以賽亞書 57
1 義人死亡， 無人放在心上； 虔誠人被收去， 無人思念。 這義人被收去是免了將來的禍患；
Vanhurskas hukkuu, eikä kukaan pane sitä sydämelleen, hurskaat miehet otetaan pois kenenkään siitä välittämättä, sillä vanhurskas otetaan pois pahuutta näkemästä.
2 他們得享平安。 素行正直的，各人在墳裏安歇。
Hän menee rauhaan: jotka vakaasti vaeltavat, he saavat levätä kammioissansa.
3 你們這些巫婆的兒子， 姦夫和妓女的種子， 都要前來！
Mutta te tulkaa tänne, te velhottaren lapset, te avionrikkojamiehen ja porttovaimon sikiöt.
4 你們向誰戲笑？ 向誰張口吐舌呢？ 你們豈不是悖逆的兒女， 虛謊的種類呢？
Kenellä te iloanne pidätte? Kenelle avaatte suunne ammolleen ja kieltä pitkälle pistätte? Ettekö te ole rikoksen lapsia, valheen sikiöitä?
5 你們在橡樹中間，在各青翠樹下慾火攻心； 在山谷間，在石穴下殺了兒女；
Te, jotka hehkutte himosta tammien varjossa, jokaisen vihreän puun alla, te, jotka teurastatte lapsia laaksoissa, kallionrotkoissa!
6 在谷中光滑石頭裏有你的分。 這些就是你所得的分； 你也向他澆了奠祭，獻了供物， 因這事我豈能容忍嗎？
Laakson sileät paadet ovat sinun osasi, siinä se on, sinun arpasi; niille sinä olet juomauhrit vuodattanut, ruokauhrit uhrannut. Siihenkö minä tyytyisin!
7 你在高而又高的山上安設床榻， 也上那裏去獻祭。
Korkealle ja valtavalle vuorelle sinä valmistit vuoteesi; sinne sinä myös nousit teurasuhria uhraamaan.
8 你在門後，在門框後， 立起你的紀念； 向外人赤露，又上去擴張床榻， 與他們立約； 你在那裏看見他們的床就甚喜愛。
Oven ja pihtipielen taakse sinä panit omat merkkisi. Sillä minusta luopuen sinä paljastit itsesi ja nousit vuoteellesi, teit sen tilavaksi; sinä sovit kaupoista heidän kanssaan, makasit heidän kanssaan mielelläsi, näit heidän häpynsä.
Sinä kuljit kuninkaan tykö öljyinesi, runsaine voiteinesi; sinä lähetit sanansaattajasi kauas, laskeuduit alas tuonelaan asti. (Sheol h7585)
10 你因路遠疲倦， 卻不說這是枉然； 你以為有復興之力， 所以不覺疲憊。
Sinä väsyit matkasi pituudesta, et kuitenkaan sanonut: "Turha vaiva!" Sinä sait elpynyttä voimaa, sentähden et heikoksi käynyt.
11 你怕誰？因誰恐懼？ 竟說謊，不記念我， 又不將這事放在心上。 我不是許久閉口不言， 你仍不怕我嗎？
Ketä sinä arkailit ja pelkäsit, koska vilpistelit etkä minua muistanut, et minusta välittänyt? Eikö niin: minä olen ollut vaiti aina ikiajoista asti, ja niin et sinä minua pelkää?
12 我要指明你的公義； 至於你所行的都必與你無益。
Mutta minä ilmoitan, mitä on sinun vanhurskautesi ja sinun tekosi; ne eivät sinua auta.
13 你哀求的時候， 讓你所聚集的拯救你吧！ 風要把他們颳散， 一口氣要把他們都吹去。 但那投靠我的必得地土， 必承受我的聖山為業。
Kun sinä huudat, auttakoon sinua jumaliesi joukko! Mutta tuuli vie ne kaikki, henkäys ottaa ne pois. Mutta joka minuun turvaa, se perii maan ja ottaa omaksensa minun pyhän vuoreni.
14 耶和華要說： 你們修築修築，預備道路， 將絆腳石從我百姓的路中除掉。
Hän sanoo: Tehkää, tehkää tie, tasoittakaa tie, poistakaa kompastuskivet minun kansani tieltä.
15 因為那至高至上、永遠長存 名為聖者的如此說： 我住在至高至聖的所在， 也與心靈痛悔謙卑的人同居； 要使謙卑人的靈甦醒， 也使痛悔人的心甦醒。
Sillä näin sanoo Korkea ja Ylhäinen, jonka asumus on iankaikkinen ja jonka nimi on Pyhä: Minä asun korkeudessa ja pyhyydessä ja niitten tykönä, joilla on särjetty ja nöyrä henki, että minä virvoittaisin nöyrien hengen ja saattaisin särjettyjen sydämet eläviksi.
16 我必不永遠相爭，也不長久發怒， 恐怕我所造的人與靈性都必發昏。
Sillä en minä iankaiken riitele enkä vihastu ainiaaksi; muutoin henki nääntyisi minun kasvojeni edessä, ne sielut, jotka minä tehnyt olen.
17 因他貪婪的罪孽，我就發怒擊打他； 我向他掩面發怒， 他卻仍然隨心背道。
Hänen ahneutensa synnin tähden minä vihastuin; minä löin häntä, kätkin itseni ja olin vihastunut. Mutta hän luopui minusta ja kulki oman sydämensä tietä.
18 我看見他所行的道，也要醫治他； 又要引導他， 使他和那一同傷心的人再得安慰。
Minä olen nähnyt hänen tiensä, mutta minä parannan hänet ja johdatan häntä ja annan jälleen lohdutuksen hänelle ja hänen surevillensa.
19 我造就嘴唇的果子； 願平安康泰歸與遠處的人， 也歸與近處的人； 並且我要醫治他。 這是耶和華說的。
Minä luon huulten hedelmän, rauhan, rauhan kaukaisille ja läheisille, sanoo Herra, ja minä parannan hänet.
20 惟獨惡人，好像翻騰的海， 不得平靜； 其中的水常湧出污穢和淤泥來。
Mutta jumalattomat ovat kuin kuohuva meri, joka ei voi tyyntyä ja jonka aallot kuohuttavat muraa ja mutaa.
21 我的上帝說：惡人必不得平安！
Jumalattomilla ei ole rauhaa, sanoo minun Jumalani.
