäsi, Herra, ja minä noudatan sinun lakiasi.
56 Det blev min lykkelige Lod: at agte på dine Befalinger.
Tämä on minun osakseni suotu: että otan vaarin sinun asetuksistasi.
57 Min Del er HERREN, jeg satte mig for at holde dine Ord.
Herra on minun osani; minä olen päättänyt noudattaa sinun sanojasi.
58 Jeg bønfaldt dig af hele mit Hjerte, vær mig nådig efter dit Ord!
Minä etsin sinun mielisuosiotasi kaikesta sydämestäni; ole minulle armollinen lupauksesi mukaan.
59 Jeg overtænkte mine Veje og styred min Fod tilbage til dine Vidnesbyrd.
Minä tutkin teitäni, ja käännän askeleeni sinun todistustesi puoleen.
60 Jeg hasted og tøved ikke med at holde dine Bud.
Minä riennän viivyttelemättä noudattamaan sinun käskyjäsi.
61 De gudløses Snarer omgav mig, men jeg glemte ikke din Lov.
Jumalattomain paulat piirittävät minua, mutta minä en unhota sinun lakiasi.
62 Jeg, står op ved Midnat og takker dig for dine retfærdige Lovbud.
Puoliyöstä minä nousen kiittämään sinua sinun vanhurskautesi oikeuksista.
63 Jeg er Fælle med alle, der frygter dig og holder dine Befalinger.
Minä olen kaikkien niiden ystävä, jotka sinua pelkäävät ja noudattavat sinun asetuksiasi.
64 Jorden er fuld af din Miskundhed, HERRE, lær mig dine Vedtægter!
Maa on täynnä sinun laupeuttasi, Herra; opeta minulle käskysi.
65 Du gjorde vel mod din Tjener, HERRE, efter dit Ord.
Sinä osoitat palvelijallesi hyvyyttä sanasi jälkeen, Herra.
66 Giv mig Forstand og indsigt, thi jeg tror på dine Bud.
Opeta minulle hyvä ymmärrys ja tieto, sillä sinun käskyihisi minä panen uskallukseni.
67 For jeg blev ydmyget, for jeg vild, nu holder jeg dit Ord.
Ennenkuin minut nöyryytettiin, minä eksyin, mutta nyt minä noudatan sinun sanaasi.
68 God er du og gør godt, lær mig dine Vedtægter!
Sinä olet hyvä, ja hyvin sinä teet; opeta minulle käskysi.
69 De frække tilsøler mig med Løgn, men på dine Bud tager jeg hjerteligt Vare.
Julkeat tahraavat minua valheillansa, mutta minä otan sinun asetuksistasi vaarin kaikesta sydämestäni.
70 Deres Hjerte er dorskt som Fedt, jeg har min Lyst i din Lov.
Heidän sydämensä on turta kuin ihra, mutta minä iloitsen sinun laistasi.
71 Det var godt, at jeg blev ydmyget, så jeg kunde lære dine Vedtægter.
Hyvä oli minulle, että minut nöyryytettiin: niin minä opin sinun käskysi.
72 Din Munds Lov er mig mere værd end Guld og Sølv i Dynger.
Sinun suusi laki on minulle kalliimpi kuin tuhannet kappaleet kultaa ja hopeata.
73 Dine Hænder skabte og dannede mig, giv mig Indsigt; så jeg kan lære dine Bud!
Sinun kätesi ovat minut tehneet ja valmistaneet; anna minulle ymmärrys oppiakseni sinun käskysi.
74 De, der frygter dig, ser mig og glædes, thi jeg bier på dit Ord.
Sinua pelkääväiset näkevät minut ja iloitsevat, sillä minä panen toivoni sinun sanaasi.
75 HERRE, jeg ved, at dine Bud er retfærdige, i Trofasthed har du ydmyget mig.
Herra, minä tiedän, että sinun tuomiosi ovat vanhurskaat, ja uskollisuudessasi sinä olet minut nöyryyttänyt.
