Luke 1
1 Cawhkaw ik-oeih ningnih anglakawh ak soep ce thlang khawzah ing qee aham hlah hawh uhy,
Koska monet ovat ryhtyneet tekemään kertomusta meidän keskuudessamme tosiksi tunnetuista tapahtumista,
2 ak cyk ca awhkaw ing dyihthing na awm nawh ce ak awi dawngawh bi ak bikhqi ing nangmih a venawh amik kqawn law patoe lawt amyihna.
sen mukaisesti kuin meille ovat kertoneet ne, jotka alusta asti ovat omin silmin ne nähneet ja olleet sanan palvelijoita,
3 Cedawngawh cawhkaw ik-oeih ce akung awhkawng kamah qoe ing ak nep na nym a nai nawh, ka qee law patoe mantaw nep voei tinawh poek nyng, ak leek soeih Theolophila,
niin olen minäkin, tarkkaan tutkittuani alusta alkaen kaikki, päättänyt kirjoittaa ne järjestyksessään sinulle, korkea-arvoinen Teofilus,
4 cawh ni thlang ing a ni pyinaak awi ce ak nep caana nami sim hly thai.
että oppisit tuntemaan, kuinka varmat ne asiat ovat, jotka sinulle on opetettu.
5 Judea sangpahrang Herod chan awh, Abijiah cakaw khawsoeih pynoet, ang mingna Zekarih ce awm nawh Elizabeth ak mingnaak Aaron cahlah ce zu na hy.
Herodeksen, Juudean kuninkaan, aikana oli pappi, nimeltä Sakarias, Abian osastoa. Ja hänen vaimonsa oli Aaronin tyttäriä, ja tämän nimi oli Elisabet.
6 Khawsa mik huh awh thlak dyng na awm nih nawh, Bawipa ak awipeekhqi ingkaw sai hly kawi boeih boeih ce coet amak kapna sai hy nih.
He olivat molemmat hurskaita Jumalan edessä, vaeltaen kaikissa Herran käskyissä ja säädöksissä nuhteettomina.
7 Cehlai Elizabeth taw ciing nawh ca am ta hy nih; ani kum awm pacawng hawh hy nih.
Mutta heillä ei ollut lasta, sillä Elisabet oli hedelmätön; ja he olivat molemmat tulleet iällisiksi.
8 Zekariah a poek ben ing Khawsa haiawh Khawsa bibinaak tym a pha a dawngawh,
Niin tapahtui, kun hänen osastonsa palvelusvuoro tuli ja hän toimitti papillisia tehtäviä Jumalan edessä,
9 anih ing khawsoeihkhqi a sai khawi amyihna, Bawipa a bawkim khuiawh bawktui phum aham a tym ing pha hy.
että hän tavanmukaisessa pappistehtävien arpomisessa sai osaksensa mennä Herran temppeliin suitsuttamaan.
10 Bawktui phumnaak a tym a pha awh, Khawsa ak bawkkhqi boeih boeih ce a lengna cykcah uhy.
Ja kaikki kansa oli suitsuttamisen aikana ulkopuolella rukoilemassa.
11 Cawh Bawipa ak khan ceityih ce bawktui phumnaak bawkthang tang benawh dyih pehy.
Silloin ilmestyi hänelle Herran enkeli seisoen suitsutusalttarin oikealla puolella.
12 Zekariah ing a huh awh ang ngaih kyi nawh ak kqih na awm kqih hy.
Ja hänet nähdessään Sakarias hämmästyi, ja hänet valtasi pelko.
13 Cehlai khan ceityih ing a venawh: “Zekariah, koeh kqih; nak cykcahnaak ce Khawsa ing za hawh hy. Na zu Elizabeth ing cakpa ni taak pe kawmsaw, Johan tinawh ang ming sui kawp ti.
Mutta enkeli sanoi hänelle: "Älä pelkää, Sakarias; sillä sinun rukouksesi on kuultu, ja vaimosi Elisabet on synnyttävä sinulle pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Johannes.
