Luge 17

1 Yesu da ea ado ba: su dunuma amane sia: i, “Dafama: ne olelesu da dafawane doaga: mu. Be dafama: ne olelesu dunu da se bagade nabimu.

Niin hän sanoi opetuslapsillensa: se on mahdotoin, ettei pahennukset tule. Mutta voi häntä, jonka kautta ne tulevat!

2 Nowa dunu da fonoboi dunu dafama: ne olelesea, ea se dabe iasu da dunu amo ea galogoaga ilia da igi bagadedafa la: gilisili, bogoma: ne hanoga galadigisa, amo se dabe iasu bagadewane baligimu.

Se olis hänelle parempi, että myllyn kivi ripustettaisiin hänen kaulaansa, ja heitettäisiin mereen, kuin että hän jonkun näistä pienistä pahentais.

3 Dilia hou dawa: ma! Dia fi dunu wadela: le hamoi galea, ema gagabole sia: ma. E da ea houba: le gogosiabeba: le sinidigisia, defea, ea hou gogolema: ne olofoma.

Kavahtakaat teitänne. Jos veljes rikkoo sinua vastaan, niin nuhtele häntä: ja jos hän itsensä parantaa, niin anna hänelle anteeksi.

4 E da eso afae amoga dima fesuale agoane wadela: le hamosea amola fesuale agoane dima gogosiane sinidigili, ‘Na da wadela: le hamoiba: le sinidigisa,’ amo e da sia: sea, defea, ea hou gogolema: ne olofoma.”

Ja jos hän seitsemän kertaa päivässä rikkoo sinua vastaan, ja seitsemän kertaa päivässä sinun tykös palajaa, sanoen: minä kadun; niin anna hänelle anteeksi.

5 Asunasi Dunu ilia da Yesuma amane sia: i, “Hina! Ninia dafawaneyale dawa: su hou asigilama: ne, Di hahamoma.”

Ja apostolit sanoivat Herralle: lisää meille uskoa.

6 Yesu E bu adole i, “Dilia dafawaneyale dawa: su hou da amo masada hawa: fonobahadidafa defelewane ganiaba, dilia da goe ifa bagade amoga, ‘Ifa! Disu a: le, di gobele hano wayabo bagadega soagala: ma!’ Amane sia: beba: le, ifa da dilia adoi nabawane hamomu.

Mutta Herra sanoi: jos teillä olis usko niinkuin sinapin siemen, ja te sanoisitte tälle metsäfikunalle: nouse ylös juurines ja istuta sinus mereen, niin se kuulis teitä.

7 Dilia hina dunu afadafa, ea hawa: hamosu dunu da osobo gidinananu amola sibi ouligilalu, diasuga misini, e da ema, ‘Hedolo misa! Ha: i manusa: fima,’ amo sia: e da sia: ma: bela: ?

Mutta kenellä teistä on palvelia, joka kyntää taikka karjaa kaitsee, ja kuin hän metsästä kotia tulee, että hän sanoo kohta hänelle: mene rualle?

8 Hame mabu! Be e da ea hawa: hamosu dunuma amane sia: mu, ‘Dia da na ha: i manu gobele, abula ga: sili, nama ha: i manu amola hano ima. Di da fa: no ha: i manu amola hano manu.’

Vaan eikö hän pikemmin sano hänelle: valmista minulle ehtoollista, sonnusta sinus, ja palvele minua, niinkauvan kuin minä syön ja juon; ja syö ja juo sinä sitte?

9 Be amo hawa: hamosu dunu da ea hawa: hamosudafa fawane hamobeba: le, ea hina da ema nodone sia: ma: bela: ? Hame mabu!

Vai kiittääkö hän palveliaansa, että hän teki, mitä hänelle käsketty oli? En luule.

10 Dilia da dilima adoi hawa: hamosu huluane hamoi dagoiba: le, agoane sia: ma, ‘Ninia da hawa: hamosu dunu noga: i hame galebe. Ninia da eno hawa: hamosu hame hamoi, be hawa: hamosudafa fawane hamoi.’”

Niin myös te, kuin te olette kaikki tehneet, mitä teille käsketty on, niin sanokaat: me olemme kelvottomat palveliat: me teimme sen, minkä meidän piti tekemän.

