Luka 6
1 Vai hnetto haih Sabbath niah, Jesu loe lawk thung hoiah caeh; to naah a hnukbang kaminawk mah cangqui to pahoeh o, ban hoiah ahnoih o moe, pakuep o.
Niin tapahtui eräänä sapattina, että hän kulki viljavainioiden halki, ja hänen opetuslapsensa katkoivat tähkäpäitä, hiersivät niitä käsissään ja söivät.
2 Thoemto Farasi kaminawk mah nihcae khaeah, Tipongah Sabbath niah sak han koi ai hmuen to na sak o loe? tiah a naa o.
Silloin muutamat fariseuksista sanoivat: "Miksi teette, mitä ei ole lupa tehdä sapattina?"
3 Jesu mah nihcae khaeah, David mah zok amthlam naah, angmah hoi nawnto kaom kaminawk hoiah sak ih hmuen kawng to na kroek o vai ai maw?
Mutta Jeesus vastasi heille ja sanoi: "Ettekö ole lukeneet, mitä Daavid teki, kun hänen ja hänen seuralaistensa oli nälkä,
4 Anih loe Sithaw imthung ah akun moe, qaimanawk khue mah caak han koi takaw to a lak moe, a caak pacoengah, angmah hoi nawnto kaom ampuinawk hanah doeh paek toeng to loe, tiah a naa.
kuinka hän meni Jumalan huoneeseen, otti näkyleivät ja söi ja antoi seuralaisilleenkin, vaikkei niitä ollut lupa syödä muiden kuin ainoastaan pappien?"
5 To pacoengah anih mah nihcae khaeah, Kami Capa loe Sabbath Angraeng ah oh, tiah a naa.
Ja hän sanoi heille: "Ihmisen Poika on sapatin herra".
6 Anih loe kalah Sabbath niah doeh, Sineko thungah akun moe, kaminawk to patuk: to naah to ahmuen ah bantang ban kakhaem kami maeto oh.
Ja toisena sapattina hän meni synagoogaan ja opetti; ja siellä oli mies, jonka oikea käsi oli kuivettunut.
7 Anih zaehaih net o thai hanah, Sabbath niah nganna kami ngantuisak tih vai, tiah Farasinawk hoi ca tarik kaminawk mah anih to khet o.
Ja keksiäkseen jotakin, mistä häntä syyttäisivät, kirjanoppineet ja fariseukset pitivät häntä silmällä, parantaisiko hän sapattina.
8 Toe anih mah nihcae poekhaih to panoek pae pongah, ban khaem kami khaeah, Angthawk ah loe kaminawk salakah angdoe ah, tiah a naa. To naah to kami loe angthawk moe, angdoet.
Mutta hän tiesi heidän ajatuksensa ja sanoi miehelle, jonka käsi oli kuivettunut: "Nouse ja astu esille". Ja hän nousi ja astui esille.
9 Jesu mah nihcae khaeah, Lok maeto kang dueng o han; Sabbath niah kahoih hmuen maw sak han hoih, to tih ai boeh loe kasae hmuen? Hinghaih pahlong maw, to tih ai boeh loe paduek? tiah a naa.
Niin Jeesus sanoi heille: "Minä kysyn teiltä: kumpi on luvallista sapattina: hyvääkö tehdä, vai tehdä pahaa, pelastaako henki, vai hukuttaa?"
10 Nihcae boih a khet pacoengah, to kami khaeah, Ban payangh ah, tiah a naa. To kami mah ban to payangh, to naah anih ih ban loe kalah ban maeto baktih toengah hoih pae roep.
Ja hän katsoi ympärilleen heihin kaikkiin ja sanoi miehelle: "Ojenna kätesi". Mies teki niin, ja hänen kätensä tuli jälleen terveeksi.
11 Nihcae loe palungphui o; Jesu to kawbangmaw sak nahaeloe hoi tih, tiah maeto hoi maeto lok angdueng o.
Mutta he vimmastuivat kovin ja puhelivat keskenään, mitä heidän olisi tehtävä Jeesukselle.
12 Nito naah anih loe lawkthuih hanah mae nuiah caeh, aqum puek Sithaw khaeah lawk a thuih.
Niin tapahtui niinä päivinä, että hän lähti vuorelle rukoilemaan; ja hän oli siellä kaiken yötä rukoillen Jumalaa.
