< 1 Lengte 3 >

1 Solomon in Egypt Lengpa Pharaoh toh kinoptona khat anei lhon in a chanu holah a khat a kichen pi’n ahi. Ama inlah Leng inpi, Pakai hou in asah chai loulai jeh leh Jerusalem kimvel pal aki get chai loulai jeh in ajinu chu David khopia apui lut in a chenpi’n ahi.
[撒羅滿與外族結親]撒羅滿與埃及王法郎結親,娶了法郎的公主,接她住在達味城,直等到他建完了自己的宮殿、上主的殿及耶路撒冷四周圍的城垣。
2 Hiche pet chun Pakai min dopsang na ding’a houin a kisah chai loulai jeh in, Israel mipi ten ama ama muncheh ah pumgo thilto aki sem un ahi.
百姓仍然在高丘上獻祭,因為直到那時,還沒有為上主的名建造殿宇。
3 Solomon in Pakai a ngailun chule apa David thupeh ho jouse chu ajui sohkei jin ahi, chujongleh ama jengin jong pumgo thilto kilhaina ahin gim namtui halnam na ahin ama deina lailai mun ah ana bol jin ahi.
撒羅滿愛慕上主,遵行他父親達味的律例,只是仍在高丘上獻祭焚香。上主顯現給撒羅滿
4 Hitobang’a Pathen houna mun thupi pen chu Gibeon ahi, hiche ahin achen pumgo thilto Sangkhat jen in kilhaina aga sem in ahi.
撒羅滿王去了基貝紅,為在那裏獻祭,因為那是一個最廣大的高丘。撒羅滿在那裏的祭壇上奉獻了一千全燔祭。
5 Hiche jan chun Pakai chu Solomon kom ah amang in ana kilah in Pathen in asei jin ahi, “Ipi na dei ham? Thum'in nape ing kate!” ati.
撒羅滿在基貝紅時,夜間上主藉著夢顯現給他;天主對他說﹕「你不拘求什麼,我必給你。」
6 Solomon in a donbut in, “Nang in na sohpa kapa David kitah tah in na ngailun ahi, ajeh chu aman nangma lungtheng tahle thudihtah in, chuleh kitahna neitah in nana jui jing in ahi. Chuleh nang in a Laltouna lo theiding chapa khat napen ki tahtah in nana ngailu’n ahi.
撒羅滿說﹕「你的僕人,我的父親達味曾以虔誠、公義及正直的心與你同行,你曾向他表示了偉大的恩德,又為給他保持這偉大的恩德,賜給了他一個兒子,坐在他的寶座上,如同今天一樣。
7 Hijeh chun, “O Pakai ka Pathen kapa David khel in Leng nei chansah tan ahi, ahinla keima hi i-macha helou chapang cha kahi bouvin ahi.
上主,我的天主,現在你使你的僕人替代我父親達味為王,但我還太年輕,不知道如何處理國事。
8 Hiti hin keima hi nami lhen tum nam lentah le sim joulou mitam tahte lah a ka um'in ahi.
你的僕人是住在你所選的民族中間,這是一個多得不可統計,不可勝數的大民族。
9 Hijeh chun hi tobang nam mite chung’a hi ka vaihom jouna ding leh thil adih leh adih lou ka hetkhen them theina dingin lungthim chihna neipen. Ajeh chu koiham ama changa hiche mipite hijat lah’a hi vaihom jou ding ah!” ati.
為此,求你賜給你的僕人一顆慧心,可統治你的百姓,判斷善惡;否則,誰能統治你這樣眾多的人民呢﹖」
10 Pakai chu Solomon in chihna athum chu a kipapi lheh in ahi.
因為撒羅滿求了這件事,獲得了上主的歡心。
11 Hijeh chun, Pathen in adonbut in, “Na gal mite thigam na ding le, haona ding ahi louleh hinkho sotna ding thum louva ka mite chung’a thu dihtah a navai hopna ding’a lungthim chihna na thum jeh in,
天主於是對他說﹕「因為你求了這件事,而沒有為你自己求長壽,也沒有為你自己求富貴,也沒有要求你敵人的性命,單單為你自己求了智慧,為能辨明正義。
12 Keiman nathum chu nape ing katin, hetthem theina lungthim leh koimacha dang in ana neikhah lou kho nung jong leh ahin nei khah lou ding chihna kapeh ding nahi.
我必照你的話作,賞賜你一顆聰明智慧的心,在你以前沒有像你的人,在你以後,也不會興起一個像你的人。
13 Chuleh nang in na thum loubeh haona leh minthan na jong ka peh ding nahi! Hitia chu Leiset chung’a hi na hinkho lhumkei ja Leng dang koimacha toh tekah pithei nahi lou ding ahi,” ati.
你沒有要求的榮華富貴,我也賞賜你,使你在列王中,一生沒有可與你相比的。
14 Chuleh napa David bang’a ka Danthu leh ka Thupeh ho nanit’a na jui bukim soh leh hinkho sotna jong ka peh ding nahi,” ati.