76 Lad din Miskundhed være min Trøst efter dit Ord til din Tjener!
Sinun armosi olkoon minun lohdutukseni, niinkuin sinä olet palvelijallesi luvannut.
77 Din Barmhjertighed finde mig, at jeg må leve, thi din Lov er min Lyst.
Tulkoon minulle sinun laupeutesi, että minä eläisin; sillä sinun lakisi on minun iloni.
78 Lad de frække beskæmmes, thi de gør mig skammelig Uret, jeg grunder på dine Befalinger.
Joutukoot julkeat häpeään, sillä he sortavat minua syyttä; minä tutkistelen sinun asetuksiasi.
79 Lad dem, der frygter dig, vende sig til mig, de, der kender dine Vidnesbyrd.
Kääntykööt minun puolelleni ne, jotka sinua pelkäävät ja jotka sinun todistuksesi tuntevat.
80 Lad mit Hjerte være fuldkomment i dine Vedtægter, at jeg ikke skal blive til Skamme.
Pysyköön sydämeni vakaana sinun käskyissäsi, etten minä häpeään joutuisi.
81 Efter din Frelse længes min Sjæl, jeg bier på dit Ord.
Sinun apuasi minun sieluni ikävöitsee, sinun sanaasi minä panen toivoni.
82 Mine Øjne længes efter dit Ord og siger: "Hvornår mon du trøster mig?"
Minun silmäni ikävöitsevät sinun sanaasi; minä kysyn: "Milloin lohdutat minua?"
83 Thi jeg er som en Lædersæk i Røg, men dine Vedtægter glemte jeg ikke.
Sillä minä olen kuin nahkaleili savussa, mutta sinun käskyjäsi minä en unhota.
84 Hvor langt er vel din Tjeners Liv? Når vil du dømme dem, der forfølger mig?
Kuinka harvat ovat palvelijasi päivät! Milloin sinä tuomitset minun vainoojani?
85 De frække grov mig Grave, de, som ej følger din Lov.
Julkeat kaivavat minulle kuoppia, ne, jotka eivät elä sinun lakisi mukaan.
86 Alle dine Bud er trofaste, med Løgn forfølger man mig, o hjælp mig!
Kaikki sinun käskysi ovat todet; syyttä he minua vainoavat; auta minua.
87 De har næsten tilintetgjort mig på Jorden, men dine Befalinger slipper jeg ikke.
He ovat minut miltei tuhonneet tässä maassa, mutta minä en ole hyljännyt sinun asetuksiasi.
88 Hold mig i Live efter din Miskundhed, at jeg kan holde din Munds Vidnesbyrd.
Virvoita minua armosi jälkeen, niin minä noudatan sinun suusi todistuksia.
89 HERRE, dit Ord er evigt, står fast i Himlen.
Iankaikkisesti pysyy sinun sanasi, Herra, vahvana taivaissa.
90 Din Trofasthed varer fra Slægt til Slægt, du grundfæsted Jorden, og den står fast.
Sinun uskollisuutesi kestää polvesta polveen, sinä perustit maan, ja se pysyy.
91 Dine Lovbud står fast, de holder dine Tjenere oppe.
Sinun järjestyksesi mukaan ne pysyvät vielä tänä päivänä, sillä ne kaikki ovat sinun palvelijoitasi.
92 Havde din Lov ej været min Lyst, da var jeg omkommet i min Elende.
Ellei sinun lakisi olisi ollut minun iloni, olisin menehtynyt kurjuuteeni.
93 Aldrig i Evighed glemmer jeg dine Befalinger, thi ved dem holdt du mig i Live.
En minä ikinä unhota sinun asetuksiasi, sillä niillä sinä minua virvoitat.
94 Din er jeg, frels mig, thi dine Befalinger ligger mig på Sinde.
Sinun omasi minä olen, pelasta minut, sillä sinun asetuksiasi minä kysyn.
95 De gudløse lurer på at lægge mig øde, dine Vidnesbyrd mærker jeg mig.
Jumalattomat väijyvät minua, tuhotakseen minut, mutta minä tarkkaan sinun todistuksiasi.
