< 箴言 14 >
Vaimojen viisaus talon rakentaa, mutta hulluus sen omin käsin purkaa.
2 行動正直的,敬畏耶和華; 行事乖僻的,卻藐視他。
Joka vaeltaa oikein, se pelkää Herraa, mutta jonka tiet ovat väärät, se hänet katsoo ylen.
3 愚妄人口中驕傲,如杖責打己身; 智慧人的嘴必保守自己。
Hullun suussa on ylpeydelle vitsa, mutta viisaita vartioivat heidän huulensa.
Missä raavaita puuttuu, on seimi tyhjä, mutta runsas sato saadaan härkien voimasta.
Uskollinen todistaja ei valhettele, mutta väärä todistaja puhuu valheita.
Pilkkaaja etsii viisautta turhaan, mutta ymmärtäväisen on tietoa helppo saada.
Menet pois tyhmän miehen luota: et tullut tuntemaan tiedon huulia.
8 通達人的智慧在乎明白己道; 愚昧人的愚妄乃是詭詐。
Mielevän viisaus on, että hän vaelluksestaan vaarin pitää; tyhmien hulluus on petos.
Hulluja pilkkaa vikauhri, mutta oikeamielisten kesken on mielisuosio.
10 心中的苦楚,自己知道; 心裏的喜樂,外人無干。
Sydän tuntee oman surunsa, eikä sen iloon saa vieras sekaantua.
Jumalattomain huone hävitetään, mutta oikeamielisten maja kukoistaa.
Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie.
Nauraessakin voi sydän kärsiä, ja ilon lopuksi tulee murhe.
14 心中背道的,必滿得自己的結果; 善人必從自己的行為得以知足。
Omista teistään saa kyllänsä se, jolla on luopunut sydän, mutta itsestään löytää tyydytyksen hyvä mies.
Yksinkertainen uskoo joka sanan, mutta mielevä ottaa askeleistansa vaarin.
16 智慧人懼怕,就遠離惡事; 愚妄人卻狂傲自恃。
Viisas pelkää ja karttaa pahaa, mutta tyhmä on huoleton ja suruton.
17 輕易發怒的,行事愚妄; 設立詭計的,被人恨惡。
Pikavihainen tekee hullun töitä, ja juonittelija joutuu vihatuksi.
Yksinkertaiset saavat perinnökseen hulluuden, mutta mielevät tiedon kruunuksensa.
Pahojen täytyy kumartua hyvien edessä ja jumalattomien seisoa vanhurskaan porteilla.
Köyhää vihaa hänen ystävänsäkin, mutta rikasta rakastavat monet.
21 藐視鄰舍的,這人有罪; 憐憫貧窮的,這人有福。
Syntiä tekee, joka lähimmäistään halveksii, mutta autuas se, joka kurjia armahtaa!
22 謀惡的,豈非走入迷途嗎? 謀善的,必得慈愛和誠實。
Eivätkö eksy ne, jotka hankitsevat pahaa? Mutta armo ja totuus niille, jotka hankitsevat hyvää!
Kaikesta vaivannäöstä tulee hyötyä, mutta tyhjästä puheesta vain vahinkoa.
24 智慧人的財為自己的冠冕; 愚妄人的愚昧終是愚昧。
Viisasten kruunu on heidän rikkautensa, mutta tyhmäin hulluus hulluudeksi jää.
25 作真見證的,救人性命; 吐出謊言的,施行詭詐。
Uskollinen todistaja on hengen pelastaja, mutta joka valheita puhuu, on petosta täynnä.
26 敬畏耶和華的,大有倚靠; 他的兒女也有避難所。
Herran pelossa on vahva varmuus ja turva vielä lapsillekin.
27 敬畏耶和華就是生命的泉源, 可以使人離開死亡的網羅。
Herran pelko on elämän lähde kuoleman paulain välttämiseksi.
Kansan paljous on kuninkaan kunnia, väen vähyys ruhtinaan turmio.
29 不輕易發怒的,大有聰明; 性情暴躁的,大顯愚妄。
Pitkämielisellä on paljon taitoa, mutta pikavihaisen osa on hulluus.
Sävyisä sydän on ruumiin elämä, mutta luulevaisuus on mätä luissa.
31 欺壓貧寒的,是辱沒造他的主; 憐憫窮乏的,乃是尊敬主。
Joka vaivaista sortaa, se herjaa hänen Luojaansa, mutta se häntä kunnioittaa, joka köyhää armahtaa.
32 惡人在所行的惡上必被推倒; 義人臨死,有所投靠。
Jumalaton sortuu omaan pahuuteensa, mutta vanhurskas on turvattu kuollessaan.
33 智慧存在聰明人心中; 愚昧人心裏所存的,顯而易見。
Ymmärtäväisen sydämeen ottaa majansa viisaus, ja tyhmien keskellä se itsensä tiettäväksi tekee.
Vanhurskaus kansan korottaa, mutta synti on kansakuntien häpeä.
Taitava palvelija saa kuninkaan suosion, mutta kunnoton hänen vihansa.