Cei 7
1 Cawh khawsoeih boei ak hqam soeih ing doet hy, “A mingmih a thawlh puknaak ve ak thym aw? tina hy.
Niin ylimmäinen pappi sanoi: "Onko niin?"
2 Cawh Stephen ing, “Koeinaakhqi ingkaw pakhqi aw, kak awi ve ngai lah uh! Ningmih a pa Abraham ce Haran awh a awm hlan Mesopotemia awh a awm awh, a venawh boeimang Khawsa ce dang pehy.
Stefanus sanoi: "Miehet, veljet ja isät, kuulkaa! Kirkkauden Jumala ilmestyi meidän isällemme Aabrahamille hänen ollessaan Mesopotamiassa, ennenkuin hän oli asettunut asumaan Harraniin,
3 Khawsa ing, ‘Na qam ingkaw nak thlangkhqi ce cehta nawhtaw kai ing ka ni pek hly qam na ce cet lah,’ tina hy.
ja sanoi hänelle: 'Lähde maastasi ja suvustasi ja mene siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan'.
4 Cedawngawh anih ing Khaldea qam ce cehta nawh Haran awh ce awm hy. Apa a thih coengawh, tuh nami awmnaak qam awh ve Khawsa ing tyi hy.
Silloin hän lähti kaldealaisten maasta ja asettui asumaan Harraniin. Ja kun hänen isänsä oli kuollut, siirsi Jumala hänet tähän maahan, jossa te nyt asutte.
5 Khawsa ing anih ce qo amna pehy, khawlehnaak tat zani am pehy. Cawh Abraham ing ca kangna zani ta hlan hlai hy, amah ingkaw a cadilkhqi ing qam ve pang kawm uh, tinawh Khawsa ing awi tahy.
Eikä hän antanut hänelle siinä perintöosaa, ei jalan leveyttäkään, vaan lupasi, Aabrahamin vielä lapsetonna ollessa, antaa sen hänelle ja hänen siemenelleen hänen jälkeensä.
6 Khawsa ing vemyihna awi kqawn pehy: ‘Na cadilkhqi ing thlang a qam awh plam kawm usaw, thlang ing tamnaa na kum zali khuiawh hawna kaw.
Ja Jumala puhui näin: 'Hänen jälkeläisensä tulevat olemaan muukalaisina vieraalla maalla, ja siellä ne tekevät heidät orjiksensa ja sortavat heitä neljäsataa vuotta;
7 Cehlai a mingmih tamnaa na ak hawnaak qam ce kai ing toel kawng nyng saw, ce a qam khuiawh kawng ami loet coengawh ve a hun awh kai ve ni bawk kawm uh,’ tihy.
ja sen kansan, jonka orjiksi he tulevat, minä olen tuomitseva', sanoi Jumala, 'ja sen jälkeen he lähtevät sieltä ja palvelevat minua tässä paikassa'.
8 Cekcoengawh Abraham ce chahhui qeetnaak paipi awikamnaak ce ana sai pyi hy. Abraham ing a ca Isaak ta nawh a thang coeng ak kqeet nyn awh chahhui qeet pehy. Cekcoengawh Isaak ing Jakob tahy, Jakob ing ca pahqa hlaihih tloek ce ana tahy.
Ja hän antoi hänelle ympärileikkauksen liiton; ja niin Aabrahamille syntyi Iisak, ja hän ympärileikkasi hänet kahdeksantena päivänä, ja Iisakille syntyi Jaakob, ja Jaakobille ne kaksitoista kantaisää.
9 Pakdamkhqi ing Joseph ce ana yt unawh, Izip qam na tamnaa na ana zawi uhy. Cehlai Khawsa ce anih a venawh awm nawh,
Ja kantaisät kadehtivat Joosefia ja myivät hänet Egyptiin. Mutta Jumala oli hänen kanssansa
10 a kyinaak soepkep ak khuiawh kawng hul hy. Joseph a venawh cyihnaak pe nawh Izip sangpahrang Pharaoh a lungnaak ce huh sak hy; cedawngawh Pharaoh ing Izip qam ingkaw a ipkhui boeih ak khan awh ukkung na tahy.
ja pelasti hänet kaikista hänen ahdistuksistansa. Ja hän antoi hänelle armon ja viisauden faraon, Egyptin kuninkaan, edessä; ja tämä pani hänet Egyptin ja kaiken huoneensa haltijaksi.
11 Cawh Izip qam pum ingkaw Kanaan qam pum awh khawseet khawkhanaak ce pha hy, kyinaak ak bau soeih a pha dawngawh, ni pakhqi ing ai am hu uhy.
