Job 13
1 Se, mit Øje har skuet alt dette, mit Øre har hørt og mærket sig det;
"Katso, kaikkea tätä on silmäni nähnyt, korvani kuullut ja sitä tarkannut.
2 hvad I ved, ved også jeg, jeg falder ikke igennem for jer.
Mitä te tiedätte, sen tiedän minäkin; en ole minä teitä huonompi.
3 Men til den Almægtige vil jeg tale, med Gud er jeg sindet at gå i Rette,
Mutta minä mielin puhua Kaikkivaltiaalle, minä tahdon tuoda todistukseni Jumalaa vastaan.
4 mens I smører på med Løgn; usle Læger er I til Hobe.
Sillä te laastaroitte valheella, olette puoskareita kaikki tyynni.
5 Om I dog vilde tie stille, så kunde I regnes for vise!
Jospa edes osaisitte visusti vaieta, niin se olisi teille viisaudeksi luettava!
6 Hør dog mit Klagemål, mærk mine Læbers Anklage!
Kuulkaa siis, mitä minä todistan, ja tarkatkaa, mitä huuleni väittävät vastaan.
7 Forsvarer I Gud med Uret, forsvarer I ham med Svig?
Tahdotteko puolustaa Jumalaa väärällä puheella ja puhua vilppiä hänen puolestaan;
8 Vil I tage Parti for ham, vil I træde i Skranken for Gud?
tahdotteko olla puolueellisia hänen hyväksensä tahi ajaa Jumalan asiaa?
9 Går det godt, når han ransager eder, kan I narre ham, som man narrer et Menneske?
Koituuko siitä silloin hyvää, kun hän käy teitä tutkimaan; tahi voitteko pettää hänet, niinkuin ihminen petetään?
10 Revse jer vil han alvorligt, om I lader som intet og dog er partiske.
Hän teitä ankarasti rankaisee, jos salassa olette puolueellisia.
11 Vil ikke hans Højhed skræmme jer og hans Rædsel falde på eder?
Eikö hänen korkeutensa peljästytä teitä ja hänen kauhunsa teitä valtaa?
12 Eders Tankesprog bliver til Askesprog, som Skjolde af Ler eders Skjolde.
Tuhkalauselmia ovat teidän mietelauseenne, savivarustuksia silloin teidän varustuksenne.
13 Ti stille, at jeg kan tale, så overgå mig, hvad der vil!
Vaietkaa, antakaa minun olla, niin minä puhun, käyköön minun miten tahansa.
14 Jeg vil bære mit Kød i Tænderne og tage mit Liv i min Hånd;
Miksi minä otan lihani hampaisiini ja panen henkeni kämmenelleni?
15 se, han slår mig ihjel, jeg har intet Håb, dog lægger jeg for ham min Færd.
Katso, hän surmaa minut, en minä enää mitään toivo; tahdon vain vaellustani puolustaa häntä vastaan.
16 Det er i sig selv en Sejr for mig, thi en vanhellig vover sig ikke til ham!
Jo sekin on minulle voitoksi; sillä jumalaton ei voi käydä hänen kasvojensa eteen.
17 Hør nu ret på mit Ord, lad mig tale for eders Ører!
Kuulkaa tarkasti minun puhettani, ja mitä minä lausun korvienne kuullen.
18 Se, til Rettergang er jeg rede, jeg ved, at Retten er min!
Katso, olen ryhtynyt käymään oikeutta; minä tiedän, että olen oikeassa.
19 Hvem kan vel trætte med mig? Da skulde jeg tie og opgive Ånden!
Kuka saattaa käräjöidä minua vastaan? Silloin minä vaikenen ja kuolen.
20 Kun for to Ting skåne du mig, så kryber jeg ikke i Skjul for dig:
Kahta vain älä minulle tee, niin en lymyä sinun kasvojesi edestä:
21 Din Hånd må du tage fra mig, din Rædsel skræmme mig ikke!
ota pois kätesi minun päältäni, ja älköön kauhusi minua peljättäkö;
22 Så stævn mig, og jeg skal svare, eller jeg vil tale, og du skal svare!
sitten haasta, niin minä vastaan, tahi minä puhun, ja vastaa sinä minulle.
23 Hvor stor er min Skyld og Synd? Lad mig vide min Brøde og Synd!
Mikä on minun pahain tekojeni ja syntieni luku? Ilmaise minulle rikkomukseni ja syntini.
24 Hvi skjuler du dog dit Åsyn og regner mig for din Fjende?
Miksi peität kasvosi ja pidät minua vihollisenasi?
25 Vil du skræmme et henvejret Blad, forfølge et vissent Strå,
Lentävää lehteäkö peljätät, kuivunutta korttako vainoat,
26 at du skriver mig så bitter en Dom og lader mig arve min Ungdoms Skyld,
koskapa määräät katkeruuden minun osakseni ja perinnökseni nuoruuteni pahat teot,
27 lægger mine Fødder i Blokken, vogter på alle mine Veje. indkredser mine Fødders Trin!
koska panet jalkani jalkapuuhun, vartioitset kaikkia minun polkujani ja piirrät rajan jalkapohjieni ääreen?" -
28 Og så er han dog som smuldrende Trøske, som Klæder, der ædes op af Møl,
"Hän hajoaa kuin lahopuu, kuin koinsyömä vaate."