如果你履行我的道路,恪守我的法律和我的命令,一如你父親達味所行的,我必要延長你的壽命。」
15 Hichun Solomon ahung thou in ahileh amang ahi ahin hedoh in ahi. Hichun ama Jerusalem ah akilen Pakai Kitepna Thingkong masang achun adingin pumgo thilto holeh chamna thilto kilhaina asem in chu leh ama ding’a panmun neiho jouse a koukhom in ankong loupitah asem in ahi.
撒羅滿醒來,纔知道原是一夢;以後他回了耶路撒冷,立在上主的約櫃前,奉獻了全燔祭與和平祭,設宴款待了自己所有的臣僕。撒羅滿斷獄如神
16 Chomkhat jouvin numei kijoh ni Lengpa kom ah aboina thu lhon a tanpeh dingin ahung lhon in ahi.
有一天,有兩個妓女來見君王,立在君王面前。
17 Khat joh nu chun, “Nei lungset in kapu hiche nu hitoh inkhat na kachen khom lhon ahin, ama toh inkhatna ka umkhom lhon pet in keiman cha khat ka hing in ahi.
一個女人說﹕「我主,我和這個女人同住一房,在這房裏,我靠著她生了一個孩子。
18 Nithum jouvin hichenu jong hin chakhat ahing in ahi. Hiche in na hi koimacha dang umlou, keini chang bou ka um lhon ahi.
我生產後第三天,這個女子也生了一個孩子。我們住在一起,在這房裏,除我們二人外,再沒有別人住在這房裏。
19 Ahin jan in amanu chun acha chu ana del lih tan ahi.
有一夜,這個女子的兒子死了,是因為她睡覺壓死的。
20 Hijou chun ama jan in a thoudoh in keima ka-ihmut pet in ka panga lum ka chapa chu ana kipom doh in, ama cha athisa chu keima anga ana koijin kei cha chu ana ki dop dohin alup pi tan ahi.
她半夜起來,趁你婢女熟睡時,從我身邊抱去我的兒子,放在她懷裡,把她死了的兒子,放在我懷裡。
21 Jingkah lang in ka cha chu nao an kavah kigot leh athisa ana hitai! Ahin keiman jingkah lam khovah a kagah vetchil’a ahileh hichu ka chapa ana hi tapoi,” ati.
當我清早起來,給孩子餵奶時,發覺孩子死了;及至天亮,我仔細一看,發覺他不是我親生的兒子。」
22 Hichun numei khat nu chun ahin pal tan in, “Hiche nangma cha ahin ahing joh chu keicha ahi!” atileh, numei amasa nu chun ahi poi, ahing joh chu kei cha ahin, athi chu nang’a joh ahi,” ati peh in, hiti hin Lengpa masanga chun achuti kinel lhon tan ahi.
另一個女人說﹕「不是的,活的是我的兒子,死的是你的兒子。」這個女人說﹕「不是的,死的是你的兒子,活的是我的兒子。」她們倆就這樣在君王面前爭論不休。
23 Hichun Lengpan, “Aphai atah chu ve’u hite, na ni lhon in naosen ahing joh chu keiya ahi nati lhon in, athi achu ama a joh ahi nati lhon’e.
君王說﹕「這一個說﹕活的是我的兒子,死的是你的兒子;那一個說﹕不是的,死的是你的兒子,活的是我的兒子。」
24 Aphai chemjam hin choi un,” ati. Hichun amahon chemjam chu Lengpa kom ah ahin choi tauve.
君王吩咐說﹕「給我拿把刀來! 」人就給君王拿來了一把刀。
25 Hichun aman asei tai, “Naosen ahing joh chu bohni souvin lang ani lhon chun hoppeh tauvin!” ati.
君王遂下令說﹕「把那活孩子劈成兩半﹕一半給這一個,一半給那一個。」
26 Hichun, numei naosen ahing joh anu mong mong nu chun, Naosen chu a-it behseh in ahung peng jah tai, “Oh Lengpa Kapu chuti ponte that hihin, chapang chu amanu joh pe tauvin,” ahin titai. Ahin khatnu chun ahin seijin, “Aphai, nangla chang lou keila changlou kani lhonin nei hop peh tauvin!” ati.
那活孩子的母親因為愛子心切,就對君王說﹕「我主,請把活孩子給那女人罷! 千萬不要殺他! 」那個女人說﹕「劈開罷! 這孩子不歸我,也不歸你! 」
27 Hichun Lengpan ahin seijin, “Naosen chu that hih un, ahin ding deinu chu pe tauvin ama chu anu tah tah ahi!” ati.
君王於是宣判說﹕「將活孩子給這個女人,不要殺他。這個女人實在是他的母親! 」
28 Israel mipiten lengpa thutan chu ajah doh phat un, Lengpa chu a kicha tauve, ajeh chu Pathen in thudihtah a thutan thei dinga chihna apeh ahi ti amudoh tauvin ahi.
全以色列人聽了君王所斷的案件,便都尊敬君王,因為他們見他斷案時,具有天主的智慧。

< 1 Lengte 3 >