Ja tuli nälänhätä koko Egyptiin ja Kanaaniin ja suuri vaiva, eivätkä meidän isämme saaneet mistään ravintoa.
12 Izip qam awhtaw cang awm hy tice Jakob ing ang zaak awh, ni pakhqi ce Izip qam na lamma cyk awh tyi hy.
Mutta kun Jaakob kuuli Egyptissä olevan viljaa, lähetti hän meidän isämme sinne ensimmäisen kerran.
13 A hih voeinaak ami ceh awh, Joseph ing a koeinaakhqi venawh amah ce u nu, tice kqawn pek khqi hy, cawhkawng Pharaoh ing Joseph ipkhui kaw ce sim hy.
Ja toisella kerralla veljet tunsivat Joosefin, ja farao sai tietää Joosefin sukuperän.
14 Cekcoengawh, Joseph ing a pa Jakob ingkaw a cakaw paqengkhqi boeih ce lawh sak nawh, thlang khqihkip coengawh pumha law uhy.
Niin Joosef lähetti kutsumaan luokseen isänsä Jaakobin ja koko sukunsa, seitsemänkymmentä viisi henkeä.
15 Cedawngawh Jakob ce Izip qam na cet nawh cawh anih ingkaw ni pakhqi ce thi uhy.
Ja Jaakob meni Egyptiin ja kuoli siellä, niin myös kuolivat isämme,
16 Ami qawkkhqi ce Shqekem awh Hamor cakhqi venawh tangka ing ak thlaih phyi awh ce pup uhy.
ja heidät siirrettiin Sikemiin ja pantiin siihen hautaan, jonka Aabraham oli rahalla ostanut Emmorin lapsilta Sikemissä.
17 Khawsa ing Abraham a venawh awi a taaknaak tym ce a soep law tawm awhtaw, Izip qam awh nik thlangkhqi ce ana pung ana tai uhy.
Mutta sitä mukaa kuin lähestyi sen lupauksen aika, jonka Jumala oli Aabrahamille antanut, kasvoi kansa ja lisääntyi Egyptissä,
18 Cawh Joseph akawng amak sim thlang ce sangpahrang na awm nawh, anih ing Izip qam ce uk hy.
kunnes Egyptiä hallitsemaan nousi toinen kuningas, joka ei Joosefista mitään tiennyt.
19 Anih ing nik thlangkhqi ce a ngaih ngaih na ana haw nak khqi nawh, naasen khqi ce ami thihnaak aham ni pakhqi ce khawng sak khqi ngah ngah uhy.
Tämä kohteli kavalasti meidän kansaamme ja sorti meidän isiämme ja pakotti heidät panemaan heitteille pienet lapsensa, etteivät ne jäisi eloon.
20 Ce tloek awh Mosi ce thang hy, anih taw naasen mailai na am awm hy. Hla thum doeng ni a pa a im awh ami khuut hy.
Siihen aikaan syntyi Mooses, ja hän oli Jumalalle otollinen. Häntä elätettiin kolme kuukautta isänsä kodissa.
21 Anih ce a leng na ami taaknaak kungawh, Pharaoh a canu ing lo nawh amah a capa na hqin hy.
Mutta kun hänet oli pantu heitteille, otti faraon tytär hänet ja kasvatti hänet pojaksensa.
22 Mosi ce Izipkhqi a cyihnaak boeih ce a cawng sak a dawngawh, awikqawn thai nawh saithainaak awm ta hy.
Ja Mooses kasvatettiin kaikkeen egyptiläisten viisauteen, ja hän oli voimallinen sanoissa ja teoissa.
23 Mosi kum phlikip a law awh, amah a pyi Israelkhqi hqip aham cai hy.
Mutta kun hän oli täyttänyt neljäkymmentä vuotta, heräsi hänen sydämessään ajatus mennä katsomaan veljiänsä, israelilaisia.
24 Thlang pynoet ce Izip thlang ing a the a khanaak ce a huh awh, ce ak thlang ce hul nawh Izip thlang ce him pehy.
Ja nähdessään eräälle heistä vääryyttä tehtävän hän puolusti häntä ja kosti pahoinpidellyn puolesta ja löi egyptiläisen kuoliaaksi.
25 Khawsa ing anih hawna nawh cekkhqi hul hy tice ak thlangkhqi ing sim kaw tinawh Mosi ing poek hy, cehlai cekkhqi ing am sim uhy.
