< Marka 11 >

1 Jerusalem ce pha law tawm unawh Bethphage ingkaw Bethani khaw awhkaw Olive tlang ce ami pha law awh, a hubat thlang pakhih ce haina tyi nawh,
Ja kun he lähestyivät Jerusalemia, tullen Beetfageen ja Betaniaan Öljymäelle, lähetti hän kaksi opetuslastaan
2 ani venawh, “Nani haai awhkaw khaw ak awmna cet nih nawh khawk khuina nani lut awh, u ingawm a mang ngawihnaak hlan, laa ca amik pai ce hu kawm nik ti. Suut nih nawh sawi law nih.
ja sanoi heille: "Menkää kylään, joka on edessänne, niin te kohta, kun sinne tulette, löydätte sidottuna varsan, jonka selässä ei yksikään ihminen vielä ole istunut; päästäkää se ja tuokaa tänne.
3 U ingawm, 'Ikaw hamna nani sai?' a ti awhtaw, 'Bawipa ing ngoe hy, thak law sak tlaih bit kaw,' tina nih,” tina qawi hy.
Ja jos joku teille sanoo: 'Miksi te noin teette?', niin sanokaa: 'Herra tarvitsee sitä ja lähettää sen kohta tänne takaisin'."
4 Cekkqawi ce cet nih nawh vawng chawmkeng a venna, laa ca amik pai ce hu hy nih. Laa ca ce a ni hlan awh,
Niin he menivät ja löysivät oven eteen ulos kujalle sidotun varsan ja päästivät sen.
5 cawhkaw ak dyikhqi ing, “ikaw hamna laa ce nani hlam?” tina uhy.
Ja muutamat niistä, jotka siellä seisoivat, sanoivat heille: "Mitä te teette, kun päästätte varsan?"
6 Jesu ing a yn amyihna kqawn pe nih nawh cekkhqi ing ceh sak uhy.
Niin he sanoivat heille, niinkuin Jeesus oli käskenyt; ja he antoivat heidän mennä.
7 Laa ca ce Jesu venna sawi hy nih, cawh hikhqi ce laa ca ak khan awh phaih unawh, ak khanawh ngawi hy.
Ja he toivat varsan Jeesuksen luo ja heittivät vaatteensa sen päälle, ja hän istui sen selkään.
8 Thlangkhqi ing hi ce lam awh phaih pe uhy, thlang vang ing thingbupkhqi ce chawm unawh lam awh phaih pe uhy.
Ja monet levittivät vaatteensa tielle, ja toiset lehviä, joita katkoivat kedoilta.
9 Haina ak cetkhqi ingkaw hu benna ak lawkhqi ing, “Hosanna!” “Bawipang ming ing ak law taw a zoseen seh!”
Ja ne, jotka kulkivat edellä, ja jotka seurasivat, huusivat: "Hoosianna, siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen!
10 “Ak law hly kawi ni pa David a qam taw zoeksang na awm seh!” “Sawsang soeih awh Hosanna!” tinawh khy uhy.
Siunattu olkoon isämme Daavidin valtakunta, joka tulee. Hoosianna korkeuksissa!"
11 Jerusalem khawk khuina Jesu taw cet nawh bawkim ak khuina lut hy. Ik-oeihkhqi ce toek nawh khaw a my hawh a dawngawh, thlanghqa hlaihih tloek mi Bathani khaw na cet tlaih uhy.
Ja hän kulki sisälle Jerusalemiin ja meni pyhäkköön; ja katseltuaan kaikkea hän lähti niiden kahdentoista kanssa Betaniaan, sillä aika oli jo myöhäinen.
12 A khawngawi awh Bathani khaw awhkawng ami law tlaih awh, Jesu taw ak phoen cawi hy.
Kun he seuraavana päivänä lähtivät Betaniasta, oli hänen nälkä.
13 Ak hla nakawng a hah hqoeng na ak awm thai thing ce hu hy, ak thaih ak awm hy voei nu tinawh a kung na pan hy. Cehlai a pha awh, thai a qahnaak tym na ama awm dawngawh a hah hqoeng ce hu hy.