96 For alting så jeg en Grænse, men såre vidt rækker dit Bud.
Kaikella täydellisellä on rajansa-sen olen nähnyt-mutta sinun käskysi ovat ylen avarat.
97 Hvor elsker jeg dog din Lov! Hele Dagen grunder jeg på den.
Kuinka sinun lakisi onkaan minulle rakas! Kaiken päivää minä sitä tutkistelen.
98 Dit Bud har gjort mig visere end mine Fjender, thi det er for stedse mit.
Sinun käskysi tekevät minut vihollisiani viisaammaksi, sillä ne ovat minun omani iankaikkisesti.
99 Jeg er klogere end alle mine Lærere, thi jeg grunder på dine Vidnesbyrd.
Minä olen kaikkia opettajiani taitavampi, sillä minä tutkistelen sinun todistuksiasi.
100 Jeg har mere Forstand end de gamle; jeg agter på dine Bud.
Minä olen ymmärtäväisempi kuin vanhat, sillä minä otan vaarin sinun asetuksistasi.
101 Jeg holder min Fod fra hver Vej, som er ond, at jeg kan holde dit Ord.
Minä pidätän jalkani kaikilta pahoilta teiltä, noudattaakseni sinun sanaasi.
102 Fra dine Lovbud veg jeg ikke, thi du underviste mig.
Minä en poikkea sinun oikeuksistasi, sillä sinä neuvot minua.
103 Hvor sødt er dit Ord for min Gane, sødere end Honning for min Mund.
Kuinka makeat ovat minulle sinun lupauksesi! Ne ovat hunajaa makeammat minun suussani.
104 Ved dine Befalinger fik jeg Forstand, så jeg hader al Løgnens Vej.
Sinun asetuksistasi minä saan ymmärrystä; sentähden minä vihaan kaikkia valheen teitä.
105 Dit Ord er en Lygte for min Fod, et Lys på min Sti.
Sinun sanasi on minun jalkaini lamppu ja valkeus minun tielläni.
106 Jeg svor en Ed og holdt den: at følge dine retfærdige Lovbud.
Minä olen vannonut ja tahdon sen täyttää: noudattaa sinun vanhurskautesi oikeuksia.
107 Jeg er såre ydmyget, HERRE, hold mig i Live efter dit Ord!
Minä olen kovin vaivattu; Herra, virvoita minua sanasi jälkeen.
108 Lad min Munds frivillige Ofre behage dig, HERRE, og lær mig dine Lovbud!
Kelvatkoot sinulle, Herra, minun suuni vapaaehtoiset uhrit, ja opeta minulle oikeutesi.
109 Altid går jeg med Livet i Hænderne, men jeg glemte ikke din Lov.
Minun henkeni häälyy alati kämmenelläni, mutta sinun lakiasi minä en unhota.
110 De gudløse lægger Snarer for mig, men fra dine Befalinger for jeg ej vild.
Jumalattomat virittävät pauloja minun eteeni, mutta sinun asetuksistasi minä en eksy.
111 Dine Vidnesbyrd fik jeg til evigt Eje, thi de er mit Hjertes Glæde.
Sinun todistuksesi ovat minun ikuinen perintöosani, sillä ne ovat minun sydämeni ilo.
112 Jeg bøjed mit Hjerte til at holde dine Vedtægter for evigt til Enden.
Minä olen taivuttanut sydämeni pitämään sinun käskysi, aina ja loppuun asti.
113 Jeg hader tvesindet Mand, men jeg elsker din Lov.
Kaksimielisiä minä vihaan, mutta sinun lakiasi minä rakastan.
114 Mit Skjul og mit Skjold er du, jeg bier på dit Ord.
Sinä olet minun suojani ja kilpeni, sinun sanaasi minä panen toivoni.
115 Vig fra mig, I, som gør ondt, jeg vil holde min Guds Bud.
Luopukaa minusta, te pahantekijät, minä tahdon ottaa Jumalani käskyistä vaarin.
116 Støt mig efter dit Ord, at jeg må leve, lad mig ikke beskæmmes i mit Håb!
Tue minua lupauksesi jälkeen, että minä eläisin, äläkä anna minun joutua toivossani häpeään.