14 Nang kaw anik zeel sak ingkaw a nik awmhly sak na awm kaw, anih a thang awh thlang khawzah zeel kawm uh,
Ja hän on oleva sinulle iloksi ja riemuksi, ja monet iloitsevat hänen syntymisestään.
15 kawtih anih taw Bawipa a mik huh awh thlak bau na awm kaw. Misur tui, am awhtaw ak chang qui kawi ik-oeih qoe am aw kaw, a thang awhkawng anih taw Ciim Myihla ing be kaw.
Sillä hän on oleva suuri Herran edessä; viiniä ja väkijuomaa hän ei juo, ja hän on oleva täytetty Pyhällä Hengellä hamasta äitinsä kohdusta.
16 Anih ing Israel thlang khawzah ce a mimah a Bawipa Khawsa venna sawi tlaih kaw.
Ja hän kääntää monta Israelin lapsista Herran, heidän Jumalansa, tykö.
17 Pakhqi ak kawlung ce cakhqi benna hawi sak ham, awi amak zakhqi ce thlak dyngkhqi cyihnaak benna mang sak ham, Bawipa ham lammana thlang ak toen hamna Elijah ang myihla ingkaw ak thaawmnaak taak ing Bawipa haiawh a na cet kaw,” tina hy.
Ja hän käy hänen edellään Eliaan hengessä ja voimassa, kääntääksensä isien sydämet lasten puoleen ja tottelemattomat vanhurskasten mielenlaatuun, näin Herralle toimittaaksensa valmistetun kansan."
18 Zekariah ing khan ceityih a venawh, “Ve ve ikawmyihna ka simnaak kaw? Kamah awm pacawng nyng ka zu awm nucawng hawh hy,” tina hy.
Niin Sakarias sanoi enkelille: "Kuinka minä tämän käsittäisin? Sillä minä olen vanha, ja minun vaimoni on iälliseksi tullut."
19 Khan ceityih ing a venawh, “Kai ve Khawsa haiawh ak dyi Gabriel ni, nang a venawh awi kqawn aham ingkaw vawhkaw awithang leek kqawn aham tyihna kak awm ni.
Enkeli vastasi ja sanoi hänelle: "Minä olen Gabriel, joka seison Jumalan edessä, ja minä olen lähetetty puhumaan sinulle ja julistamaan sinulle tämän ilosanoman.
20 Cehlai nang ing, a tym a khoek awh ak pha law hly kawi kak kqawn law ve am nak cangnaak a dawngawh, cawhkaw ik-oeih a pha hlan dy awimyh kawp ti,” tina hy.
Ja katso, sinä tulet mykäksi etkä kykene mitään puhumaan siihen päivään saakka, jona tämä tapahtuu, sentähden ettet uskonut minun sanojani, jotka käyvät aikanansa toteen."
21 Cawh thlangkhqi ingtaw a leng nakawng Zekariah ce qeh uhy, kawtih bawkim khuiawh a awm khing hy voei, ti unawh a ming ngaih kyi hy.
Ja kansa oli odottamassa Sakariasta, ja he ihmettelivät, että hän niin kauan viipyi temppelissä.
22 Anih ce a law awhtaw, awi am pau thai voel hy. Awi ak kqawn kaana a kut ing a vaih a dawngawh, a mingmih ing bawkim ak khuina mik hatnaak hu pakaa hy ti uhy. Cedawngawh Zekariah ing amingmih venawh kut ing zavaih nawh awimyh na awm hy.
Mutta ulos tullessaan hän ei kyennyt puhumaan heille; silloin he ymmärsivät, että hän oli nähnyt näyn temppelissä. Ja hän viittoi heille ja jäi mykäksi.
23 A bibinaak tym a boeih coengawh taw im na hlat hy.
Ja kun hänen virkatoimensa päivät olivat päättyneet, meni hän kotiinsa.