Ja hän luuli veljiensä ymmärtävän, että Jumala hänen kätensä kautta oli antava heille pelastuksen; mutta he eivät sitä ymmärtäneet.
26 A khawngawi nyn awh Israel phyn qawi thlang pakkhih anik kqak qu ce hu hy. Cekqawi ce qoep qu sak aham a ngaih a dawngawh, ‘Nangnih ve koei a naa nani nani awm hy; kawtih nanik kqah qu?’ tina qawi hy.
Seuraavana päivänä hän ilmestyi heidän luoksensa, heidän riidellessään, ja koetti saada heitä sopimaan sanoen: 'Tehän olette veljiä, miehet; miksi teette vääryyttä toisillenne?'
27 Cehlai a pyi ak khan awh a khawboe ak se ing Mosi ce buk nawh, ‘U ing nu kainih ak khan awh ukkung ingkaw awidengkung na ani taak?
Mutta se, joka teki lähimmäisellensä vääryyttä, työnsi hänet pois ja sanoi: 'Kuka on asettanut sinut meidän päämieheksemme ja tuomariksemme?
28 Zan awh Izip phyn na him amyihna kai awm ni him vang nati nawh aw? tina hy.
Aiotko tappaa minutkin, niinkuin eilen tapoit egyptiläisen?'
29 Ce ak awi ce Mosi ing ang zaak awh, Midian qam na cen hy, cawh khin na awm khing nawh cakpa pakkhih tahy.
Tämän puheen tähden Mooses pakeni ja oli muukalaisena Midianin maassa, ja siellä hänelle syntyi kaksi poikaa.
30 Kum phlikip a loet coengawh, Sinai Tlang a venawh kaw kqawng awh thingbup mai na ak kqawng awhkawng khan ceityih ing Mosi a venawh dang pehy.
Ja kun neljäkymmentä vuotta oli kulunut, ilmestyi hänelle Siinain vuoren erämaassa enkeli palavan orjantappurapensaan liekissä.
31 Mosi ing a huh awh, ce a huh ce ang ngaihna kyi hy. Ak zoe awhkawng toek vang, tinawh a pan awh, Bawipa ak awi ce zahy;
Kun Mooses sen näki, ihmetteli hän tätä näkyä; ja kun hän meni tarkemmin katsomaan, kuului Herran ääni, joka sanoi:
32 ‘Kai taw na pakhqi a Khawsa, Abraham Khawsa, Isaak Khawsa ingkaw Jakob Khawsa na awm nyng,’ tina hy. Mosi ing kqih nawh am toek voel hy.
'Minä olen sinun isiesi Jumala, Aabrahamin ja Iisakin ja Jaakobin Jumala'. Niin Mooses alkoi vapista eikä tohtinut katsoa sinne.
33 Cekcoengawh Bawipa ing a venawh, 'Na khawmyk ce suut; nang dyihnaak a hun ce hun ciim ni.
Mutta Herra sanoi hänelle: 'Riisu kengät jalastasi; sillä paikka, jossa seisot, on pyhä maa.
34 Izip qam awh kak thlangkhqi ing khuikha ami huh ce hu hawh nyng. A mingmih ang ko ang kqangnaak awi ce za nyng saw a mingmih loet sak aham law nyng. Law lah, Izip qam na ni tyi tlaih vang nyng,' tina hy.
Minä olen nähnyt kansani kurjuuden Egyptissä ja kuullut heidän huokauksensa, ja minä olen astunut alas vapauttamaan heidät. Ja nyt, tule tänne, minä lähetän sinut Egyptiin.'
35 Vawhkaw Mosi zani cekkhqi ing, ‘U ing nu nang ukkung ingkaw awidengkung na ani taak?' tina unawh ana oelh uhy. Cehlai anih ce thingbup awh ak dang peek khan ceityih hawnaak ing Khawsa amah qoe ing a mingmih ukkung ingkaw hulkung aham tyi hy.
Tämän Mooseksen, jonka he kielsivät sanoen: 'Kuka sinut on asettanut päämieheksi ja tuomariksi?', hänet Jumala lähetti päämieheksi ja lunastajaksi sen enkelin kautta, joka hänelle orjantappurapensaassa oli ilmestynyt.
36 Anih ing Izip qamawh, Tuili Sen ingkaw qamkoh awh kum phlikip khui kawpoekkyi them sainaak ingkaw hatnaakkhqi ce huh sak khqi nawh amingmih ce sawikhqi hy.
