Olcueih 24

1 Hlang thae rhoek taengah thatlai boeh. Amih taengah om hamla nai rhoe nai boeh.

Älä ole kiivas pahain ihmisten kanssa, ja älä himoitse olla heitä läsnä;

2 Amih kah lungbuei loh rhoelrhanah te a taeng tih, a hmuilai loh thakthaenah ni a thui.

Sillä heidän sydämensä pyytää vahingoittaa, ja heidän huulensa neuvovat pahuuteen.

3 Cueihnah neh im a sak tih a lungcuei neh a thoh.

Viisaudella raknnetaan huone, ja toimella se vahvistetaan.

4 Mingnah loh boeirhaeng neh a kuel a ka, a naep a noi boeih khaw imkhui ah a khawk sak.

Taidolla kammio täytetään kaikkinaisista kalliista ja jaloista tavaroista.

5 Cueih he tah hlang kah sarhi la om tih, mingnah loh hlang kah thadueng a cong pah.

Viisas mies on väkevä, ja toimellinen mies on voimallinen väestä.

6 Caemtloek vaengah nang hamla a niing hang hol vetih, uentonah cungkuem neh loeihnah hang khueh ni.

Sillä neuvolla sodatkin pidetään: ja jossa monta neuvonantajaa on, siinä on voitto.

7 Cueihnah he aka ang ham tah sang aih. Vongka ah a ka a ong pah moenih.

Viisaus on hullulle ylen korkia, ei hän tohdi avata suutansa portissa.

8 Thaehuet ham aka moeh tah, “Tangkhuepnah boei,” la a khue uh ni.

Joka ajattelee pahaa tehdäksensä, se kutsutaan pahain ajatusten päämieheksi.

9 Anglat kah a tholh khaw khonuen rhamtat, hmuiyoi hlang khaw tueilaehkoi ni.

Tyhmäin ajatus on synti, ja pilkkaaja on kauhistus ihmisille.

10 Citcai tue vaengah na tahah tih, na thadueng khaw tla.

Ei se ole väkevä, joka ei tuskassa vahva ole.

11 Duek sak ham a khuen uh te huul uh laeh, ngawnnah la aka yalh te khaw hloh uh laeh.

Auta niitä, joita tappaa tahdotaan, ja älä vedä sinuas pois pois niiden tyköä, jotka kuoletetaan.

12 “Ka ming uh moenih ko he,” na ti cakhaw, amah loh lungbuei a khiinglang tih yakming mahpawt a? Na hinglu aka kueinah loh a ming ta. Te dongah hlang he amah kah bisai bangla a thuung ni ta.

Jos sinä sanot: katso, emme ymmärrä sitä! luuletkos, ettei se, joka sydämet tutkii, sitä ymmärrä? ja se, joka sielustas ottaa vaarin, tunne sitä ja kosta ihmiselle tekonsa jälkeen?

13 Ka ca, khoitui tah then tih ca lah. Khoilitui tah na ka dongah didip ta.

Syö, poikani, hunajaa; sillä se on hyvä, ja mesileupä on makia suus laelle.

14 Cueihnah te na hinglu ham ming van lah. Na hmuh atah na hmailong khui vetih, na ngaiuepnah khaw yoe mahpawh.

Niin on myös viisauden oppi sielulles: koskas sen löydät, niin sinun viimein käy hyvin, ja ei sinun toivos ole turha.

15 Halang aw, hlang dueng tolkhoeng ke rhongngol thil boeh, a kolhmuen te khaw rhoelrhak pah boeh.

Älä vartioitse vanhurskaan huonetta, sinä jumalatoin, älä hukkaa hänen lepoansa.

16 Aka dueng tah voei rhih a cungku akhaw koep thoo dae, halang rhoek tah yoethae nen ni a tongtah uh.

Sillä vanhurskas taitaa langeta seitsemän kertaa, ja nousee jälleen; mutta jumalattomat kaatuvat onnettomuuteen.