117 Hold mig oppe, at jeg må frelses og altid have min Lyst i dine Vedtægter!
Vahvista minua, että minä pelastuisin, niin minä katselen alati sinun käskyjäsi.
118 Du forkaster alle, der farer vild fra dine Vedtægter, thi de higer efter Løgn.
Sinä hylkäät kaikki, jotka sinun käskyistäsi eksyvät, sillä heidän kavaluutensa on turha.
119 For Slagger regner du alle Jordens gudløse, derfor elsker jeg dine Vidnesbyrd.
Kaikki maan jumalattomat sinä heität pois niinkuin kuonan; sentähden minä rakastan sinun todistuksiasi.
120 Af Rædsel for dig gyser mit Kød, og jeg frygter for dine Lovbud.
Sinun peljättävyytesi edessä minun ruumiini vapisee, ja minä pelkään sinun tuomioitasi.
121 Ret og Skel har jeg gjort, giv mig ikke hen til dem, der trænger mig!
Minä teen oikeuden ja vanhurskauden, älä jätä minua sortajaini käsiin.
122 Gå i Borgen for din Tjener, lad ikke de frække trænge mig!
Ole palvelijasi puolusmies hänen parhaaksensa, älä salli julkeain minua sortaa.
123 Mine Øjne vansmægter efter din Frelse og efter dit Retfærds Ord.
Minun silmäni hiueten halajavat sinun apuasi ja sinun vanhurskaita lupauksiasi.
124 Gør med din Tjener efter din Miskundhed og lær mig dine Vedtægter!
Tee palvelijallesi armosi jälkeen ja opeta minulle käskysi.
125 Jeg er din Tjener, giv mig Indsigt, at jeg må kende dine Vidnesbyrd!
Minä olen sinun palvelijasi, anna minulle ymmärrys, että minä sinun todistuksesi tuntisin.
126 Det er Tid for HERREN at gribe ind, de har krænket din Lov.
On aika Herran tehdä tekonsa: he ovat rikkoneet sinun lakisi.
127 Derfor elsker jeg dine Bud fremfor Guld og Skatte.
Sentähden minä rakastan sinun käskyjäsi enemmän kuin kultaa, enemmän kuin puhtainta kultaa.
128 Derfor følger jeg oprigtigt alle dine Befalinger og hader hver Løgnens Sti.
Sentähden minä vaellan kaikessa suoraan, kaikkien sinun asetuksiesi mukaan; kaikkia valheen teitä minä vihaan.
129 Underfulde er dine Vidnesbyrd, derfor agted min Sjæl på dem.
Ihmeelliset ovat sinun todistuksesi, sentähden minun sieluni ottaa niistä vaarin.
130 Tydes dine Ord, så bringer de Lys, de giver enfoldige Indsigt.
Kun sinun sanasi avautuvat, niin ne valaisevat ja antavat yksinkertaiselle ymmärrystä.
131 Jeg åbned begærligt min Mund, thi min Attrå stod til dine Bud.
Minä avaan suuni ja huohotan, sillä minä halajan sinun käskyjäsi.
132 Vend dig til mig og vær mig nådig, som Ret er for dem, der elsker dit Navn!
Käänny minun puoleeni, ole minulle armollinen, niinkuin on oikein niitä kohtaan, jotka sinun nimeäsi rakastavat.
133 Lad ved dit Ord mine Skridt blive faste og ingen Uret få Magten over mig!
Tee minun askeleeni vakaviksi sanallasi äläkä salli minkään vääryyden minua hallita.
134 Udløs mig fra Menneskers Vold, at jeg må holde dine Befalinger!
Päästä minut ihmisten sorrosta, niin minä noudatan sinun asetuksiasi.
135 Lad dit Ansigt lyse over din Tjener og lær mig dine Vedtægter!
Kirkasta kasvosi palvelijallesi ja opeta minulle käskysi.
136 Vand i Strømme græder mine Øjne, fordi man ej holder din Lov.
Minun silmistäni vuotavat kyynelvirrat, kun sinun lakiasi ei noudateta.
