1 Lengte 2
1 David lengpa hi a thina ding phat ahung nai phat in aman achapa Solomon chu hiti hin vailhahna ana neipeh in ahi.
Kun lähestyi aika, jolloin Daavidin oli kuoltava, käski hän poikaansa Salomoa sanoen:
2 “Keima hi Leiset chung’a um mihem jouse phatkhat leh ache cheh na diu mun chu kajot ding ahitai. Nangman hangsan tah in pasal phatah umchan hin th in,
"Minä menen kaiken maailman tietä; ole luja ja ole mies.
3 Pakai na Pathen lungdei lam in hung chon inlang, alampi hin jui jing in, athupeh leh a dan ho Mose Danthu Lekhabu a kisun bang bang in nit jing jengin, chutileh natohna jouse leh na chena jouse’a na lolhin ding ahi.
Ja noudata Herran, Jumalasi, määräyksiä, niin että vaellat hänen teitänsä ja noudatat hänen säädöksiänsä, käskyjänsä, oikeuksiansa ja todistuksiansa, niinkuin on kirjoitettuna Mooseksen laissa, että menestyisit kaikessa, mitä teet, ja kaikkialla, minne käännyt;
4 Hitia chu na bol leh Pakaiyin kei komma a kitepna jouse chu atohdoh thei ding ahi. Aman ka kom’a ei seipeh chu, nason nachilhah ten a lungthim pumpiu leh kitahna neitah a eijui uva ahi leh keiman Israel laltouna a khat ka tousah jing ding ahi,” eina tipeh in ahi.
että Herra täyttäisi tämän sanansa, jonka hän minusta puhui: 'Jos sinun poikasi pitävät vaarin teistänsä, niin että vaeltavat minun edessäni uskollisesti, kaikesta sydämestänsä ja kaikesta sielustansa, niin on mies sinun suvustasi aina oleva Israelin valtaistuimella'.
5 “Chuleh thildang khat jong aum’e, Zeruiah chapa Joab in ipi ana bol am tichu na hen ahi, aman gal lamkai ni, Ner chapa Abner leh Jether chapa Amasa chu ana that in ahi. Aman gal kisat laiya kithat dana agel vang'in hichu chamna um petna abol joh ahibouve, a konggah leh a kengkoh chu thisan ana matsah in ahi.
Sinä tiedät myöskin, mitä Jooab, Serujan poika, on tehnyt minulle-tiedät, mitä hän teki kahdelle Israelin sotapäällikölle, Abnerille, Neerin pojalle, ja Amasalle, Jeterin pojalle: kuinka hän tappoi heidät, vuodattaen sotaverta rauhan aikana ja tahraten sotaverellä vyönsä, joka hänellä oli vyötäisillään, ja kenkänsä, jotka hänellä oli jalassaan.
6 Hijeh chun ama chung’a hin, phante nati dan dan in hin bolpeh tan, amavang hin lhumsah hih inlang lungmong in alhan mun jotsah hih-in. (Sheol h7585)
Niin tee nyt viisautesi mukaan äläkä anna hänen harmaiden hapsiensa rauhassa mennä alas tuonelaan. (Sheol h7585)
7 Gileadna um Barzillai chate chung ah khotona hin musah in, anao chu na ankong ah pan lahsah jengin ajeh chu na sopipa Absalom a kona ka jam lai nikho chun aman eina khohsah lheh-in ahi.
Mutta gileadilaisen Barsillain pojille osoita laupeutta, niin että he pääsevät niiden joukkoon, jotka syövät sinun pöydästäsi, sillä hekin tulivat minun avukseni, kun minä pakenin sinun veljeäsi Absalomia.
8 Chuleh Bahurim a kona Benjamin phungmi Gera chapa Shimei chu geldoh in. Mahamaim lam’a ka jam laijin ama hin nasatah in eina gaosap ahi. Jordan vadunga ei lamto’a ahung chun, keiman Pakaija kihahsel na kana neijin na that ponge kana tin ahi.
Ja katso, vielä on sinun luonasi Siimei, Geeran poika, benjaminilainen Bahurimista, joka hirveillä kirouksilla kiroili minua, kun minä menin Mahanaimiin. Kun hän tuli minua vastaan alas Jordanille, vannoin minä hänelle Herran kautta ja sanoin: 'Minä en surmaa sinua miekalla'.