24 Cekcoengawh taw a zu Elizabeth ce phyihsu nawh hla nga khui thlang a venawh am dang hy.
Ja niiden päiväin perästä Elisabet, hänen vaimonsa, tuli raskaaksi ja pysytteli salassa viisi kuukautta, sanoen:
25 Elizabeth ing, “Thlang venna kang ming seetnaak thoeng hamna Bawipa ing thlang huh awh vemyihna ni sai pe hy,” tihy.
"Näin on Herra tehnyt minulle niinä päivinä, jolloin hän katsoi minun puoleeni poistaaksensa minusta ihmisten ylenkatseen".
26 Elizabeth a pumqihnaak hlak kquk a law awh, Khawsa ing khan ceityih Gabriel ce, Kalili qam Nazareth khaw awhkaw,
Kuudentena kuukautena sen jälkeen Jumala lähetti enkeli Gabrielin Galilean kaupunkiin, jonka nimi on Nasaret,
27 David cadil na ak awm, Josepth ak mingnaak ing zunaak aham am kang nulak cym a venna tyi hy. Cawhkaw nulak cym taw Meri ming na hy.
neitsyen tykö, joka oli kihlattu Joosef nimiselle miehelle Daavidin suvusta; ja neitsyen nimi oli Maria.
28 Khan ceityih ing a venawh, “Na zoseen hy, nang, Khawsak kaw ak tawng! Bawipa taw na venawh awm hy,” tina hy.
Ja tullessaan sisälle hänen tykönsä enkeli sanoi: "Terve, armoitettu! Herra olkoon sinun kanssasi."
29 Ce ak awi awh Meri taw ak ngaihna kyi nawh, “ikawmyih ak awi hy voei nu,” tinawh poek qu hy.
Mutta hän hämmästyi suuresti siitä puheesta ja mietti, mitä tämä tervehdys mahtoi tarkoittaa.
30 Cehlai, khan ceityih ing a venawh, “Meri, koeh kqih, Khawsa ak kawngaihnaak hu hawh hyk ti.
Niin enkeli sanoi hänelle: "Älä pelkää, Maria; sillä sinä olet saanut armon Jumalan edessä.
31 Phyihsu kawm tiksaw cakpa ta kawp ti.
Ja katso, sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Jeesus.
32 Anih taw thlak bau na awm kawmsaw, Sawsang soeih Cakpa ti kawm uh; Bawipa Khawsa ing a pa David a ngawihdoelh ce pe kawmsaw,
Hän on oleva suuri, ja hänet pitää kutsuttaman Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle Daavidin, hänen isänsä, valtaistuimen,
33 Jakob cadil lakawh kumqui dyna boei loet kawsaw, a ram ing am dyt voel tikaw,” tina hy. (aiōn g165)
ja hän on oleva Jaakobin huoneen kuningas iankaikkisesti, ja hänen valtakunnallansa ei pidä loppua oleman." (aiōn g165)
34 Cawh Meri ing khan ceityih a venawh,” Cece ikawmyihna ang coeng naak thai kaw? Pa am ka taak ak kaa?” tina hy.
Niin Maria sanoi enkelille: "Kuinka tämä voi tapahtua, kun minä en miehestä mitään tiedä?"
35 Khan ceityih ing, “Ciim Myihla ce nak khan awh awm kawmsaw, sawsang soeih a saithainaak ing ni siing khoep kaw; cedawngawh thlak ciim ak thang law hly ce Khawsa Capa tinawh khy kawm uh.
Enkeli vastasi ja sanoi hänelle: "Pyhä Henki tulee sinun päällesi, ja Korkeimman voima varjoaa sinut; sentähden myös se pyhä, mikä syntyy, pitää kutsuttaman Jumalan Pojaksi.
