< 詩篇 139 >

1 大衛的詩,交與伶長。 耶和華啊,你已經鑒察我,認識我。
Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. Herra, sinä tutkit minua ja tunnet minut.
2 我坐下,我起來,你都曉得; 你從遠處知道我的意念。
Istunpa minä tahi nousen, sinä sen tiedät; sinä ymmärrät minun ajatukseni kaukaa.
3 我行路,我躺臥,你都細察; 你也深知我一切所行的。
Käynpä tahi makaan, sinä sen havaitset, ja kaikki minun tieni ovat sinulle tutut.
4 耶和華啊,我舌頭上的話, 你沒有一句不知道的。
Sillä, katso, ei ole sanaa minun kielelläni, jota sinä, Herra, et täysin tunne.
5 你在我前後環繞我, 按手在我身上。
Sinä olet saartanut minut edestä ja takaa ja laskenut kätesi minun päälleni.
6 這樣的知識奇妙,是我不能測的, 至高,是我不能及的。
Senkaltainen tieto on minulle ylen ihmeellinen, ylen korkea käsittääkseni sen.
7 我往哪裏去躲避你的靈? 我往哪裏逃、躲避你的面?
Minne minä voisin mennä, kussa ei sinun Henkesi olisi, minne paeta sinun kasvojesi edestä?
8 我若升到天上,你在那裏; 我若在陰間下榻,你也在那裏。 (Sheol h7585)
Jos minä taivaaseen nousisin, niin sinä olet siellä; jos minä tuonelaan vuoteeni tekisin, niin katso, sinä olet siellä. (Sheol h7585)
9 我若展開清晨的翅膀, 飛到海極居住,
Jos minä kohoaisin aamuruskon siivillä ja asettuisin asumaan meren ääriin,
10 就是在那裏,你的手必引導我; 你的右手也必扶持我。
sielläkin sinun kätesi minua taluttaisi, sinun oikea kätesi tarttuisi minuun.
11 我若說:黑暗必定遮蔽我, 我周圍的亮光必成為黑夜;
Ja jos minä sanoisin: "Peittäköön minut pimeys, ja valkeus minun ympärilläni tulkoon yöksi",
12 黑暗也不能遮蔽我,使你不見, 黑夜卻如白晝發亮。 黑暗和光明,在你看都是一樣。
niin ei pimeyskään olisi sinulle pimeä: yö valaisisi niinkuin päivä, pimeys olisi niinkuin valkeus.
13 我的肺腑是你所造的; 我在母腹中,你已覆庇我。
Sillä sinä olet luonut minun munaskuuni, sinä kudoit minut kokoon äitini kohdussa.
14 我要稱謝你,因我受造,奇妙可畏; 你的作為奇妙,這是我心深知道的。
Minä kiitän sinua siitä, että olen tehty ylen ihmeellisesti; ihmeelliset ovat sinun tekosi, sen minun sieluni kyllä tietää.
15 我在暗中受造,在地的深處被聯絡; 那時,我的形體並不向你隱藏。
Minun luuni eivät olleet sinulta salatut, kun minut salassa valmistettiin, kun minut taiten tehtiin maan syvyyksissä.
16 我未成形的體質,你的眼早已看見了; 你所定的日子,我尚未度一日, 你都寫在你的冊上了。
Sinun silmäsi näkivät minut jo idussani. Minun päiväni olivat määrätyt ja kirjoitetut kaikki sinun kirjaasi, ennenkuin ainoakaan niistä oli tullut.
17 上帝啊,你的意念向我何等寶貴! 其數何等眾多!
Mutta kuinka kalliit ovat minulle sinun ajatuksesi, Jumala, kuinka suuri on niitten luku!
18 我若數點,比海沙更多; 我睡醒的時候,仍和你同在。
Jos minä tahtoisin ne lukea, olisi niitä enemmän kuin hiekan jyväsiä. -Minä herään ja olen vielä sinun tykönäsi.
19 上帝啊,你必要殺戮惡人; 所以,你們好流人血的,離開我去吧!
Jumala, jospa sinä surmaisit jumalattomat! Ja te murhamiehet, väistykää minusta pois!
20 因為他們說惡言頂撞你; 你的仇敵也妄稱你的名。
Sillä he puhuvat sinusta petollisesti ja lausuvat turhaan sinun nimesi-nuo sinun vihollisesi.
21 耶和華啊,恨惡你的,我豈不恨惡他們嗎? 攻擊你的,我豈不憎嫌他們嗎?
Herra, enkö minä vihaisi niitä, jotka sinua vihaavat, enkö inhoaisi niitä, jotka sinua vastustavat?
22 我切切地恨惡他們, 以他們為仇敵。
Kaikella vihalla minä heitä vihaan, he ovat minun omia vihollisiani.
23 上帝啊,求你鑒察我,知道我的心思, 試煉我,知道我的意念,
Tutki minua, Jumala, ja tunne minun sydämeni, koettele minua ja tunne minun ajatukseni.
24 看在我裏面有甚麼惡行沒有, 引導我走永生的道路。
Ja katso: jos minun tieni on vaivaan vievä, niin johdata minut iankaikkiselle tielle.

< 詩篇 139 >