13 Khawnbang khodai naah loe, a hnukbang kaminawk to angmah khaeah kawk: kami hatlai hnettonawk to a qoih, nihcae to patoeh ih kaminawk, tiah ahmin paek;
Ja päivän tultua hän kutsui tykönsä opetuslapsensa ja valitsi heistä kaksitoista, joille hän myös antoi apostolin nimen:
14 Simon doeh (Piter, tiah ahmin paek), anih ih amnawk Andru, Jakob, Johan, Philip, Batholomu,
Simonin, jolle hän myös antoi nimen Pietari, ja Andreaan, hänen veljensä, ja Jaakobin ja Johanneksen, ja Filippuksen ja Bartolomeuksen,
15 Mathai, Thomas, Alpheaus capa Jakob, Zealot, tiah kawk ih Simon,
ja Matteuksen ja Tuomaan, ja Jaakobin, Alfeuksen pojan, ja Simonin, jota kutsuttiin Kiivailijaksi,
16 Jakob amnawk angmah kangphat taak kami, Judas Iskariot cae to a qoih.
ja Juudaan, Jaakobin pojan, sekä Juudas Iskariotin, josta tuli kavaltaja.
17 Anih loe nihcae hoi nawnto mae nui hoiah anghum tathuk, tangtling ahmuen to phak naah angdoet, a hnukbang kaminawk, Judea prae, Jerusalem vangpui, Tura hoi Sidon tuipui taengah kaom pop parai kaminawk loe anih ih lok to tahngaih o moe, nihcae nathaih hoisak hanah anih khaeah angzoh o;
Ja hän astui alas heidän kanssaan ja seisahtui lakealle paikalle; ja siellä oli suuri joukko hänen opetuslapsiaan ja paljon kansaa kaikesta Juudeasta ja Jerusalemista ja Tyyron ja Siidonin rantamaasta. Nämä olivat saapuneet kuulemaan häntä ja parantuakseen taudeistansa.
18 to kaminawk loe taqawk mah naeh ih kami ah oh o, toe nihcae loe ngantui o.
Ja myös ne, jotka olivat saastaisten henkien vaivaamia, tulivat terveiksi.
19 Anih khae hoiah thacakhaih to tacawt moe, nihcae to ngantuisak boih pongah, minawk boih mah anih to sui hanah koeh o.
Ja kaikki kansa tahtoi päästä koskettamaan häntä, koska hänestä lähti voima, joka paransi kaikki.
20 A hnukbang kaminawk to khet moe, Nangcae kamtang kaminawk taham na hoih o: Sithaw prae loe nangcae ih ni.
Ja hän nosti silmänsä opetuslastensa puoleen ja sanoi: "Autuaita olette te, köyhät, sillä teidän on Jumalan valtakunta.
21 Nangcae vaihi zok amthlam kaminawk taham na hoih o: zok nam hah o tih. Nangcae vaihiah qah kaminawk taham na hoih o: na pahnui o tih.
Autuaita te, jotka nyt isoatte, sillä teidät ravitaan! Autuaita te, jotka nyt itkette, sillä te saatte nauraa!
22 Kami Capa pongah, kaminawk mah ang hnukma o, ang pahnawt o, ang zoeh o, ahmin kasae ang thuih o naah, tahamhoih kami ah ni na oh o.
Autuaita olette te, kun ihmiset vihaavat teitä ja erottavat teidät yhteydestään ja herjaavat teitä ja pyyhkivät pois teidän nimenne ikäänkuin jonkin pahan-Ihmisen Pojan tähden.
23 To na niah nangcae loe anghoehaih hoiah amloep oh: khenah, nangcae hanah kalen parai tangqum to van ah oh: nihcae ampanawk mah tahmaanawk mataeng doeh to tiah ni sak o.
Iloitkaa sinä päivänä, riemuun ratketkaa; sillä katso, teidän palkkanne on suuri taivaassa; sillä näin tekivät heidän isänsä profeetoille.
24 Toe nangcae angraengnawk khosak na bing o! Nangmacae patloephaih to na hnuk o boeh.
Mutta voi teitä, te rikkaat, sillä te olette jo saaneet lohdutuksenne!
25 Nangcae zok amhah kaminawk khosak na bing o! Zok nam thlam o tih. Nangcae vaihiah pahnui kaminawk khosak na bing o! Palung na naa o ueloe, na qah o tih.
Voi teitä, jotka nyt olette kylläiset, sillä teidän on oleva nälkä! Voi teitä, jotka nyt nauratte, sillä te saatte murehtia ja itkeä!
26 Kami boih mah pakoeh ih kaminawk, khosak na bing o! To tiah ni nihcae ih ampanawk mah kamro tahmaanawk pakoeh o.
Voi teitä, kun kaikki ihmiset puhuvat teistä hyvää! Sillä niin tekivät heidän isänsä väärille profeetoille.