137 Du er retfærdig, HERRE, og retvise er dine Lovbud.
Sinä olet vanhurskas, Herra, ja sinun tuomiosi ovat oikeat.
138 Du slog dine Vidnesbyrd fast ved Retfærd og Troskab så såre.
Sinä olet säätänyt todistuksesi vanhurskaudessa ja suuressa uskollisuudessa.
139 Min Nidkærhed har fortæret mig, thi mine Fjender har glemt dine Ord.
Minun kiivauteni kuluttaa minut, sillä minun vihamieheni unhottavat sinun sanasi.
140 Dit Ord er fuldkommen rent, din Tjener elsker det.
Sinun sanasi on hyvin koeteltu, ja sinun palvelijasi rakastaa sitä.
141 Ringe og ussel er jeg, men dine Befalinger glemte jeg ikke.
Minä olen vähäinen ja halveksittu, mutta minä en unhota sinun asetuksiasi.
142 Din Retfærd er Ret for evigt, din Lov er Sandhed.
Sinun vanhurskautesi on iankaikkinen vanhurskaus, ja sinun lakisi on totuus.
143 Trængsel og Angst har ramt mig, men dine Bud er min Lyst.
Hätä ja ahdistus ovat minut saavuttaneet, mutta sinun käskysi ovat minun iloni.
144 Dine Vidnesbyrd er Ret for evigt, giv mig indsigt, at jeg må leve!
Sinun todistuksesi ovat iankaikkisesti vanhurskaat; anna minulle ymmärrys, että minä eläisin.
145 Jeg råber af hele mit Hjerte, svar mig, HERRE, jeg agter på dine Vedtægter.
Kaikesta sydämestäni minä huudan; vastaa minulle, Herra. Minä tahdon ottaa sinun käskyistäsi vaarin.
146 Jeg råber til dig, o frels mig, at jeg kan holde dine Vidnesbyrd!
Minä huudan sinua, pelasta minut, niin minä noudatan sinun todistuksiasi.
147 Årle råber jeg til dig om Hjælp, og bier på dine Ord.
Jo ennen aamun valkenemista minä huudan, sinun sanoihisi minä panen toivoni.
148 Før Nattevagtstimerne våger mine Øjne for at grunde på dit Ord.
Jo ennen yön vartiohetkiä minun silmäni tutkistelevat sinun puhettasi.
149 Hør mig efter din Miskundhed, HERRE, hold mig i Live efter dit Lovbud!
Kuule minun ääneni armosi jälkeen; Herra, virvoita minua oikeutesi mukaan.
150 De, der skændigt forfølger mig, er mig nær, men de er langt fra din Lov.
Lähellä ovat ilkeät vainoojat, jotka ovat kaukana sinun laistasi.
151 Nær er du, o HERRE, og alle dine Bud er Sandhed.
Lähellä olet sinä, Herra, ja kaikki sinun käskysi ovat todet.
152 For længst vandt jeg Indsigt af dine Vidnesbyrd, thi du har grundfæstet dem for evigt.
Jo aikoja minä olen tiennyt sinun todistuksistasi, että sinä olet ne perustanut iäti pysyviksi.
153 Se min Elende og fri mig, thi jeg glemte ikke din Lov.
Katso minun kurjuuttani ja pelasta minut, sillä minä en unhota sinun lakiasi.
154 Før min Sag og udløs mig, hold mig i Live efter dit Ord!
Aja minun asiani ja lunasta minut, virvoita minua lupauksesi jälkeen.
155 Frelsen er langt fra de gudløse, thi dine Vedtægter ligger dem ikke, på Sinde.
Kaukana on pelastus jumalattomista, sillä he eivät kysy sinun käskyjäsi.
156 Din Barmhjertighed er stor, o HERRE, hold mig i Live efter dine Lovbud!
Herra, sinun armahtavaisuutesi on suuri, virvoita minua oikeutesi mukaan.