9 Ahinlah hiche ka kihahselna chun ama them achansah dehpon ahi. Nangma miching nahin chule iloding le thisan naisan pumma lhanmun ajot ding alampi hin got them tan,” ati. (Sheol h7585)
Mutta älä sinä jätä häntä rankaisematta, sillä sinä olet viisas mies ja tiedät, mitä sinun on hänelle tehtävä, saattaaksesi hänen harmaat hapsensa verisinä alas tuonelaan." (Sheol h7585)
10 David chu athitan David khopia chun apu apa tetoh a kivui khom tauvin ahi.
Sitten Daavid meni lepoon isiensä tykö, ja hänet haudattiin Daavidin kaupunkiin.
11 David chun kum somli vai ana hom in, Hebron ah kum sagi chuleh Jerusalem ah kum somthum le thum vai ana hom in ahi.
Ja aika, jonka Daavid hallitsi Israelia, oli neljäkymmentä vuotta: Hebronissa hän hallitsi seitsemän vuotta, ja Jerusalemissa hän hallitsi kolmekymmentä kolme vuotta.
12 Solomon chun Lengmun ahin lotan apa David laltouna achun ahung tou tan ahi, chuleh a Lenggam chu hoitah in akisuhdet tan ahi.
Ja Salomo istui isänsä Daavidin valtaistuimelle, ja hänen kuninkuutensa tuli hyvin vahvaksi.
13 Nikhat hi Haggith kitinu chapa Adonijah chu Solomon nu Bethsheba kimupi din ahung in ahi, Bethsheba in, “Chamna lungpu’a na hung hinam?” atileh, amapan jong “Ahinai, chamna dia ka hung ahi,” ati.
Mutta Adonia, Haggitin poika, tuli Batseban, Salomon äidin, luo. Tämä sanoi: "Rauhaako sinun tulosi tietää?" Hän vastasi: "Rauhaa".
14 “Tubeh hin keiman na kom ah thum nom khat ka neije” ati. Bethsheba’n jong adonbut in “Ipi ham seijin?” ati.
Sitten hän sanoi: "Minulla on asiaa sinulle". Batseba sanoi: "Puhu".
15 Adonijah in a donbut in, “Nang in na het bang in hiche Lenggam hi keija ding dol ahi, Israel mipite hin lengmun lo dinga kei ei deiju ahi. Ahin lah thil ahung kilehei jin hiche lenggam hi ka sopipa ahung chang tai, ajeh chu hiche hi Pakai thilgon ahi.
Silloin hän sanoi: "Sinä tiedät, että kuninkuus oli minun, ja että koko Israel oli kääntänyt katseensa minuun, että minusta tulisi kuningas. Mutta sitten kuninkuus meni minulta pois ja joutui minun veljelleni, sillä Herralta se hänelle tuli.
16 Hijeh chun tun keiman na kom’a thilkhat bou ka thum nom’e, lungset tah in nei it peh hihbeh in” ati. “Ipiham seijin?” tin Bethsheba in anadongin ahi.
Yhtä minä nyt sinulta pyydän; älä sitä minulta kiellä." Hän sanoi hänelle: "Puhu".
17 Aman a donbut in, “Solomon Lengpa kom ah kei thalheng in thu neihin seipeh in ajeh chu aman na thumthum chu na peh jeng ding ahi. Shunem nungahnu Abishag khu ka ji dingin nei thumpeh in” ati.
Hän sanoi: "Puhu kuningas Salomolle-sillä sinulta hän ei sitä kiellä-että hän antaisi minulle suunemilaisen Abisagin vaimoksi".
18 Bethsheba in asei jin “Henge nange ma khellin lengpa hengah nahin thumpeh nang’e,” ati.
Batseba vastasi: "Hyvä. Minä puhun kuninkaalle sinun puolestasi."
19 Hiti chun Bethsheba chu Leng Solomon kom ah Adonijah thil thumchu galhut peh dingin achetan ahi. Lengpa chu anu toh kimuto dingin ahung ding doh tan; anu kom achu agah kun in jana apen ahi. Ama atouna a atoukit chun anu touna ding chu ahin gonpeh diuvin thu apen ajet lang’a chun a tousah tan ahi.