17 Na thunkha, na thunkha te a cungku vaengah kokhahnah boeh, a paloe vaengah khaw na lungbuei omngaih sak boeh.

Älä iloitse vihamiehes vahingosta, ja älköön sinun sydämes riemuitko hänen onnettomuudestansa,

18 BOEIPA loh a hmuh vaengah a mik lolh vetih, anih taengkah a thintoek te vik lat ve.

Ettei Herra näkisi sitä, ja se olis hänelle kelvotoin, ja hän kääntäis vihansa pois hänen päältänsä.

19 Thaehuet dongah sai boeh. Halang rhoek taengah khaw thatlai boeh.

Älä vihastu pahain päälle, älä myös ole kiivas jumalattomain tähden;

20 Boethae ham a hmailong a khui pah moenih, halang kah hmaithoi khaw a thih pah ni.

Sillä ei häijyllä ole mitään toivomista, ja jumalattomain kynttilä pitää sammuman.

21 Ka ca, BOEIPA khaw, manghai khaw rhih lah. Aka thovael neh pitpom boeh.

Poikani, pelkää Herraa ja kuningasta, ja älä sekoita sinuas kapinan nostajain kanssa.

22 Amih te rhainah loh buengrhuet a pai thil vetih, amih rhoi kah yoethaenah te ulong a ming?

Sillä heidän kadotuksensa nousee äkisti: ja kuka tietää, koska kummankin onnetomuus tulee?

23 He rhoek khaw hlang cueih kah a hut ni. Laitloeknah dongah maelhmai loha sak khaw then pawh.

Nämä ovat myös viisasten: ei ole hyvä katsoa muotoa tuomiossa.

24 Halang te, “Na dueng,” aka ti nah tah, amah te pilnam loh a tap vetih, namtu loh kosi a sah thil ni.

Joka jumalattomalle sanoo: sinä olet hurskas! häntä kiroovat ihmiset, ja kansa vihaa häntä.

25 Tedae amih aka tluung rhoek te hoel ti vetih, a soah yoethennah hnothen loh a thoeng pah ni.

Mutta jotka rankaisevat, he ovat otolliset, ja runsas siunaus tulee heidän päällensä.

26 Langya la olka aka mael tah, a hmuilai te a mok pah.

Toimellinen vastaus on niinkuin suloinen suun antamus.

27 Na bibi te vongvoel ah khaw cikngae sak. Anih te a hnukah na lo ah a sikim phoeiah na im te thoh.

Toimita työs ulkona, ja valmista peltos, ja rakenna sitte huonees.

28 Na hui te ahong mai neh laipai la om thil boeh. Namah kah hmuilai neh na hloih a?

Älä todista lähimmäistäs vastaan ilman syytä, ja älä petä suullas.

29 “Kai taengah a saii bangla amah te ka saii van ni, hlang te amah kah bisai bangla ka thuung ni,” ti boeh.

Älä sano: niinkuin hän teki minulle, niin minä teen hänelle: minä kostan jokaiselle hänen tekonsa jälkeen.

30 Kolhnaw hlang kah lohma longah khaw, lungbuei aka talh hlang kah misur taengah khaw ka cet coeng.

Minä kävin laiskan pellon ohitse, ja tyhmän viinamäen sivuitse,

31 Lo pum ah dohui daih tih, canghli ah lota loh a thing. A vongtung dongkah lungto khaw a koengloeng coeng ke.

Ja katso, siinä olivat paljaat ohdakkeet kasvaneet, ja se oli nukulaista täynnä, ja aidat olivat kaatuneet.

32 Ka hmuh vaengah kai long tah, ka lungbuei ah ka khueh tih, ka sawt vaengah thuituennah la ka loh.

Kuin minä sen bäin, panin minä sen sydämeeni, katselin ja opin siitä.

33 Bet ip, bet ngam, kut bet a poem neh yalh pahoi.

Sinä tahdot vielä vähä maata ja unelias olla, ja enempi käsiäs yhteen panna lepäämään;

34 Te vaengah na khodaeng loh aka cetpaitai bangla, na tloelnah loh photling aka bai hlang bangla ha pawk.

Mutta köyhyytes pitää sinulle tuleman niinkuin matkamies, ja vaivaisuus niinkuin varustettu mies.