Ja kun hän kaukaa näki viikunapuun, jossa oli lehtiä, meni hän katsomaan, löytäisikö ehkä jotakin siitä; mutta tultuaan sen luo hän ei löytänyt muuta kuin lehtiä. Sillä silloin ei ollut viikunain aika.
14 Cawh thai thing na ce, “Itykawm nak thaih ve u ingawm koeh ai voel seh,” tina hy. Ce ak awi ce a hubatkhqi ingawm za lawt uhy. (aiōn g165)
Niin hän puhui ja sanoi sille: "Älköön ikinä enää kukaan sinusta hedelmää syökö". Ja hänen opetuslapsensa kuulivat sen. (aiōn g165)
15 Jerusalem ami pha awh Jesu ing bawkim khuina lut nawh ik-oeih ak zawikhqi ingkaw ak thlaikhqi ce hqek khqi hy. Tangka ak thungkhqi a caboeikhqi ce khuphlet pe nawh kqukqu ak zawikhqi ang ngawihnaak khqi awm khuphlet pek khqi hy.
Ja he tulivat Jerusalemiin. Ja hän meni pyhäkköön ja rupesi ajamaan ulos niitä, jotka myivät ja ostivat pyhäkössä, ja kaatoi kumoon rahanvaihtajain pöydät ja kyyhkysten myyjäin istuimet,
16 Ik-oeihkhqi ce bawkim khui awhkawng am khyn sak khqi hy.
eikä sallinut kenenkään kantaa mitään astiaa pyhäkön kautta.
17 Ami venawh: 'Ka im ve pilnam thlangkhqi a cykcahnaak im na awm kaw,' tinawh qeena am awm nawh nu? Nangmih ingtaw quk-aikhqi ak khui ak kawk' na nami sai,” tinak khqi hy.
Ja hän opetti ja sanoi heille: "Eikö ole kirjoitettu: 'Minun huoneeni on kutsuttava kaikkien kansojen rukoushuoneeksi'? Mutta te olette tehneet siitä ryövärien luolan."
18 Khawsawih boeikhqi ingkaw anaa awi cawngpyikungkhqi ing ce akawng aming zaak awh amah ami himnaak thai ham lam ce sui uhy, anih a cawngpyinaak awh thlang kqeng ak kawpoek a kyi a dawngawh, anih ce kqih uhy.
Ja ylipapit ja kirjanoppineet kuulivat sen ja miettivät, kuinka saisivat hänet surmatuksi; sillä he pelkäsivät häntä, koska kaikki kansa oli hämmästyksissään hänen opetuksestansa.
19 Khaw a my law awhtaw khawk bau ce cehta uhy.
Illan tultua he menivät kaupungin ulkopuolelle.
20 A khawngawi mymcang ami ceh tlaih awhtaw, thai thing ak kqa dyna a koh ce hu uhy.
Ja kun he varhain aamulla kulkivat ohi, näkivät he viikunapuun kuivettuneen juuria myöten.
21 Piter ing poek hqoet nawh Jesu a venawh, “Cawngpyikung, toek lah! thai thing nang ing na zyih ce thi hawh hy ce!” tina hy.
Silloin Pietari muisti Jeesuksen sanat ja sanoi hänelle: "Rabbi, katso, viikunapuu, jonka sinä kirosit, on kuivettunut".
22 Jesu ing, “Khawsa awh ce cangnaak ta lah uh.
Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Pitäkää usko Jumalaan.
23 Awitak ka nik kqawn peek khqi, u ingawm vawhkaw tlang na ce 'Thoeih nawh tuili na khawng qu lah' tinawh upvoetnaak taak kaana ak kqawn ce coeng ngai ngai kaw, tinawh ak cangnaak awhtaw, a ti amyihna awm pekaw.