157 Mange forfølger mig og er mig fjendske, fra dine Vidnesbyrd veg jeg ikke.
Monta on minulla vainoojaa ja vihamiestä, mutta sinun todistuksistasi minä en poikkea.
158 Jeg væmmes ved Synet af troløse, der ikke holder dit Ord.
Minä näen uskottomat, ja minua iljettää, sillä he eivät noudata sinun sanaasi.
159 Se til mig, thi jeg elsker dine Befalinger, HERRE, hold mig i Live efter din Miskundhed!
Huomaa, että minä rakastan sinun asetuksiasi. Herra, virvoita minua armosi jälkeen.
160 Summen af dit Ord er Sandhed, og alt dit retfærdige Lovbud varer evigt.
Sinun sanasi on kokonansa totuus, ja kaikki sinun vanhurskautesi oikeudet pysyvät iankaikkisesti.
161 Fyrster forfulgte mig uden Grund, men mit Hjerte frygted dine Ord.
Ruhtinaat vainoavat minua syyttä, mutta minun sydämeni pelkää sinun sanojasi.
162 Jeg glæder mig over dit Ord som en, der har gjort et vældigt Bytte.
Minä riemuitsen sinun puheestasi, niinkuin suuren saaliin saanut.
163 Jeg hader og afskyr Løgn, din Lov har jeg derimod kær.
Valhetta minä vihaan ja inhoan, mutta sinun lakiasi minä rakastan.
164 Jeg priser dig syv Gange daglig for dine retfærdige Lovbud.
Seitsemästi päivässä minä ylistän sinua sinun vanhurskautesi oikeuksien tähden.
165 Megen Fred har de, der elsker din Lov, og intet bliver til Anstød for dem.
Suuri rauha on niillä, jotka rakastavat sinun lakiasi, eikä heille kompastusta tule.
166 Jeg håber på din Frelse, HERRE, og jeg har holdt dine Bud.
Minä odotan sinulta pelastusta, Herra, ja täytän sinun käskysi.
167 Min Sjæl har holdt dine Vidnesbyrd, jeg har dem såre kære.
Minun sieluni noudattaa sinun todistuksiasi, ja suuresti minä niitä rakastan.
168 Jeg holder dine Befalinger og Vidnesbyrd, thi du kender alle mine Veje.
Minä noudatan sinun asetuksiasi ja sinun todistuksiasi, sillä kaikki minun tieni ovat sinun edessäsi.
169 Lad min Klage nå frem for dit Åsyn, HERRE, giv mig Indsigt efter dit Ord!
Herra, suo minun valitukseni tulla sinun kasvojesi eteen, anna minulle ymmärrys sanasi jälkeen.
170 Lad min Bøn komme frem for dit Åsyn, frels mig efter dit Ord!
Tulkoon minun anomiseni sinun kasvojesi eteen, pelasta minut lupauksesi mukaan.
171 Mine Læber skal synge din Pris, thi du lærer mig dine Vedtægter.
Vuodattakoot minun huuleni ylistystä, sillä sinä opetat minulle käskysi.
172 Min Tunge skal synge om dit Ord, thi alle dine Bud er Retfærd.
Minun kieleni veisatkoon sinun lupauksistasi, sillä kaikki sinun käskysi ovat vanhurskaat.
173 Lad din Hånd være mig til Hjælp, thi jeg valgte dine Befalinger.
Sinun kätesi olkoon minun apuni, sillä minä olen valinnut sinun asetuksesi.
174 Jeg længes efter din Frelse, HERRE, og din Lov er min Lyst.
Minä ikävöitsen pelastusta sinulta, Herra, ja sinun lakisi on minun iloni.
175 Gid min Sjæl må leve, at den kan prise dig, og lad dine Lovbud være min Hjælp!
Saakoon minun sieluni elää ja ylistää sinua, ja sinun oikeutesi minua auttakoot.
176 Farer jeg vild som det tabte Får, så opsøg din Tjener, thi jeg glemte ikke dine Bud.
Minä olen eksyksissä kuin kadonnut lammas; etsi palvelijaasi, sillä minä en unhota sinun käskyjäsi.