11 Yesu da Yelusaleme moilai bai bagadega doaga: musa: logoga asili, e da Samelia soge amola Ga: lili soge amo alalo gadenenewane ahoanu.

Ja tapahtui, kuin hän meni Jerusalemia päin, että hän matkusti keskeltä Samarian ja Galilean.

12 E da diasuga doaga: le, “lebolosi” oloi dunu nabuane Ema doaga: musa: manebe ba: loba, ilia fonobahadi sedagawane oulelu.

Ja kuin hän tuli yhteen kylään, kohtasivat häntä kymmenen spitalista miestä, jotka taampana seisoivat,

13 Ilia da Ema ha: giwane wele sia: nanu, “Yesu! Hina! Ninima asigima!”

Ja korottivat äänensä, sanoen: Jesus, rakas Mestari, armahda meidän päällemme!

14 Yesu da ili ba: lalu, ilima amane sia: i, “Dilia gobele salasu dunu dilia hou ba: ma: ne, ema masa!” Amoga ahoanoba, ilia oloi uhibi ba: i.

Ja kuin hän ne näki, sanoi hän heille: menkäät ja osoittakaat teitänne papeille. Ja tapahtui, että he mennessänsä tulivat puhtaiksi.

15 Ea oloi uhibi ba: loba, dunu afadafa fawane sinidigili, Godema nodone wele sia: i.

Niin yksi heistä, kuin hän näki, että hän parantunut oli, palasi jälleen ja kunnioitti Jumalaa suurella äänellä,

16 E da Yesu Ea emo gadenene gala: la sa: ili, Yesuma nodone sia: i. Amo dunu da Samelia dunu.

Ja lankesi kasvoillensa hänen jalkainsa juureen ja kiitti häntä. Ja se oli Samarialainen.

17 Amalalu, Yesu E amane sia: i, “Na da dunu nabuane uhi dagoi. Eno dunu sesegeyale amo da habila: ?

Mutta Jesus vastaten sanoi: eikö kymmenen puhdistettu? kussa yhdeksän ovat?

18 Amo ga fi dunu, hi fawane da nodone sia: musa: bu misibela: ? Eno da abuliba: le hame buhagibela: ?”

Ei ole muita löydetty, jotka palasivat Jumalaa kunnioittamaan, kuin tämä muukalainen.

19 Amalalu, buhagi dunuma E amane sia: i, “Wa: legadole hahawane masa! Di da dafawaneyale dawa: beba: le, uhi dagoi.”

Ja hän sanoi hänelle: nouse ja mene! sinun uskos on sinun vapahtanut.

20 Fa: lisi dunu eno ilia da Gode Ea Hinadafa Hou da habogala doaga: ma: bela: le, Yesuma adole ba: i. Yesu E bu adole i, “Dunu ilia siga ba: ma: ne, Gode Ea Hinadafa Hou da hame maha.

Ja Pharisealaiset kysyivät häneltä: koska Jumalan valtakunta olis tuleva? Vastasi hän heitä ja snaoi: ei Jumalan valtakunta tule niin, että se taidettaisiin nähdä.

21 Dunu ilia da hame sia: mu, ‘Amo hou da guiguda: gala amola amo hou da eno sogega gala.’ Hame mabu! Bai Gode Ea Hinadafa Hou da wahadafa dilia dogo ganodini diala.”

Ei myös heidän pidä sanoman: katso tässä, katso siellä; sillä katso, Jumalan valtakunta on teidän keskellänne.

22 Amalalu, E da Ea ado ba: su dunu ilima amane sia: i, “Se nabasu eso da misunu. Amo esoga dilia da Dunu Egefe Ea bu misunu ba: mu hanai ganumu, be hamedei.

Niin hän sanoi opetuslapsille: se aika tulee, että te halajatte nähdä yhtäkin Ihmisen Pojan päivää, ja ette saa nähdä.

23 Eno dunu da dilima amane sia: mu, ‘Goea ba: ma! Guiguda: ba: ma!’ Be ilima mae fa: no bobogema.

Ja he sanovat teille: katso tässä, katso siellä: älkäät menkö ulos, älkäät myös seuratko.

