Ordsprogene 22
1 Hellere godt Navn end megen rigdom, Yndest er bedre end Sølv og Guld
Nimi on kalliimpi suurta rikkautta, suosio hopeata ja kultaa parempi.
2 Rig og fattig mødes, HERREN har skabt dem begge.
Rikas ja köyhä kohtaavat toisensa; Herra on luonut kumpaisenkin.
3 Den kloge ser Faren og søger i Skjul, tankeløse går videre og bøder.
Mielevä näkee vaaran ja kätkeytyy, mutta yksinkertaiset käyvät kohti ja saavat vahingon.
4 Lønnen for Ydmyghed og HERRENs Frygt er Rigdom, Ære og Liv.
Nöyryyden ja Herran pelon palkka on rikkaus, kunnia ja elämä.
5 På den svigefuldes Vej er der Torne og Snarer; vil man vogte sin Sjæl, må man holde sig fra dem.
Orjantappuroita ja pauloja on väärän tiellä; henkensä varjelee, joka niistä kaukana pysyy.
6 Væn Drengen til den Vej, han skal følge, da viger han ikke derfra, selv gammel.
Totuta poikanen tiensä suuntaan, niin hän ei vanhanakaan siitä poikkea.
7 Over Fattigfolk råder den rige, Låntager bliver Långivers Træl.
Rikas hallitsee köyhiä, ja velallinen joutuu velkojan orjaksi.
8 Hvo Uret sår, vil høste Fortræd, hans Vredes Ris skal slå ham selv.
Joka vääryyttä kylvää, se turmiota niittää, ja hänen vihansa vitsa häviää.
9 Den vennesæle velsignes, thi han deler sit Brød med den ringe.
Hyvänsuopa saa siunauksen, sillä hän antaa leivästään vaivaiselle.
10 Driv Spotteren ud, så går Trætten med, og Hiv og Smæden får Ende.
Aja pois pilkkaaja, niin poistuu tora ja loppuu riita ja häväistys.
11 HERREN elsker den rene af Hjertet; med Ynde på Læben er man Kongens Ven.
Joka sydämen puhtautta rakastaa, jolla on suloiset huulet, sen ystävä on kuningas.
12 HERRENs Øjne agter på Kundskab, men han kuldkaster troløses Ord.
Herran silmät suojelevat taitoa, mutta uskottoman sanat hän kääntää väärään.
13 Den lade siger: "En Løve på Gaden! Jeg kan let blive revet ihjel på Torvet."
Laiska sanoo: "Ulkona on leijona; tappavat vielä minut keskellä toria".
14 Fremmed Kvindes Mund er en bundløs Grav, den, HERREN er vred på, falder deri.
Irstaitten vaimojen suu on syvä kuoppa; Herran vihan alainen kaatuu siihen.
15 Dårskab er knyttet til Ynglingens Hjerte, Tugtens Ris skal tjerne den fra ham.
Hulluus on kiertynyt kiinni poikasen sydämeen, mutta kurituksen vitsa sen hänestä kauas karkoittaa.
16 Vold mod den ringe øger hans Eje, Gave til Rigmand gør ham kun fattig. -
Vaivaiselle on voitoksi, jos häntä sorretaan, rikkaalle tappioksi, jos hänelle annetaan.
17 Bøj Øret og hør de vises Ord, vend Hjertet til og kend deres Liflighed!
Kallista korvasi ja kuuntele viisaitten sanoja ja tarkkaa minun taitoani.
18 Vogter du dem i dit Indre, er de alle rede på Læben.
Sillä suloista on, jos kätket ne sisimpääsi; olkoot ne kaikki huulillasi valmiina.
19 For at din Lid skal stå til HERREN, lærer jeg dig i Dag.
Että Herra olisi sinun turvanasi, siksi olen minä nyt neuvonut juuri sinua.
20 Alt i Går optegned jeg til dig, alt i Forgårs Råd og Kundskab
Olenhan ennenkin sinulle kirjoittanut, antanut neuvoja ja tietoa,
21 for at lære dig rammende Sandhedsord, at du kan svare sandt, når du spørges.
opettaakseni sinulle totuutta, vakaita sanoja, että voisit vakain sanoin vastata lähettäjällesi.
22 Røv ej fra den ringe, fordi han er ringe, knus ikke den arme i Porten:
Älä raasta vaivaista, siksi että hän on vaivainen, äläkä polje kurjaa portissa,
23 thi HERREN fører deres Sag og raner deres Ransmænds Liv.
sillä Herra ajaa hänen asiansa ja riistää hänen riistäjiltään hengen.
24 Vær ej Ven med den, der let bliver hidsig, omgås ikke vredladen Mand,
Älä rupea pikavihaisen ystäväksi äläkä seurustele kiukkuisen kanssa,
25 at du ikke skal lære hans Stier og hente en Snare for din Sjæl.
että et tottuisi hänen teihinsä ja saattaisi sieluasi ansaan.
26 Hør ikke til dem, der giver Håndslag, dem, som borger for Gæld!
Älä ole niitä, jotka kättä lyövät, jotka menevät takuuseen veloista.
27 Såfremt du ej kan betale, tager man Sengen, du ligger i.
Jollei sinulla ole, millä maksaa, mitäs muuta, kuin viedään vuode altasi!
28 Flyt ej ældgamle Skel, dem, dine Fædre satte.
Älä siirrä ikivanhaa rajaa, jonka esi-isäsi ovat asettaneet.
29 Ser du en Mand, som er snar til sin Gerning, da skal han stedes for Konger, ikke for Folk af ringe Stand.
Jos näet miehen, kerkeän toimissaan, hänen paikkansa on kuningasten, ei alhaisten, palveluksessa.