Silloin Batseba meni kuningas Salomon tykö puhumaan hänelle Adonian puolesta. Niin kuningas nousi ja meni häntä vastaan ja kumarsi häntä ja istui valtaistuimelleen. Ja myös kuninkaan äidille asetettiin istuin, ja hän istui hänen oikealle puolellensa.
20 Bethsheba in Solomon jah a, “Thumnom thilneo khat ka neijin nei it peh lou ding ka kinem’e” ati. Hichun Solomon in, “Ipiham Henu seijin ka-itpeh lou ding na het Chula-em,” ati.
Sitten hän sanoi: "Minulla on sinulle pieni pyyntö, älä sitä minulta kiellä". Kuningas sanoi hänelle: "Pyydä, äiti, minä en sinulta kiellä".
21 “Achutile nasopipa Adonijah dingin Shunem nungah nu khu pe tan,” ati.
Silloin hän sanoi: "Annettakoon suunemilainen Abisag sinun veljellesi Adonialle vaimoksi".
22 “Adonijah ding’a iti dana Abishag chu na thum jeng thei ham? Hiche sang a chu, lenggam jeng jong hi nathum jeng leh iti ham? Ama khu ka’u ahi jong nahe in, chuleh Thempu pa Abiather leh Zeruiah chapa Joab jong ama langa pang ahi na hei,” ati.
Mutta kuningas Salomo vastasi ja sanoi äidillensä: "Miksi pyydät vain suunemilaista Abisagia Adonialle? Pyydä myös kuninkuutta hänelle-hänhän on minun vanhin veljeni-hänelle ja pappi Ebjatarille ja Jooabille, Serujan pojalle."
23 Chuin Solomon Lengpa chu Pakai min in aki hahsel in “Adonijah in hiche athil thum hi athipi louleh Pathen in kei chung ah akhut lam hen lang ei that jeng hen” ati.
Ja kuningas Salomo vannoi Herran kautta, sanoen: "Jumala rangaiskoon minua nyt ja vasta, jollei Adonia saa hengellään maksaa sitä, että on puhunut näin.
24 Pakaiyin kapa David Laltouna a ei tousah a ei suhdet peh a, akitepna bang’a ei inchen sah a, hiche Pakai chu hing jing jeng ahibang in, tuni nikho tah a hi Adonijah thitei tei ding ahi,” atin ahi.
Ja nyt, niin totta kuin Herra elää, joka on minut vahvistanut ja on asettanut minut isäni Daavidin valtaistuimelle ja joka lupauksensa mukaan on perustanut minun sukuni: Adonia on tänä päivänä kuolemalla rangaistava."
25 Hiti chun Solomon Lengpan Jehoiada chapa Beniah chu athat din thu apen ahile aman jong Adonijah chu that tai.
Ja kuningas Salomo lähetti Benajan, Joojadan pojan, lyömään hänet kuoliaaksi; ja hän kuoli.
26 Hijouchun Lengpan Abiather Thempu komma chun, “Anathoth mun’a na in ah ki nungle tan, nang hi athi ding’a lom tah chu na hitai, ahinla tutu hin nathat jeng pong’e, ajeh chu nang in kapa David dingin Pakai Pathen thingkong chu naput peh in chuleh ahahsat na jouse nana thoh khompi in ahi,” ati.
Ja pappi Ebjatarille kuningas sanoi: "Mene maatilallesi Anatotiin, sillä sinä olet kuoleman oma. En minä sinua nyt surmaa, koska sinä olet kantanut Herran Jumalan arkkia minun isäni Daavidin edessä ja koska olet kärsinyt kaikkea, mitä isäni on kärsinyt."
27 Hiti chun Solomon in Abiather chu Pakai Thempu panmun a konin a haisah in, hiti chun Pakai jin Shiloh a Eli chilhahte chung chang Pakai thu phondoh chu a lolhin sah in ahi.
Niin Salomo karkoitti Ebjatarin olemasta Herran pappina ja täytti sen sanan, minkä Herra oli Siilossa puhunut Eelin suvusta.
28 Joab hin Absalom doubolna a chu ana pan louvang in Adonijah doubolna joh chu ana pan pin ahi. Hitia hi Adonijah thi thuhi ajah phat in Pakai ponbuh munthenga maicham saki teni chu aga tuhtan tan ahi.
