Luke 15
1 Mangmu ak cawikungkhqi ingkaw thlakthawlhkhqi ing ak awi ak ngaina a venawh law uhy.
Ja kaikki publikaanit ja syntiset tulivat hänen tykönsä kuulemaan häntä.
2 Cehlai Farasikhqi ingkaw anaa awi cawngpyikungkhqi taw sai bi uhy, Ve ak thlang ing thlak thawlhkhqi ym nawh buh ai pyi khqi haih hy, ti uhy.
Mutta fariseukset ja kirjanoppineet nurisivat ja sanoivat: "Tämä ottaa vastaan syntisiä ja syö heidän kanssaan".
3 Cawh Jesu ing vawhkaw nyhtahnaak awi ve kqawn pek khqi hy:
Niin hän puhui heille tämän vertauksen sanoen:
4 nangmih ak khuiawh thlang pynoet ing tuu zakhat a taak ak khuiawh pynoet ce qeng lah seh, sawmkow pakow ce a cehtaak coengawh ak qeng pynoet ce a huh hlan dy taw am sui kawm nu?
"Jos jollakin teistä on sata lammasta ja hän kadottaa yhden niistä, eikö hän jätä niitä yhdeksääkymmentä yhdeksää erämaahan ja mene etsimään kadonnutta, kunnes hän sen löytää?
5 A huh tlaih awhtaw, ak phleng awh kawt nawh,
Ja löydettyään hän panee sen hartioillensa iloiten.
6 im na ceh pyi hy. A imcengkhqi ingkaw a pyikhqi ce ak khy coengawh, Ni zeel pyi lawt lah uh; tuu ak qeng ce hu tlaih hawh nyng,’ tinak khqi hy.
Ja kun hän tulee kotiin, kutsuu hän kokoon ystävänsä ja naapurinsa ja sanoo heille: 'Iloitkaa minun kanssani, sillä minä löysin lampaani, joka oli kadonnut'.
7 Ka nik kqawn peek khqi, cemyih lawtna zut aham amak ngoe thlakdyng sawmkow pakow anglakawh thlakthawlh pynoet ang zutnaak awh ce khawk khan awh zeelnaak doem khqoet kaw.
Minä sanon teille: samoin on ilo taivaassa suurempi yhdestä syntisestä, joka tekee parannuksen, kuin yhdeksästäkymmenestä yhdeksästä vanhurskaasta, jotka eivät parannusta tarvitse.
8 Nu pynoet ing tangka phoeksa pahqa ta hlai hy pynoet ce qeng sak valh hy. Mai vang nawh, im ce ak leek na a nawt coengawh a huh hlan dy taw phoeksa ak qeeng ce am sui kawm nu?
Tahi jos jollakin naisella on kymmenen hopearahaa ja hän kadottaa yhden niistä, eikö hän sytytä lamppua ja lakaise huonetta ja etsi visusti, kunnes hän sen löytää?
9 A huh tlaih awhtaw, a pyikhqi ingkaw a imceng locengkhqi ce khy nawh, Ni zeel pyi khqi hy.
Ja löydettyään hän kutsuu kokoon ystävättärensä ja naapurinaiset ja sanoo: 'Iloitkaa minun kanssani, sillä minä löysin rahan, jonka olin kadottanut'.
10 Cemyih lawtna, ka nik kqawn peek khqi, thlakthawlh pynoet ang zutnaak awh Khawsa ak khan ceityihkhqi haiawh zeelnaak ce awm kaw,” tinak khqi hy.
Niin myös, sanon minä teille, on ilo Jumalan enkeleillä yhdestä syntisestä, joka tekee parannuksen."
11 Jesu ing nyhtahnaak awi kqawn pe tlaih bai hy: Thlang pynoet ing cakpa pakkhih tahy.
Vielä hän sanoi: "Eräällä miehellä oli kaksi poikaa.
12 A capa ang no ing a pa venawh, ka pa ka huh hly kawi qo ce ni pe hlah,’ tina hy. Cedawngawh a pa ing qo ce bo pehy.
Ja nuorempi heistä sanoi isälleen: 'Isä, anna minulle se osa tavaroista, mikä minulle on tuleva'. Niin hän jakoi heille omaisuutensa.
13 Cekcoengawh taw, a capa ang no ing amah a ik-oeihkhqi boeih ce lo nawh khawk hla soeih na cet hy, ce a qam awh a khawhthemkhqi ce plak boeh boeh hy.
Eikä kulunut montakaan päivää, niin nuorempi poika kokosi kaiken omansa ja matkusti pois kaukaiseen maahan; ja siellä hän hävitti tavaransa eläen irstaasti.
14 A khawhthemkhqi ce ak plak boeih coengawh, cawhkaw a awmnaak qam awh ce khawseet khawkhanaak pha law hy, cawh anih ce voet a hlauh law hy.
Mutta kun hän oli kaikki tuhlannut, tuli kova nälkä koko siihen maahan, ja hän alkoi kärsiä puutetta.
15 Cedawngawh ce a qam awhkaw thlang pynoet a bi ce bi pehy, cawhkaw thlang ing anih ce lo awh vawk ak cah aham na tyi hy.
Ja hän meni ja yhtyi erääseen sen maan kansalaiseen, ja tämä lähetti hänet tiluksilleen kaitsemaan sikoja.
16 Ak phoen cawi aih nawh vawk ing a ai lyian kawikhqi ce ai aham nai hy, cehlai u ingawm ai aham ikaw awm am pehy.
Ja hän halusi täyttää vatsansa niillä palkohedelmillä, joita siat söivät, mutta niitäkään ei kukaan hänelle antanut.