24 Ha: ha: na da gusudili da: gini gala: sa, guma: dini digagala: be, amo defele Dunu Egefe Ea bu misunu eso da ba: mu.

Sillä niinkuin pitkäisen tuli taivaan alla leimahtaa ja paistaa kaikkein päälle, mitkä taivaan alla ovat, niin on myös Ihmisen Pojan päivänänsä oleva.

25 Be E da hidadea se bagade nabimu. Waha esalebe fi, da Dunu Egefe higale fisimu.

Mutta ennen tulee hänen paljo kärsiä ja hyljättää tältä sukukunnalta.

26 Dunu Egefe Ea bu misunu eso da Nowa: ea eso agoai ba: mu.

Ja niinkuin tapahtui Noan päivinä, niin myös tapahtuu Ihmisen Pojan päivinä.

27 Dunu huluane amo esoga da ha: i nanu, adini nanu, uda lasu hamonanu, Nowa: da dusagai bagadega fila heda: le, hano bagade misini, dunu huludafa hanoga na dagoi ba: i.

He söivät, joivat, naivat ja huolivat, hamaan siihen päivään asti, jona Noa arkkiin meni sisälle, ja vedenpaisumus tuli ja hukutti kaikki.

28 Dunu Egefe Ea eso da Lode ea esoha agoai ba: mu. Dunu huluane da ha: i nanu, adini nanu, bidi lasu hou hamosu, ha: i manu bugilalu, diasu gagusu.

Niin myös tapahtui Lotin päivinä: he söivät, joivat, ostivat, myivät, istuttivat, rakensivat.

29 Be Lode da Sodame moilai bai bagade fisili, ga asiba: le, lalu amola ‘salafa’ da muagado gibu agoane sa: ili, dunu huluane medole legei dagoi.

Mutta sinä päivänä, kuin Lot Sodomasta läksi, satoi tulta ja tulikiveä taivaasta, ja hukutti kaikki.

30 Dunu Egefe da osobo bagadega bu masea, amo hou defele bu ba: mu.

Niin pitää myös sinä päivänä oleman, jona Ihmisen Poika ilmoitetaan.

31 Amo esoga, nowa dunu da diasu da: iya gadodili esalebe, e da diasu ganodini ea liligi lamusa: hamedafa golili sa: ima: mu. Nowa dunu da odagiaba esalea, ea diasuga bu sinidigili maedafa masa: ma.

Joka sinä päivänä katon päällä on, ja hänen kalunsa ovat huoneessa, niin älköön astuko alas niitä ottamaan. Ja joka pellolla on, niin älköön myös palatko takaisin.

32 Lode idua hou bu dawa: ma!

Muistakaa Lotin emäntää.

33 Nowa dunu ea esalusu gagumusa: hanai galea, ea esalusu fisimu. Be nowa ea esalusu hi fisiagasea, ea esalusu bu ba: mu.

Jokainen joka pyytää henkensä vapahtaa, hän sen kadottaa, ja jokainen joka sen kadottaa, hän saattaa sen elämään.

34 Na dilima sia: sa. Amoha, dunu aduna gasia ela da diaheda: su afadafa amoga golabe ba: loba, afadafa Gode da lamu, eno E da fisimu.

Minä sanon teille: sinä yönä ovat kaksi yhdellä vuoteella, yksi otetaan ylös, ja toinen jätetään.

35 Uda aduna da gagoma goudaha esalea, afadafa Gode da lamu, eno E da fisimu.

Kaksi ynnä jauhavat: yksi otetaan ylös, ja toinen jätetään.

36 Dunu aduna da ifabia hawa: hamonanebe ba: sea, afadafa Gode da lamu, eno E da fisimu.”

Kaksi ovat kedolla: yksi otetaan ylös, ja toinen jätetään.

37 Ea ado ba: su dunu ilia da Ema adole ba: i, “Hina! Amo hou da habi ba: ma: bela: ?” E fedege sia: bu adole i, “Bogoi da: i hodo da dialebeba: le, amo sogebiga sia sio da gilisimu.”

Ja he vastaten sanoivat hänelle: Herra, kussa siis? Niin sanoi hän heille: kussa raato on, sinne myös kotkat kokoontuvat.