Hän johdatti heidät sieltä pois, tehden ihmeitä ja tunnustekoja Egyptin maassa ja Punaisessa meressä ja erämaassa neljänäkymmenenä vuotena.
37 Vawhkaw Mosi ing Israelkhqi venawh, 'Nangmih ak khui awhkawng kai amyihna ak awm tawngha ce Khawsa ing tyi law kaw,' ana tina hy.
Tämä on se Mooses, joka sanoi israelilaisille: 'Profeetan, minun kaltaiseni, Jumala on teille herättävä teidän veljienne joukosta'.
38 Anih ce qamkoh awh thlang kqeng anglakawh, Sinai Tlang awh a venna awi ak kqawn peekkung khan ceityih ingqawi awm haih hy nih, ni pakhqi mi awm haih uhy; ningnih a venawh kqawn peek patoe aham awih hqing ce anih ing hu hy.
Hän on se, joka seurakunnassa, erämaassa, oli enkelin kanssa, joka puhui hänelle Siinain vuorella, ja oli myös isiemme kanssa; ja hän sai eläviä sanoja meille annettaviksi.
39 Cehlai ni pakhqi ing ak awi ce am ngai pe uhy. Anih ce oelh lat unawh amik kawlungkhqi ce Izip benna hawi sak uhy.
Mutta häntä meidän isämme eivät tahtoneet totella, vaan työnsivät hänet pois ja kääntyivät sydämessänsä jälleen Egyptiin,
40 Aaron a venawh, ningnih a haiawh ak cet aham khawsakhqi sai law. Izip qam awhkawng ningnih anik sawikung Mosi ve – ikawmyihna a awm hy voei amni sim voel hy! tina uhy.
sanoen Aaronille: 'Tee meille jumalia, jotka käyvät meidän edellämme, sillä me emme tiedä, mitä on tapahtunut Moosekselle, hänelle, joka johdatti meidät Egyptin maasta'.
41 Cawh vaitaw ca myihlip ce ana sai uhy. A mimah a kut sai a venawh bulnaak sai unawh awmhlynaak ce sai uhy.
Ja he tekivät niinä päivinä vasikan ja toivat uhreja epäjumalalleen ja riemuitsivat kättensä töistä.
42 Cedawngawh Khawsa ing a mingmih ce hawi taak khqi nawh, khawnghi nakaw ik-oeihkhqi bawk aham cekkhqi ce pehy. Tawnghakhqi a cauk awh: “Aw Israelkhqi aw, kum phlikip khui qamkoh awh kai a venawh bulnaak ingkaw them peek aham nami haw law nawh nu?
Mutta Jumala kääntyi heistä pois ja hylkäsi heidät palvelemaan taivaan sotajoukkoa, niinkuin on kirjoitettu profeettain kirjassa: 'Toitteko te teurasuhreja ja muita uhreja minulle erämaassa neljänäkymmenenä vuotena, te, Israelin heimo?
43 Nangmih ing bawk aham nami sai, Molek a bawkthang ingkaw na mimah a khawsa Rephah a aihchi ceni nami zoeksang hy. Cedawngawh Babilon a voel benna tamnaa na ni tyi khqi kawng nyng, tinawh ana qee ingqawi cah qu boek hy.
Ette; vaan te kannoitte Molokin majaa ja Romfa jumalan tähteä, niitä kuvia, jotka te olitte tehneet kumarrettaviksenne. Sentähden minä siirrän teidät toiselle puolelle Babylonin.'
44 Ni pakhqi ing qamkoh awh a mimah anglak lawawh simpyinaak hi im ce ana ta uhy. Cawhkaw hi im taw Mosi a venawh Khawsa ing huh nawh am huh amyihna sa uhy.
Todistuksen maja oli meidän isillämme erämaassa, niinkuin hän, joka puhui Moosekselle, oli määrännyt sen tehtäväksi, sen kaavan mukaan, minkä Mooses oli nähnyt.
45 Khawsa ing Josua sawinaak ak caming a haiawh kaw qam khuiawh ak awmkhqi ce ahqek peek coengawh, hi im ce ni pakhqi ing khyn uhy. David khuk dyna ce hi im ce awm hyn hy.
Ja meidän isämme ottivat sen perintönä vastaan ja toivat sen Joosuan johdolla maahan, minkä he valtasivat pakanoilta, jotka Jumala karkoitti meidän isiemme tieltä. Näin oli Daavidin päiviin saakka.
46 Ce David taw Khawsak a huhlynaak hunawh Jakob Khawsa a awmnaak hun sak peek aham ana thoeh hy.
Hän sai armon Jumalan edessä ja anoi, että hän saisi valmistaa majan Jaakobin Jumalalle.
