Cei 22
1 Koeinaakhqi ingkaw ka pakhqi aw, kak cangnaak awi tuh kak kqawn ve ngai lah uh, tinak khqi hy.
"Miehet, veljet ja isät, kuulkaa, mitä minä nyt teille puolustuksekseni puhun".
2 Aqamaic awi na awi ak kqawn ce a ming zaak awh ngai sap uhy. Cawh Paul ing,
Kun he kuulivat hänen puhuvan heille hebreankielellä, syntyi vielä suurempi hiljaisuus. Ja hän sanoi:
3 “Kai ve Kilikia qam Tarsu khaw awh ak thang Juda thlang pynoet na awm nyng, cehlai ve khawk khuiawh taai nyng. Gamaliel a kut khuiawh ni nu ni pa anaa awi ak leek na ana cawng nyng saw tuhngawi awhkaw nangmih amyihna Khawsa ak lungnaak thlang na awm lawt nyng.
"Minä olen juutalainen, syntynyt Kilikian Tarsossa, mutta kasvatettu tässä kaupungissa ja Gamalielin jalkojen juuressa opetettu tarkkaan noudattamaan isien lakia; ja minä kiivailin Jumalan puolesta, niinkuin te kaikki tänä päivänä kiivailette.
4 Ve a lam awhkaw thlangkhqi ve ami thihnaak aham the a kha na nyng, nu awm pa awm tunyng saw thawngim na thlak khqi nyng.
Ja minä vainosin tätä tietä aina kuolemaan asti, sitoen ja heittäen vankeuteen sekä miehiä että naisia,
5 Khawsoih boei khyt ingkaw awi ak tlykkungkhqi ingawm ni sim uhy. Damaska khaw awh amak awm koeinaakhqi aham a mingmih a venawh ca ce lo nyng ve ak thlangkhqi ve thawng ak tlakhqi amyihna tu nawh Jerusalem awh toel aham cet nyng.
niinkuin myös ylimmäinen pappi voi minusta todistaa, ja kaikki vanhimmat. Minä sain heiltä myös kirjeitä veljille Damaskoon, ja minä matkustin sinne tuodakseni nekin, jotka siellä olivat, sidottuina Jerusalemiin rangaistaviksi.
6 Khawnghyp awh Damaska khaw ka pha tawm awh, khan benna kawng vangnaak ing nik coei pheng hy.
Niin tapahtui, kun minä matkalla ollessani lähestyin Damaskoa, että keskipäivän aikaan yhtäkkiä taivaasta leimahti suuri valo minun ympärilläni;
7 Dek na kang tluk awh awi ing, “Saul! Ikawtih nani thekhanaak,” ni tina hy.
ja minä kaaduin maahan ja kuulin äänen sanovan minulle: 'Saul, Saul, miksi vainoat minua?'
8 Kai ing, Bawipa, nang a u nu? tina nyng. Anih ing, “Kai taw nang ing na the na khanaak, Nazareth khaw awhkaw Jesu,” ni tina hy.
Niin minä vastasin: 'Kuka olet, herra?' Ja hän sanoi minulle: 'Minä olen Jeesus Nasaretilainen, jota sinä vainoat'.
9 Ka pyikhqi ing vangnaak ce hu hlai uhy, ka venawh kaw ak kqawn law awi cetaw am zasim uhy.
Ja minun seuralaiseni näkivät kyllä valon, mutta eivät kuulleet sen ääntä, joka minulle puhui.
10 Kai ing, ‘Ikaw ka sai hly, Bawipa?’ tina nyng. Cawh Bawipa ing, ‘Tho nawhtaw, Damaska khawk khui na cet. Na sai hly kawikhqi boeih cawh nim then bit kawm uh,’ ni tina hy.
Ja minä sanoin: 'Herra, mitä minun pitää tekemän?' Herra sanoi minulle: 'Nouse ja mene Damaskoon, niin siellä sinulle sanotaan kaikki, mikä sinulle on tehtäväksi asetettu'.
