箴言 17

1 設筵滿屋，大家相爭， 不如有塊乾餅，大家相安。

Parempi kuiva kannikka rauhassa kuin talon täysi uhripaistia riidassa.

2 僕人辦事聰明，必管轄貽羞之子， 又在眾子中同分產業。

Taitava palvelija hallitsee kunnotonta poikaa ja pääsee perinnönjaolle veljesten rinnalla.

3 鼎為煉銀，爐為煉金； 惟有耶和華熬煉人心。

Hopealle sulatin, kullalle uuni, mutta sydämet koettelee Herra.

4 行惡的，留心聽奸詐之言； 說謊的，側耳聽邪惡之語。

Paha kuuntelee häijyjä huulia, petollisuus kuulee pahoja kieliä.

5 戲笑窮人的，是辱沒造他的主； 幸災樂禍的，必不免受罰。

Joka köyhää pilkkaa, se herjaa hänen luojaansa; joka toisen onnettomuudesta iloitsee, ei jää rankaisematta.

6 子孫為老人的冠冕； 父親是兒女的榮耀。

Vanhusten kruunu ovat lastenlapset, ja isät ovat lasten kunnia.

7 愚頑人說美言本不相宜， 何況君王說謊話呢？

Ei sovi houkalle ylevä puhe, saati sitten ruhtinaalle valhe.

8 賄賂在餽送的人眼中看為寶玉， 隨處運動都得順利。

Lahjus on käyttäjänsä silmissä kallis kivi: mihin vain hän kääntyy, hän menestyy.

9 遮掩人過的，尋求人愛； 屢次挑錯的，離間密友。

Joka rikkeen peittää, se rakkautta harrastaa; mutta joka asioita kaivelee, se erottaa ystävykset.

10 一句責備話深入聰明人的心， 強如責打愚昧人一百下。

Nuhde pystyy paremmin ymmärtäväiseen kuin sata lyöntiä tyhmään.

11 惡人只尋背叛， 所以必有嚴厲的使者奉差攻擊他。

Pelkkää onnettomuutta hankkii kapinoitsija, mutta häntä vastaan lähetetään armoton sanansaattaja.

12 寧可遇見丟崽子的母熊， 不可遇見正行愚妄的愚昧人。

Kohdatkoon miestä karhu, jolta on riistetty poikaset, mutta älköön tyhmä hulluudessansa.

13 以惡報善的， 禍患必不離他的家。

Joka hyvän pahalla palkitsee, sen kodista ei onnettomuus väisty.

14 紛爭的起頭如水放開， 所以，在爭鬧之先必當止息爭競。

Alottaa tora on päästää vedet valloilleen; herkeä, ennenkuin riita syttyy.

15 定惡人為義的，定義人為惡的， 這都為耶和華所憎惡。

Syyllisen syyttömäksi ja syyttömän syylliseksi tekijä ovat kumpikin Herralle kauhistus.

16 愚昧人既無聰明， 為何手拿價銀買智慧呢？

Mitä hyötyä on rahasta tyhmän käsissä? Viisauden hankkimiseen ei ole ymmärrystä.

17 朋友乃時常親愛， 弟兄為患難而生。

Ystävä rakastaa ainiaan ja veli syntyy varaksi hädässä.

18 在鄰舍面前擊掌作保 乃是無知的人。

Mieltä vailla on mies, joka kättä lyöpi, joka menee toista takaamaan.

19 喜愛爭競的，是喜愛過犯； 高立家門的，乃自取敗壞。

Joka toraa rakastaa, se rikkomusta rakastaa; joka ovensa korottaa, se hankkii kukistumistaan.

20 心存邪僻的，尋不着好處； 舌弄是非的，陷在禍患中。

Väärämielinen ei onnea löydä, ja kavalakielinen suistuu onnettomuuteen.

21 生愚昧子的，必自愁苦； 愚頑人的父毫無喜樂。

Tyhmä on murheeksi siittäjällensä, ja houkan isä on iloa vailla.

22 喜樂的心乃是良藥； 憂傷的靈使骨枯乾。

Terveydeksi on iloinen sydän, mutta murtunut mieli kuivuttaa luut.

23 惡人暗中受賄賂， 為要顛倒判斷。

Jumalaton ottaa lahjuksen vastaan toisen povelta vääristääksensä oikeuden tiet.

24 明哲人眼前有智慧； 愚昧人眼望地極。

Ymmärtäväisellä on viisaus kasvojensa edessä, mutta tyhmän silmät kiertävät maailman rantaa.

25 愚昧子使父親愁煩， 使母親憂苦。

Tyhmä poika on isällensä suruksi ja synnyttäjällensä mielihaikeaksi.

26 刑罰義人為不善； 責打君子為不義。

Paha jo sekin, jos syytöntä sakotetaan; kovin kohtuutonta, jos jaloja lyödään.

27 寡少言語的，有知識； 性情溫良的，有聰明。

Joka hillitsee sanansa, on taitava, ja mielensä malttava on ymmärtäväinen mies.

28 愚昧人若靜默不言也可算為智慧； 閉口不說也可算為聰明。

Hullukin käy viisaasta, jos vaiti on; joka huulensa sulkee, on ymmärtäväinen.