Totisesti minä sanon teille: jos joku sanoisi tälle vuorelle: 'Kohoa ja heittäydy mereen', eikä epäilisi sydämessään, vaan uskoisi sen tapahtuvan, minkä hän sanoo, niin se hänelle tapahtuisi.
24 Cedawngawh ka nik kqawn peek khqi, nangmih ing cykcahnaak ing ik-oeih nami thoeh awh hu hawh nyng tinawh cangna uh, cawhtaw hu kawm uk ti.
Sentähden minä sanon teille: kaikki, mitä te rukoilette ja anotte, uskokaa saaneenne, niin se on teille tuleva.
25 Cykcah aham naming dyih awh nak khan awh ik-oeih ak sai thawlh a awm awhtaw qeen lamma cang uh, cawh ni khawk khan nakaw ak awm nangmih a Pa ing nangmih a thawlhnaakkhqi a nim qeen hly khqi lawt.
Ja kun te seisotte ja rukoilette, niin antakaa anteeksi, jos kenellä teistä on jotakin toistansa vastaan, että myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antaisi teille anteeksi teidän rikkomuksenne."
26 Cehlai am namim qeen awhtaw khawk khan nakaw ak awm nami Pa ingawm nangmih a thawlhnaakkhqi ce am nim qeenkhqi lawt kaw,” tinak khqi hy.
27 Jerusalem pha law unawh, Jesu ing bawkim khuina a ceh awh, khawsoeih boeikhqi, anaa awi cawngpyikungkhqi ingkaw a hqamcakhqi ce a venna law uhy.
Ja he tulivat taas Jerusalemiin. Ja kun hän käveli pyhäkössä, tulivat ylipapit ja kirjanoppineet ja vanhimmat hänen luoksensa
28 “Hanakaw saithainaak ing vawhkaw ik-oeihkhqi ve na sai? U ing vemyih ik-oeihkhqi ve a ni sai sak?” tinawh doet uhy.
ja sanoivat hänelle: "Millä vallalla sinä näitä teet? Tahi kuka sinulle on antanut vallan näitä tehdä?"
29 Jesu ing, “Awi pynoet awh ni doet khqi cang vang. Nim hlat lah uh, cawh ni hanakaw saithainaak ing kai ing vawhkaw ik-oeihkhqi ka sai, tice kak kqawn hly lawt hy.
Mutta Jeesus vastasi heille: "Minä myös teen teille yhden kysymyksen; vastatkaa te minulle, niin minä sanon teille, millä vallalla minä näitä teen.
30 Johan a Baptisma ve - khan benna kaw nu, am awhtaw thlanghqing benna kaw nu? Kqawn law lah uh!” tinak khqi hy.
Oliko Johanneksen kaste taivaasta vai ihmisistä? Vastatkaa minulle."
31 Cawh a mimah ingkaw a mimah ce doet qu uhy,” Khan benna kaw ni tinaak mantaw, 'Cawhtaw kawtih amna mik cangnaak? niti nak khqi kawh.
Niin he neuvottelivat keskenään sanoen: "Jos sanomme: 'Taivaasta', niin hän sanoo: 'Miksi ette siis uskoneet häntä?'
32 'Thlanghqing benna kaw ni,' ni tinaak bai mantaw,” ti uhy. Cehlai thlang kqeng ce kqih khqi bai uhy, thlang boeih ing Johan taw tawngha ni, ami ti a dawngawh.
Vai sanommeko: 'Ihmisistä'?" -sitä he kansan tähden pelkäsivät sanoa, sillä kaikkien mielestä Johannes totisesti oli profeetta.
33 Cedawngawh Jesu a venawh ce, “Am sim unyng,” tina uhy. Cawh Jesu ing, “Cawhtaw hanakaw saithainaak ing kai ing vawhkaw ik-oeihkhqi ka sai, tice ap kqawn lawt kawng,” tinak khqi hy.
Ja he vastasivat ja sanoivat Jeesukselle: "Emme tiedä". Silloin Jeesus sanoi heille: "Niinpä en minäkään sano teille, millä vallalla minä näitä teen".

< Marka 11 >