11 Ak vang soeih ing ka mik ce a hyp law sak khoep hawh a dawngawh, ka pyikhqi ing ka kut awh ni sawi unawh Damaska khaw na ni ceh pyi uhy.
Ja kun minä sen valon kirkkaudesta tulin näkemättömäksi, taluttivat seuralaiseni minua kädestä, ja niin minä tulin Damaskoon.
12 Cawh Ananias ak mingnaak thlang pynoet ce ka venna law hy. Anih taw anaa awi ak hquut thlang ingkaw ce a khawk khuiawh ak awmkhqi Juda boeih ing amik kqihchahnaak soeih thlang na awm hy.
Ja eräs mies, hurskas lain mukaan, nimeltä Ananias, josta kaikki siellä asuvat juutalaiset todistivat hyvää,
13 Anih ce ka venawh dyi nawh, ‘Ka naa Saul, na mik dai hlah seh!’ ni tina hy. Cawh ka mik dai nawh anih ce hu pahoei nyng.
tuli minun tyköni, astui eteeni ja sanoi minulle: 'Saul, veljeni, saa näkösi jälleen'. Ja sillä hetkellä minä sain näköni ja katsoin häneen.
14 Anih ing, “Ni pakhqi a Khawsa ing amah ak kawngaih sim sak ham ingkaw Thlak Dyng ce huh sak nawh am kha awhkaw awi ce zaak sak aham nang ve nik tyk hawh hy.
Niin hän sanoi: 'Meidän isiemme Jumala on valinnut sinut tuntemaan hänen tahtonsa ja näkemään Vanhurskaan ja kuulemaan hänen suunsa äänen;
15 Nang zaak ingkaw na huh ce thlangkhqi boeih a venawh simpyikung na awm kawp ti.
sillä sinä olet oleva hänen todistajansa kaikkien ihmisten edessä, sen todistaja, mitä olet nähnyt ja kuullut.
16 Kaw na qeh bak bak? Tho, batisma hu nawhtaw na thawlhnaakkhqi ce sil lah, ang ming ce khy lah,’ ni tina hy.
Ja nyt, mitä viivyttelet? Nouse, huuda avuksi hänen nimeänsä ja anna kastaa itsesi ja pestä pois syntisi.'
17 Jerusalem na hlat tlaih nyng saw bawkim awh kak cykcah awh huhsaknaak ce hu nyng,
Kun olin palannut Jerusalemiin, tapahtui minun rukoillessani pyhäkössä, että minä jouduin hurmoksiin
18 Bawipa ing awi ak kqawn law ce hu nyng. Anih ing, “Ang tawnna, Jerusalem ve cehta hlah; kak awithang nak kqawn hly ve do ham am ngaih uhy,’ ni tina uhy.
ja näin hänet. Ja hän sanoi minulle: 'Riennä ja lähde pian pois Jerusalemista, sillä he eivät ota vastaan sinun todistustasi minusta'.
19 Kai ing, “Bawipa, nang anik cangnaak thlangkhqi ce thawng thlak aham ingkaw vyk aham sinakawk pynoet coeng pynoet awh cet nyng, tice vekkhqi ing sim uhy.
Ja minä sanoin: 'Herra, he tietävät itse, että minä panin vankeuteen ja ruoskitin jokaisessa synagoogassa niitä, jotka uskoivat sinuun.
20 Na ceityih Stephen a thi ang lawngawh, cawh dyi nyng saw a mingmih ce dyih pyi nyng, anih a mik himkhqi a hi ce ana qeh pek khqi nyng,” tina nyng.
Ja kun Stefanuksen, sinun todistajasi, veri vuodatettiin, olin minäkin läsnä, hyväksyin sen ja vartioin hänen surmaajainsa vaatteita.'
21 Cawh Bawipa ing, “Cet; ak hla na Gentelkhqi venna ni tyi vang nyng,” ni tina hy.
Ja hän sanoi minulle: 'Mene, sillä minä lähetän sinut kauas pakanain tykö'."