27 Toe ka lok tahngai kami, kang thuih o, na misanawk to palung oh, nangcae hnuma kaminawk khaeah kahoih hmuen to sah oh,
Mutta teille, jotka kuulette, minä sanon: rakastakaa vihollisianne, tehkää hyvää niille, jotka teitä vihaavat,
28 nangcae kasae thui kaminawk tahamhoihaih paek oh, nangcae raihaih paek kaminawk hanah lawkthui pae oh.
siunatkaa niitä, jotka teitä kiroavat, rukoilkaa niiden edestä, jotka teitä parjaavat.
29 Na tangbaeng maeto bang tabaeng kami khaeah kalah tangbaeng maeto doeh patueng paeh; nang ih kahni la ving kami hanah laihaw kalen doeh paek han paawt hmah.
Jos joku lyö sinua poskelle, tarjoa hänelle toinenkin, ja jos joku ottaa sinulta vaipan, älä häneltä kiellä ihokastasikaan.
30 Nangcae khaeah hmuen hni kaminawk hanah paek oh, nang ih hmuen la ving kaminawk khaeah hni let hmah.
Anna jokaiselle, joka sinulta anoo, äläkä vaadi takaisin siltä, joka sinun omaasi ottaa.
31 Minawk mah na nuiah saksak han na koeh ih baktih toengah minawk nuiah doeh sah ah.
Ja niinkuin te tahdotte ihmisten teille tekevän, niin tehkää tekin heille.
32 Nangcae palung kami khue to na palung o nahaeloe, atho timaw om tih? Kazae kaminawk mah mataeng doeh nihcae palung kaminawk to palung o toeng bae.
Ja jos te rakastatte niitä, jotka teitä rakastavat, mitä kiitosta teille siitä tulee? Rakastavathan syntisetkin niitä, jotka heitä rakastavat.
33 Nangcae nuiah kahoih hmuen sah kaminawk khae khue ah kahoih hmuen na sak o nahaeloe, atho timaw om tih? Kazae kaminawk mah mataeng doeh to tiah sak o toeng bae.
Ja jos teette hyvää niille, jotka teille hyvää tekevät, mitä kiitosta teille siitä tulee? Niinhän syntisetkin tekevät.
34 Pathok thai tih, tiah na poek o ih kaminawk khae khue ah hmuenmae na coi o sak nahaeloe, atho timaw om tih? Kazae kaminawk mah mataeng doeh kapop ah hnuk hanah kazae kaminawk khaeah a coi o sak toeng bae.
Ja jos te lainaatte niille, joilta toivotte saavanne takaisin, mitä kiitosta teille siitä tulee? Syntisetkin lainaavat syntisille saadakseen saman verran takaisin.
35 Toe na misanawk to palung oh, kahoih hmuen to sah oh loe, pathok let han oephaih tawn ai ah coi o sak ah; to tiah nahaeloe nangcae han kalen parai tangqum to om ueloe, Kasang koek ih caa ah na om o tih: anih loe kawnhaih lok thui thai ai kaminawk hoi kazae kaminawk khaeah mataeng doeh tahmenhaih to tawnh.
Vaan rakastakaa vihollisianne ja tehkää hyvää ja lainatkaa, toivomatta saavanne mitään takaisin; niin teidän palkkanne on oleva suuri, ja te tulette Korkeimman lapsiksi, sillä hän on hyvä kiittämättömille ja pahoille.
36 Nangcae ampa loe palungnathaih to tawnh, to tiah nangcae mah doeh palungnathaih to tawn o toeng ah.
Olkaa armahtavaiset, niinkuin teidän Isänne on armahtavainen.
37 Lokcaekhaih na tongh o han ai ah, minawk to lokcaek o hmah: padaenghaih na hnuk o han ai ah, minawk to padaeng o hmah: minawk zaehaih tahmen oh, tahmenhaih na hnu o toeng tih:
Älkääkä tuomiko, niin ei teitäkään tuomita; älkää kadotustuomiota lausuko, niin ei teillekään kadotustuomiota lausuta. Antakaa anteeksi, niin teillekin anteeksi annetaan.
38 paek oh, na paek o toeng tih; minawk mah kahoih ah ang noek pae o moe, paek khue khawt ai ah, kakoi mongah na hnawt pae o tathuk ueloe, nawnto ahoek pacoengah, kamthlai pok ah na saoek nuiah na krai pae o tih. Minawk han na noek pae o ih baktih toengah, na noek pae o let tih, tiah a naa.
Antakaa, niin teille annetaan. Hyvä mitta, sullottu, pudistettu ja kukkurainen, annetaan teidän helmaanne; sillä millä mitalla te mittaatte, sillä mitataan teille takaisin."