Ja kun sanoma tästä tuli Jooabille-sillä Jooab oli liittynyt Adoniaan, vaikka hän ei ollut liittynyt Absalomiin-pakeni Jooab Herran majaan ja tarttui alttarin sarviin.
29 Hichehi Solomon Lengpa kom a ahetsah phat un aman Jehoiada chapa Beniah chu athat din asol tan ahi.
Mutta kun kuningas Salomolle ilmoitettiin: "Jooab on paennut Herran majaan ja on alttarin ääressä", lähetti Salomo Benajan, Joojadan pojan, sanoen: "Mene ja lyö hänet kuoliaaksi".
30 Beniah chu Pakai ponbuh munthenga chun a chen Joab kom a chun “Hiche munna kon chun hungdoh in Leng thupeh ahi” atin ahileh Joab in “Hungdoh pong’e hikom ah thiden tang’e” ati. Hichun Beniah chu ahung kilen Joab thusei chu Lengpa kom ah asei peh tan ahileh,
Benaja meni Herran majaan ja sanoi hänelle: "Näin käskee kuningas: 'Tule ulos'". Mutta hän vastasi: "En, tässä minä kuolen". Silloin Benaja palasi kertomaan sitä kuninkaalle ja sanoi: "Näin Jooab puhui, ja näin hän vastasi minulle".
31 “Ama seibang chun boltan” ati. Lengpan “Maicham munna chun hin thatdoh inlang hin vuitan,” ati. “Hichun Joab in ajeh beija thisan asona ho chu kei leh kapa insung ah thepmo na hin sutheng tan te,” ati.
Kuningas sanoi hänelle: "Tee, niinkuin hän on puhunut, lyö hänet kuoliaaksi ja hautaa hänet, että poistaisit minusta ja minun isäni perheestä sen viattoman veren, jonka Jooab on vuodattanut.
32 “Ama sanga phajo le chonpha jo chuleh kitah jo mini athana phu chu Pakaiyin lethuh nante, ajeh chu aman Israel sepaite lamkai Ner chapa Abner leh Judahh sepaite lamkai Jether chapa amasa atha chu kapa’n ana hetphah lou ahi.
Ja Herra antakoon hänen verensä tulla hänen oman päänsä päälle, koska hän löi kuoliaaksi kaksi miestä, jotka olivat häntä hurskaammat ja paremmat, ja tappoi heidät miekalla, minun isäni Daavidin siitä mitään tietämättä: Abnerin, Neerin pojan, Israelin sotapäällikön, ja Amasan, Jeterin pojan, Juudan sotapäällikön.
33 Athisan phu chu Joab leh ason apah ho chung ah a tonsot'in chu jeng hen lang amavang David leh a chilhah chung leh alal touna chung ah atonsot nin Pakaiyin chamna pejing tahen,” ati.
Heidän verensä tulkoon Jooabin pään päälle ja hänen jälkeläistensä pään päälle, iankaikkisesti. Mutta Daavidilla ja hänen jälkeläisillään, hänen suvullansa ja hänen valtaistuimellansa olkoon rauha Herralta iankaikkisesti."
34 Hichun Jehoiada chapa Beniah chu achekit in ponbuh theng maicham munna chun Joab chu athat in, chule gam mang lam a ain muna chun ahin vuitan ahi.
Niin Benaja, Joojadan poika, meni ja löi hänet kuoliaaksi; ja hänet haudattiin omaan taloonsa erämaahan.
35 Hijou chun Lengpan Beniah chu Joab khel in sepai lamkai jin apansah tan, chuleh Abiather khel in Zadok chu thempu in a pansah tan ahi.
Ja kuningas asetti Benajan, Joojadan pojan, hänen sijaansa sotaväen päälliköksi; ja pappi Saadokin kuningas asetti Ebjatarin sijalle.
36 Chuin Lengpan Shimei chu aga kousah in a seipeh tan ahi, “Jerusalem ahin in kisah inlang cheng tan. Ahinla hiche khopia kona hin mun chom’a potdoh hihin,
Sen jälkeen kuningas lähetti kutsumaan Siimein ja sanoi hänelle: "Rakenna itsellesi talo Jerusalemiin ja asu siellä, menemättä sieltä sinne tai tänne.