17 Cawh poek qu nawh, ‘Ka pa ak thlangvatkhqi ing zani awk lek ai naa na awk ai ta hlai uhy, kai taw vawh lum tawm hawh nyng!
Niin hän meni itseensä ja sanoi: 'Kuinka monella minun isäni palkkalaisella on yltäkyllin leipää, mutta minä kuolen täällä nälkään!
18 Tho nawh ka pa venna hlat tlaih mai vang nyng, a venawh: Ka pa, khan ingkaw nang a haiawh thawlh hawh nyng.
Minä nousen ja menen isäni tykö ja sanon hänelle: Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinun edessäsi
19 Na ca na awm khy aham am kawih voel nyng; nak thlangvat pynoet na awm ni ta lawt mai, tina vang nyng,’ tihy.
enkä enää ansaitse, että minua sinun pojaksesi kutsutaan; tee minut yhdeksi palkkalaisistasi.'
20 Cedawngawh tho nawh a pa venna cet hy. Ak hla na a law awh, a pa ing hu hqoet nawh qeen hy; a capa venna dawng nawh kawp hqoet nawh mawk hy.
Ja hän nousi ja meni isänsä tykö. Mutta kun hän vielä oli kaukana, näki hänen isänsä hänet ja armahti häntä, juoksi häntä vastaan ja lankesi hänen kaulaansa ja suuteli häntä hellästi.
21 A capa ing a pa venawh, ‘Ka pa, khan ingkaw nang a haiawh thawlh hawh nyng. Na ca na khy aham am kawih voel nyng,’ tina hy.
Mutta poika sanoi hänelle: 'Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinun edessäsi enkä enää ansaitse, että minua sinun pojaksesi kutsutaan'.
22 Cehlai a pa ing a tyihzawihkhqi venawh, ‘Ang tawnna! Angki ak leek soeih ce haw law unawh taw bai sak uh. A kut awh kutcabyn byn sak unawh, a khaw awh khawmyk myk law sak uh.
Silloin isä sanoi palvelijoilleen: 'Tuokaa pian parhaat vaatteet ja pukekaa hänet niihin, ja pankaa sormus hänen sormeensa ja kengät hänen jalkaansa;
23 Vaitaw ak tha soeih ce haw law unawh taw him uh. Awmhly zeelnaak ing buh veelnaak sai lah u sih.
ja noutakaa syötetty vasikka ja teurastakaa. Ja syökäämme ja pitäkäämme iloa,
24 Vawhkaw ka capa ve thi hawh hlai hy hqing tlaih hawh hy, qeng hawh hlai hy hu tlaih hawh nyng,’ tinak khqi hy. Cedawngawh buh veelnaak ce sai uhy.
sillä tämä minun poikani oli kuollut ja virkosi eloon, hän oli kadonnut ja on jälleen löytynyt.' Ja he rupesivat iloa pitämään.
25 Cedawngawh a capa a hqam taw lo na awm hy. Im a pha law tawm awh ce, laa sak awi ingkaw lamnaak awi ce zahy.
Mutta hänen vanhempi poikansa oli pellolla. Ja kun hän tuli ja lähestyi kotia, kuuli hän laulun ja karkelon.
26 Cedawngawh tyihzawih pynoet ce khy nawh doet hy.
Ja hän kutsui luoksensa yhden palvelijoista ja tiedusteli, mitä se oli.
27 Anih ing, ‘Na naa ce hlat law tlaih nawh, sadip cana im a pha law tlaih dawngawh, na pa ing vaitaw ak tha soeih ce him pehy,’ tina hy.
Tämä sanoi hänelle: 'Sinun veljesi on tullut, ja isäsi teurastutti syötetyn vasikan, kun sai hänet terveenä takaisin'.
28 Cedawngawh a hqamca ce ak kaw so nawh ipkhui na a kun ham awm am ngaih voel hy. Cedawngawh a pa ce cet nawh a capa a hqam ce hloep hy.
Niin hän vihastui eikä tahtonut mennä sisälle; mutta hänen isänsä tuli ulos ja puhutteli häntä leppeästi.
29 Cehlai anih ing a pa venawh, ‘Toek lah! Kum veqyt nang a tamnaa na awm nyng saw nak awi awm am eek khawi nyng. Cehlai ka pyikhqi mi zeelnaak aham me ca pynoet kangna awm am ni pe hyk ti.
Mutta hän vastasi ja sanoi isälleen: 'Katso, niin monta vuotta minä olen sinua palvellut enkä ole milloinkaan sinun käskyäsi laiminlyönyt, ja kuitenkaan et ole minulle koskaan antanut vohlaakaan, pitääkseni iloa ystävieni kanssa.
30 Vawhkaw na capa, a pum ak zawikhqi mi ik-oeih ak poeih ak lak thlang ce a law awh, vaitaw ak tha soeih him pe hyk ti!’ tina hy.
Mutta kun tämä sinun poikasi tuli, joka on tuhlannut sinun omaisuutesi porttojen kanssa, niin hänelle sinä teurastit syötetyn vasikan.'
31 A pa ing a venawh, ‘Ka capa, nang taw ka venawh awm poepa hyk ti, kai ing ka taak boeih boeih ve nang a koe nani a awm hy.
Niin hän sanoi hänelle: 'Poikani, sinä olet aina minun tykönäni, ja kaikki, mikä on minun omaani, on sinun.
32 Buh veelnaak ni sai nawh ni zeel aham awm hy, vawhkaw na naa ve thi hawh hlai hy, hqing law tlaih hawh hy; anih taw qeng hawh hlai hy ni hu tlaih hawh hy,’ tina hy,” tinak khqi hy.
Mutta pitihän nyt riemuita ja iloita, sillä tämä sinun veljesi oli kuollut ja virkosi eloon, hän oli kadonnut ja on jälleen löytynyt.'"