36 Na cakaw Elizabeth awm a nucawng huna phyihsu nawh; tuhawh hlak kquk law hawh hy.
Ja katso, sinun sukulaisesi Elisabet, hänkin kantaa kohdussaan poikaa vanhalla iällään, ja tämä on kuudes kuukausi hänellä, jota sanottiin hedelmättömäksi;
37 Kawtih Khawsak awi ak cawn boeih ing them a saithai kaana am awm kaw,” tina hy.
sillä Jumalalle ei mikään ole mahdotonta."
38 Cawh Meri ing, “Kai taw Bawipa a tamnaa ni, nak kqawn amyihna kak khan awh awm seh nyng,” tina hy.
Silloin Maria sanoi: "Katso, minä olen Herran palvelijatar; tapahtukoon minulle sinun sanasi mukaan". Ja enkeli lähti hänen tyköänsä.
39 Cawh Meri ce tho nawh Judah qam tlang na ak awm khaw pynoet awh ce ang tawnna cet hy,
Niinä päivinä Maria nousi ja kulki kiiruusti vuorimaahan erääseen Juudan kaupunkiin
40 Zekariah a ipkhui na ce lut nawh Elizabeth ce voem hy.
ja meni Sakariaan kotiin ja tervehti Elisabetia.
41 Elizabeth ing Meri ak awi ce ang zaak awh, ak phoen khui nakaw naaca ce tat hy, cawh Elizah ce Ciim Myihla ing be hy.
Ja kun Elisabet kuuli Marian tervehdyksen, hypähti lapsi hänen kohdussansa; ja Elisabet täytettiin Pyhällä Hengellä.
42 Anih ing khawteh na: “Nang taw nukhqi boeih anglakawh thlang zoseen nu ni, nak khui awhkaw na ca awm a zoseen hy.
Ja hän puhkesi puhumaan suurella äänellä ja sanoi: "Siunattu sinä vaimojen joukossa, ja siunattu sinun kohtusi hedelmä!
43 Ka Bawipa a nu, ka venna na law ve ikawmyihna hy voei?
Ja kuinka minulle tapahtuu tämä, että minun Herrani äiti tulee minun tyköni?
44 Ngai lah, Nani voemnaak awi kang zaak awhkawng kak phoen khui nakaw naaca ve a zeel aih awh tat hy.
Sillä katso, kun sinun tervehdyksesi ääni tuli minun korviini, hypähti lapsi ilosta minun kohdussani.
45 Cedawngawh a venawh Bawipa ing ak kqawn peek ce soep kaw, tinawh ak cangnaak nu taw a zoseen hy,” tina hy.
Ja autuas se, joka uskoi, sillä se sana on täyttyvä, mikä hänelle on tullut Herralta!"
46 Meri ing: “Ka hqingnaak ing Bawipa kyihcah nawh,
Ja Maria sanoi: "Minun sieluni suuresti ylistää Herraa,
47 kang myihla awm ak hulkung Khawsa venawh zeel soeih hy.
ja minun henkeni riemuitsee Jumalasta, vapahtajastani;
48 A tamnaa nu a dungvoengnaak qeen nawh; Ngaih lah, tuhawhkawng cadil boeih ing thlang zoseen nu tinawh nik khy kawm uh.
sillä hän on katsonut palvelijattarensa alhaisuuteen. Katso, tästedes kaikki sukupolvet ylistävät minua autuaaksi.
49 Kawtih tha ak awm soeih ing kak khan awh ik-oeih ak bau soeih sai hawh hy, ang ming awm cimcaih soeih hy.
Sillä Voimallinen on tehnyt minulle suuria, ja hänen nimensä on pyhä,
50 Amah ak kqihchahkhqi cetaw cadil dyna awm qeen khqi hy.
ja hänen laupeutensa pysyy polvesta polveen niille, jotka häntä pelkäävät.