37 Nang in Kidron phaicham nahin khokhel poupou le hiche nikho nile nathi teitei ding ahi, chule hiche nathisan phu chu nangme le nangman nakipoh ding ahi,” ati.
Sillä jona päivänä sinä lähdet sieltä ja menet Kidronin laakson poikki, sinä päivänä on sinun, tiedä se, kuolemalla kuoltava; sinun veresi on tuleva oman pääsi päälle."
38 Shimei in, “Na thutan chu adih e ken jong kapu Lengpan nasei dungjuija ka chon ding ahi tai,” ati. Hiti chun Shimei chu Jerusalem ah phat sottah achengin ahi.
Siimei sanoi kuninkaalle: "Hyvä on; niinkuin herrani, kuningas, on puhunut, niin on sinun palvelijasi tekevä". Ja Siimei asui Jerusalemissa kauan aikaa.
39 Ahin kum thum jouvin asoh teni ajamdoh lhon in Gath khoa Maacah chapa Achisah kom ah ajam lut lhon tan ahi, Shimei in aum na lhon ahet doh phat in,
Mutta kolmen vuoden kuluttua tapahtui, että Siimeiltä karkasi kaksi palvelijaa Aakiin, Maakan pojan, Gatin kuninkaan, luo. Ja Siimeille ilmoitettiin: "Katso, sinun palvelijasi ovat Gatissa".
40 Sangan chung ah atoudoh in asoh teni hol in Gath ah achen aga hol doh in amu phat in Jerusalem ah ahin puilut kit tai.
Niin Siimei nousi ja satuloi aasinsa ja lähti Aakiin luo Gatiin etsimään palvelijoitaan; ja Siimei meni ja toi palvelijansa Gatista.
41 Solomon chun Shimei in Jerusalem a dalhan apotdoh in Gath aga pha in ahung kile kit tai tin aja tan ahi.
Ja kun Salomolle ilmoitettiin, että Siimei oli mennyt Jerusalemista Gatiin ja palannut takaisin,
42 Hijeh chun Lengpan Shimei chu aga kousah in, “Keiman nangma hi na potdoh louhel ding na potdoh poupouleh na thitei tei ding ahi tia Pakai minna ka kitep sah nahi lou ham? Hiche a chun nang in jong na thutan chu adih’e, na sei dungjuija ka chon ding ahi nati hilou ham?
lähetti kuningas kutsumaan Siimein ja sanoi hänelle: "Enkö minä ole vannottanut sinua Herran kautta ja varoittanut sinua sanoen: 'Jona päivänä sinä lähdet ja menet sinne tai tänne, sinä päivänä on sinun, tiedä se, kuolemalla kuoltava'? Ja sinä sanoit minulle: 'Hyvä on; minä olen kuullut'.
43 Ahileh tua hi nang in ibol’a nang in ka thupeh nit ding’a Pakai minna na kitepna na nit lou ham?” atitan ahi.
Miksi et ole pitänyt Herran valaa etkä sitä käskyä, jonka minä sinulle annoin?"
44 Lengpan Shemei kom ah asei be’n, “Nang in kapa David chung’a thil gilou tah nana bol chu na geldoh em? Pakaiyin na thilse bol chu na luchung’a chuh sah tahen!
Ja kuningas sanoi vielä Siimeille: "Sinä tiedät, tunnossasi tiedät, kaiken pahan, minkä olet tehnyt minun isälleni Daavidille; Herra kääntää tekemäsi pahan omaan päähäsi.
45 Ahinlah keima Leng Solomon in Pakai phattheiboh chu mu jing ingting chuleh David son khat Pakai anga Lal touna a hin tou jeng hen” ati.
Mutta kuningas Salomo on oleva siunattu, ja Daavidin valtaistuin on oleva iäti vahva Herran edessä."
46 Hichun lengpan athu apeh dung jui jin Jehoiada chapa Beniah in Shimei chu polang’a a puidoh in athat tai. Hiti hin Lenggam chu Solomon khut noi ah a detchet tan ahi.
Ja kuningas käski Benajaa, Joojadan poikaa; niin tämä meni ja löi hänet kuoliaaksi, ja hän kuoli. Niin kuninkuus vahvistui Salomon käsissä.