39 Anih mah nihcae khaeah patahhaih lok a thuih pae, Mikmaeng mah mikmaeng to hoi thai tih maw? Hoi nahaeloe tangqom thungah krah hoi hmaek mak ai maw?
Hän sanoi heille myös vertauksen: "Eihän sokea voi sokeaa taluttaa? Eivätkö molemmat lankea kuoppaan?
40 Ca amtuk kami loe anih patukkung pongah kop kue ai: toe mi kawbaktih doeh kakoep ah amtuk kami loe anih patukkung baktiah om tih.
Ei ole opetuslapsi opettajaansa parempi; täysin oppineena jokainen on oleva niinkuin hänen opettajansa.
41 Tipongah na mik thungah kaom anuen to panoek ai ah, nawkamya mik thung ih anuen to na khet pae loe?
Kuinka näet rikan, joka on veljesi silmässä, mutta et huomaa malkaa omassa silmässäsi?
42 To tih ai boeh loe na mik thung ih anuen mataeng doeh hnu ai ah, kawbangmaw nawkamya khaeah, Nawkamya, na mik thung ih anuen to kang lak pae han, tiah na thui thai tih? Nang angsah cop kami! Na mik thung ih anuen to la hmaloe ah, to pacoengah ni na mik to amtueng ueloe, nawkamya mik thung ih anuen to na la pae thai tih.
Kuinka saatat sanoa veljellesi: 'Veljeni, annas, minä otan pois rikan, joka on silmässäsi', sinä, joka et näe malkaa omassa silmässäsi? Sinä ulkokullattu, ota ensin malka omasta silmästäsi, sitten sinä näet ottaa pois rikan, joka on veljesi silmässä.
43 Kahoih thing loe athaih kasae athai vai ai; to baktih toengah kasae thing mah doeh kahoih athaih to athai vai ai.
Sillä ei ole hyvää puuta, joka tekee huonon hedelmän, eikä taas huonoa puuta, joka tekee hyvän hedelmän;
44 Angmah ih athaih hoiah akung kawng to panoek thaih. Mi mah doeh soekhring thing hoiah thaiduet thaih to pakhrik vai ai, soekhring takha thung hoiah doeh nihcae mah misurthaih pakhrik o vai ai.
sillä jokainen puu tunnetaan hedelmästään. Eihän viikunoita koota orjantappuroista, eikä viinirypäleitä korjata orjanruusupensaasta.
45 Kahoih kami loe a palung thungah akom kahoih hmuen to a sinh, kahoih ai kami loe a palung thungah kaom kahoih ai hmuen to a sinh: palung thungah koi kamtlai to ni pakha hoiah thuih.
Hyvä ihminen tuo sydämensä hyvän runsaudesta esiin hyvää, ja paha tuo pahastansa esiin pahaa; sillä sydämen kyllyydestä suu puhuu.
46 Ka thuih ih hmuennawk to sah ai ah, tikhoe Angraeng, Angraeng, tiah nang kawk o loe?
Miksi te huudatte minulle: 'Herra, Herra!' ettekä tee, mitä minä sanon?
47 Mi kawbaktih doeh kai khaeah kangzo, ka loknawk to tahngai moe, thuih ih loknawk baktih toengah sah kami loe kawbaktih hmuen hoiah maw anghmong, tito kang patuek o han:
Jokainen, joka tulee minun tyköni ja kuulee minun sanani ja tekee niiden mukaan-minä osoitan teille, kenen kaltainen hän on.
48 anih loe im sah kami maeto hoiah anghmong, anih mah long to kathuk ah takaeh moe, thlung nuiah im to sak: tuiphu angthawk moe, tui mah to im to tanawt naah, thlung nuiah sak ih im ah oh pongah, anghuen ai.
Hän on miehen kaltainen, joka huonetta rakentaessaan kaivoi syvään ja laski perustuksen kalliolle; kun sitten tulva tuli, syöksähti virta sitä huonetta vastaan, mutta ei voinut sitä horjuttaa, sillä se oli hyvästi rakennettu.
49 Toe ka lok to thaih moe, sah ai kami loe, kacakah angdoethaih ahmuen kaom ai long a nuiah im sah kami hoiah anghmong; tui mah a im to tha hoiah tanawt naah, akra ai ah amtimh roep; to im amrohaih loe len parai, tiah a naa.
Mutta joka kuulee eikä tee, se on miehen kaltainen, joka perustusta panematta rakensi huoneensa maan pinnalle; ja virta syöksähti sitä vastaan, ja heti se sortui, ja sen huoneen kukistuminen oli suuri."