51 A baan ing ak thaawmnaak ce dang sak nawh, thlak oek qu khqi taw a mik poek qunaak ing theeh khqi hy.
Hän on osoittanut voimansa käsivarrellaan; hän on hajottanut ne, joilla oli ylpeät ajatukset sydämessään.
52 Ukkungkhqi ce a mi ngawihdoelh awhkawng kqum sak khqi nawh dungvoeng na ak awmkhqi ce zoeksang khqi hy.
Hän on kukistanut valtiaat valtaistuimilta ja korottanut alhaiset.
53 Ak phoen ak cawi khqi ce them leek ing phyi sak khqi nawh, boeikhqi ce kut hqawng na tyi khqi hy.
Nälkäiset hän on täyttänyt hyvyyksillä, ja rikkaat hän on lähettänyt tyhjinä pois.
54 A lungqeennaak ce poek khak nawh a tyihzoeih Israelkhqi ce bawm hamna,
Hän on ottanut huomaansa palvelijansa Israelin, muistaaksensa laupeuttaan
Aabrahamia ja hänen siementänsä kohtaan iankaikkisesti, niinkuin hän on meidän isillemme puhunut." (aiōn g165)
56 Meri ce Elizabeth a venawh hla thum tluk a awm coengawh a im na hlat hy.
Ja Maria oli hänen tykönänsä noin kolme kuukautta ja palasi jälleen kotiinsa.
57 Naa a thangnaak tym a pha awh, Elizabeth ing cakpa ce ta hy.
Mutta Elisabetin synnyttämisen aika tuli; ja hän synnytti pojan.
58 A imcengkhqi ingkaw a cakaw paqengkhqi ing Bawipa ing anih ak khan awh qeennaak soep sak hy tice a ming sim awh, zeel pyi uhy.
Ja kun hänen naapurinsa ja sukulaisensa kuulivat, että Herra oli tehnyt hänelle suuren laupeuden, iloitsivat he hänen kanssansa.
59 Ak kqeet nyn awh chahhui qeet aham naaca ce khyn hy nih, cawh a pa ang ming Zekariah ce sui aham cai hlai uhy,
Ja kahdeksantena päivänä he tulivat ympärileikkaamaan lasta ja tahtoivat antaa hänelle hänen isänsä mukaan nimen Sakarias.
60 a nu ing, “Amni! Johan tinawh ni sui aham awm hy, tinak khqi hy.
Mutta hänen äitinsä vastasi ja sanoi: "Ei suinkaan, vaan hänen nimensä on oleva Johannes".
61 Cekkhqi ing, “Cemyih ang ming ce na cakaw paqeng ak khuiawh am awm man hy,” tina uhy.
Niin he sanoivat hänelle: "Eihän sinun suvussasi ole ketään, jolla on se nimi".
62 Naa ang ming ce ikawmyihna nu a sui law kaw ti unawh, a pa a venawh a mi kut vaih unawh doet uhy.
Ja he kysyivät viittomalla lapsen isältä, minkä nimen hän tahtoi hänelle annettavaksi.
63 Anih ing caa qeenaak aham calung ce thoeh nawh, “Ang ming taw Johan,” tinawh qee saw thlang boeih a mik kawpoek kyi hy.
Niin hän pyysi taulun ja kirjoitti siihen nämä sanat: "Johannes on hänen nimensä". Ja kaikki ihmettelivät.
64 Cawh am kha ce awng qu pahoei nawh am lai awm zai law pahoei hy, awi kqawn nawh Khawsa ce kyihcah hy.
Ja kohta hänen suunsa aukeni, ja hänen kielensä vapautui, ja hän puhui kiittäen Jumalaa.