22 Ve ak awi ak kqawn dy taw thlang kqeng ing ngai pe hlai uhy. Cekcoengawh taw, “Ve ak thlang ve Khawmdek awh koeh hqing sak uh! A hqing aham am tyng hy,” tinawh khy uhy.
Tähän sanaan asti he kuuntelivat häntä; mutta silloin he korottivat äänensä ja sanoivat: "Pois maan päältä tuommoinen! Sillä ei hän saa elää."
23 Khy unawh ami hikhqi ce khan na ami khawng coengawh dek pli ce khan na theh uhy.
Ja kun he huusivat ja heittelivät vaatteitaan ja viskoivat tomua ilmaan,
24 Cawh qaalboei ing Paul ce qalkap a awmnaak hun na ceh pyi aham awi pehy. Ikawtih thlang kqeng ing vemyihna a mik khy sih tice sim aham a ngaih adawngawh quiboeng ing vyk nawh doet aham awi pehy.
käski päällikkö viedä hänet kasarmiin, ja saadakseen tietää, mistä syystä he niin hänelle huusivat, hän määräsi hänet ruoskimalla tutkittavaksi.
25 Vyk aham hi ami suh peek awh, cawhkaw ak dyi qalkap zakhat ak ukkung a venawh Paul ing, “A thawlhnaak awm huh hlan awh Rom thlang ve vemyihna na vyk hly thai sawhqat nawh nu?” tina hy.
Mutta kun he olivat oikaisseet hänet ruoskittavaksi, sanoi Paavali siinä seisovalle sadanpäämiehelle: "Onko teidän lupa ruoskia Rooman kansalaista, vieläpä ilman tuomiota?"
26 Qalkap zakhat ak ukkung ing ce ak awi ce ang zaak awh, qaalboei a venna cet nawh kqawn pehy. Anih ing, “Ikawmyihna sai vang na ti? Ve ak thlang ve Rom thlang ni,” tina hy.
Kun sadanpäämies sen kuuli, meni hän päällikölle ilmoittamaan ja sanoi: "Mitä aiot tehdä? Tämä mies on Rooman kansalainen."
27 Cawh qaalboei ce Paul a venna cet nawh doet hy, “Nang ve Rom thlang aw, kqawn lah?” tina hy. Paul ing, “Oeih, Rom thlang na awm nyng,” tina hy.
Niin päällikkö meni Paavalin luo ja sanoi hänelle: "Sano minulle: oletko sinä Rooman kansalainen?" Hän vastasi: "Olen".
28 Cawh qaalboei ing, Kai ingtaw Rom thlang na awm thainaak ham tangka khawzah pe nyng,” tina hy. Cehlai Paul ing, “Kai taw Rom thlang qoe qoe na thang nyng,” tina hy.
Niin päällikkö sanoi: "Minä olen paljolla rahalla hankkinut itselleni tämän kansalaisoikeuden". Paavali sanoi: "Mutta minulla se on syntymästäni asti".
29 Anih doet aham ak caikhqi ce thoeih bat uhy. Rom thlang na ak awm Paul ce thiqui ing ak khih dawngawh qaalboei awm ly hy.
Silloin ne, joiden piti häntä tutkia, lähtivät heti hänen luotaan. Ja myös päällikkö peljästyi saatuaan tietää, että Paavali oli Rooman kansalainen, kun oli sidottanut hänet.
30 A khawngawi nyn awh Judakhqi ing Paul ve thawlh puk uhy tice sim aham a ngaih dawngawh Paul ce a hlah awh khawsoeih boeikhqi ingkaw Sanhedrin ce khy sak hy. Cekcoengawh Paul ce khy nawh cekkhqi haiawh dyih sak hy.
Mutta seuraavana päivänä, koska hän tahtoi saada varman tiedon, mistä juutalaiset häntä syyttivät, päästi hän hänet siteistä ja käski ylipappien ja koko neuvoston kokoontua, vei Paavalin alas ja asetti hänet heidän eteensä.