47 Cehlai Solomon ing ni im ce a sak peek hy.
Mutta Salomo hänelle huoneen rakensi.
48 Cehlai sawsang soeihawh ak awm Khawsa ce thlanghqing a kut sai im awh am awm hy.
Korkein ei kuitenkaan asu käsillä tehdyissä huoneissa; sillä näin sanoo profeetta:
49 Khawk khan ce ka ngawihdoelh na awm nawh, khawmdek ve ka khaw tloengnaak na awm hy. Ikawmyih im nu nang ing na sak law kaw? tinawh Bawipa ing' tihy. Am awhtaw kang dymnaak hun ce han awh nu a awm kaw?
'Taivas on minun valtaistuimeni ja maa minun jalkojeni astinlauta; minkäkaltaisen huoneen te minulle rakentaisitte, sanoo Herra, tai mikä paikka olisi minun leposijani?
50 Kai a kut ing ni vemyihkhqi boeih ve a sai ka ti my? tinawh tawngha ing ak kqawn amyihna.
Eikö minun käteni ole tätä kaikkea tehnyt?'
51 Nangmih thinsah, kawktal hakpangkhqi! Nami pakhqi amyihna awm boek uhyk ti: Ciim Myihla ce oelh quiqah uhyk ti!
Te niskurit ja ympärileikkaamattomat sydämeltä ja korvilta, aina te vastustatte Pyhää Henkeä-niinkuin teidän isänne, niin tekin.
52 Nami pakhqi ing a mami thekhanaak tawngha u nu a awm? Thlakdyng ak law hly anak kqawn oepchoehkhqi ce awm ana him uhy. Nangmih ing anih ce thlang a kut awh thak unawh him uhyk ti.
Ketä profeetoista eivät teidän isänne vainonneet? He tappoivat ne, jotka ennustivat sen Vanhurskaan tulemista, jonka kavaltajiksi ja murhaajiksi te nyt olette tulleet,
53 Khan ceityihkhqi ak caming anaa awi ce hu toengloeng hlai uhyk ti, am ngai sai laklaw uhyk ti,” tinak khqi hy.
te, jotka enkelien toimen kautta saitte lain, mutta ette sitä pitäneet."
54 Ce ak awi ce a ming zaak awh amik kaw so nawh Stephen ce ami ha tah sih uhy.
Mutta kun he tämän kuulivat, viilsi se heidän sydäntänsä, ja he kiristelivät hänelle hampaitansa.
55 Cehlai Stephen ce Ciim Myihla ing be nawh, khan ben ang mangawh Khawsa a boeimangnaak ingkaw Khawsa ak tang benawh ak dyi Jesu ce hu hy.
Mutta täynnä Pyhää Henkeä hän loi katseensa taivaaseen päin ja näki Jumalan kirkkauden ja Jeesuksen seisovan Jumalan oikealla puolella
56 Stephen ing, “Toek lah, khawk khan awng qu nawh, Khawsa ak tang benawh ak dyi Thlanghqing Capa ce hu nyng,” tinak khqi hy.
ja sanoi: "Katso, minä näen taivaat auenneina ja Ihmisen Pojan seisovan Jumalan oikealla puolella".
57 Cawh a mingha ce byp unawh, khawteh na amik khy coengawh, a venna ce dawng uhy.
Niin he huusivat suurella äänellä ja tukkivat korvansa ja karkasivat kaikki yhdessä hänen päällensä
58 Khaw voel na sawi unawh lung ing thlak uhy. Cawh dyihthing na ak awmkhqi ing cadawng Saul a khawkung awh a hibai khqi ce taak pe uhy.
ja ajoivat hänet ulos kaupungista ja kivittivät. Ja todistajat riisuivat vaippansa Saulus nimisen nuorukaisen jalkojen juureen.
59 Anih ce lung ing amik thlak awh, “Bawipa Jesu, kang myihla ve do lah,” tinawh cykcah hy.
Ja niin he kivittivät Stefanuksen, joka rukoili ja sanoi: "Herra Jeesus, ota minun henkeni!"
60 Cekcoengawh koep nawh, “Bawipa vekkhqi a thawlhnaak ve koeh thung kawp ti,” tinawh khy hy. Ve ak awi ak kqawn coengawh ip pahoei hy.
Ja hän laskeutui polvilleen ja huusi suurella äänellä: "Herra, älä lue heille syyksi tätä syntiä!" Ja sen sanottuaan hän nukkui pois.