65 A imcengkhqi taw amik kawpoek kyi hy. Judah qam khawmcung pum awh thlangkhqi ing cawhkaw ce kqawn uhy.
Ja tuli pelko kaikille heidän ympärillään asuvaisille, ja koko Juudean vuorimaassa puhuttiin kaikista näistä tapahtumista;
66 Bawipa a kut ce anih ak khan awh a awm a dawngawh, ce ak awi ak zakhqi boeih ing amik kawpoek kyi nawh, “Cawhtaw cawhkaw naasen ce ikawmyihna nu a awm law kaw?” ti uhy.
ja kaikki, jotka niistä kuulivat, panivat ne mieleensä ja sanoivat: "Mikähän tästä lapsesta tulee?" Sillä Herran käsi oli hänen kanssansa.
67 A pa Zekariah ce Ciim Myihla ing be nawh awi kqawn hy:
Ja Sakarias, hänen isänsä, täytettiin Pyhällä Hengellä, ja hän ennusti sanoen:
68 “Israelkhqi a Khawsa, Bawipa venawh thangleeknaak awm seh nyng, kawtih ak thlangkhqi ce hqip nawh tlan hawh hy.
"Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala, sillä hän on katsonut kansansa puoleen ja valmistanut sille lunastuksen
69 A tyihzawih David a ipkhui awh, nangmih thaawngnaak kii pynoet cawn sak hawh hy.
ja kohottanut meille pelastuksen sarven palvelijansa Daavidin huoneesta
-niinkuin hän on puhunut hamasta ikiajoista pyhäin profeettainsa suun kautta- (aiōn g165)
71 Qaalkhqi ven awhkawng thaawngnaak, ningnih anik sawhnaakkhqi qam ak khui awhkawng
pelastukseksi vihollisistamme ja kaikkien niiden kädestä, jotka meitä vihaavat,
72 pakdamkhqi venawh am qeennaak dang sak aham ingkaw amah a paipi ciim a sai ce sim poe aham,
tehdäkseen laupeuden meidän isillemme ja muistaakseen pyhän liittonsa,
73 ni pa Abraham a venawh awi a na kam ce:
sen valan, jonka hän vannoi Aabrahamille, meidän isällemme;
74 Ni qaalkhqi kut khui awhkawng ni loet sak aham ingkaw kqih kaana amah a bi ce ni binaak thai aham
suodakseen meidän, vapahdettuina vihollistemme kädestä, pelkäämättä palvella häntä
75 ni hqing khui amah a haiawh ni ciim ingkaw ni dyngnaak ham ni.
pyhyydessä ja vanhurskaudessa hänen edessään kaikkina elinpäivinämme.
76 Ce, nang ka ca, sawsang soeih a tawngha pynoet tinawh nik khy kawm uh; kawtih Bawipa haiawh a lam qoek abah peek aham na ceh hly awh;
Ja sinä, lapsukainen, olet kutsuttava Korkeimman profeetaksi, sillä sinä olet käyvä Herran edellä valmistaaksesi hänen teitään,
77 Ni Khawsa a thawlh qeennaak ak caming nak thlangkhqi venawh thaawngnaak sim sak aham,
antaaksesi hänen kansalleen pelastuksen tuntemisen heidän syntiensä anteeksisaamisessa,
78 kawtih nangmih a Khawsa am qeennaak ak caming, khawk khan nakawng ningnih a venawh,
meidän Jumalamme sydämellisen laupeuden tähden, jonka kautta meidän puoleemme katsoo aamun koitto korkeudesta,
79 than khuiawh ak awmkhqi ingkaw thihnaak ak kaiawh ak ngawikhqi ceei aham, ningnih a khawkhqi ce qoepnaak lam benna hqui aham khawkdai ce law kaw,” tinawh laa ce sa hy.
loistaen meille, jotka istumme pimeydessä ja kuoleman varjossa, ja ohjaten meidän jalkamme rauhan tielle."
80 Naasen ce bau law hqui nawh Myihla ben awh ak tha awm hqui hy; Israelkhqi venawh ang dang hlan dy kqawng na ce awm hy.
Ja lapsi kasvoi ja vahvistui hengessä. Ja hän oli erämaassa siihen päivään asti, jona hän oli astuva Israelin eteen.
