Luke 14
1 Nau hethauwuu, daujedāde hedauauwunene hanesāhenith najane Nesethajauhuhau hadvethee jauaujau vadanesee, henee haeaunauyauhauvaa.
Ja tapahtui, että hän tuli yhden Pharisealaisten päämiehen huoneesen sabbatina rualle, ja he vartioitsivat häntä.
2 Nau, naune, hena jasaa henane hathaāhede haenenesaunenauau.
Ja katso, siinä oli vesitautinen ihminen hänen edessänsä.
3 Nau Hejavaneauthusau haeauchuhananadetha nanavaavehehau nau Nesethajauhuhau, gaujenanavanau henayauthaude vadanesee? hāthauhuk.
Niin Jesus vastaten sanoi lainoppineille ja Pharisealaisille: sopiiko sabbatina parantaa? Niin he vaikenivat.
4 Nau haedādaunaugunauau. Nau hanaāedanaunith nau haeenayauha, nau haejenana;
Mutta hän rupesi häneen, ja paransi hänen, ja pääsi menemään.
5 Nau haeauchuhananadetha, Hanaa hedauneau naugauchaudahehau wauāth waugaje janesenayaugaune hadaudaunaudenee, nau gauchauchaunu gauhadnauuguthauva vadanesee? hathauhuk.
Ja hän vastaten sanoi heille: kenenkä teistä nauta eli aasi putoo kaivoon, eikö hän kohta sabbatin päivänä häntä ota ylös?
6 Nau haeeyauhuune nesenehethauthee jea nuu hayauhuhau.
Ja ei he taitaneet häntä tähän vastata.
7 Nau haedadajenehetha henee hathāadethavathee, hāenauhauwaude hasayāchauhauwunethe najatheaugudaunau; hanaāāedauwunaude,
Mutta hän sanoi vieraille vertauksen, koska hän ymmärsi, kuinka he valitsivat ylimmäisiä istuimia, sanoen heille:
8 Hāene nananena hadethaunā henanenauau gauwuhaudeneagu, jevajanauguu najatheaugudaunaa; havajavaānethā henane havajavaāheva henee hadethade;
Kuinka joltakulta häihin kutsuttu olet, niin älä istu ylimmäiseen siaan, ettei joku kunniallisempi sinua ole häneltä kutsuttu,
9 Nau henee hadethāde nau nananede hadjaude nau hadnethāne, Venene naa henane hadehedaugu; nau nananene haddayāhene janaugunenagu hesaudavaa.
Ja tulee se, joka sinun ja hänen on kutsunut, ja sanoo sinulle: anna tälle siaa! ja niin sinä häpiällä menet alemma istumaan.
10 Hau hāene nananene hadethanenagu, haddeyehau nau hadjanaugu hesaudavaa henee hāene hadethāde hadjaude, hadethāne, Va javesa; hadnaāene nananene vechauthānaune henee hanethevethehevādaunauau.
Mutta kuin kutsuttu olet, niin mene ja istu alemmaiseen siaan, että se, joka sinun kutsunut on, tulis ja sanois sinulle: ystäväni, nouse ylemmä; silloin on sinulle kunnia niiden edessä, jotka ynnä kanssas atrioitsevat.
11 Hanau daun nanajathajaude nehayau hadnausādauaude; nau henee nausādauauadede nehayau hadnajanede.
Sillä jokainen, joka itsensä ylentää, se alennetaan, ja joka itsensä alentaa, se ylennetään.
12 Hanaāenehethaude jea henee hadethādaune, Hāene nananene gauusevanenagu wauāthe hethunevethehevanenagu, jevaadesene hādaehauhauau, wauāthe hāthesaunauau, daudause hādauānauau, wauāthe nethauyādahagu hanedaudewau; havaadethaa jea, nau havaaunaudaunā.
Mutta hän sanoi myös sille, joka hänen kutsunut oli: kuin päivällistä tai ehtoollista teet, niin älä kutsu ystäviäs, eli veljiäs, ei lankojas, taikka rikkaita kylänmiehiäs: ettei he joskus sinua myös jälleen kutsu, ja sinulle maksa.
13 Hau hāene nananene vethehevanenagu, hadadethaunauau hadavenuhuhauau, henesenehehauau, jeneejavesahehauau, nanenauguhuhauau;
Mutta kuin pidot teet, niin kutsut köyhiä, raajarikkoja, ontuvia, sokeita:
14 Nau nananene hadnauwunaunane; hanau daujeneaunaudaunānaune: hanau nananene hadnaunaudaunane jaegauhadeneagu hathāethadee.
Niin sinä olet autua; sillä ei heillä ole varaa sinulle maksaa, sillä sinulle pitää maksettaman vanhurskasten ylösnousemisessa.
15 Hāene hanesāde henee henethevethehevādaune daunedauwaudauwunith nuu hayauhuhau, Hauwunaunade henee hadvethee jauaujau henajanedaunene Hejavaneauthu, hathāhuk.
Mutta kuin yksi ynnä atrioitsevista nämät kuuli, sanoi hän hänelle: autuas on se, joka syö leipää Jumalan valtakunnassa.
16 Hanaāāedauwunaude, jasaa henane haeavathethunevetheheva, nau haeauwauhadethānanena;
Niin hän sanoi hänelle: yksi ihminen teki suuren ehtoollisen ja kutsui monta,
17 Nau haejenana hewauwaune dauethunevethehedaunee hadnāedauwunaunith henee hadethavathe, Jenajesaa; vahee hayauhuhau wauwu hanesejenanee.
Ja lähetti palveliansa ehtoollisen hetkellä sanomaan kutsutuille: tulkaat, sillä kaikki ovat valmistetut.
18 Nau vahee haenesadene hathauchuwuhadethee hadnudanathee. Nanedauwauaude hasenehethauhuk, Neaudaunaudauwau vedauauwuu, nau hadneyehaunau nau hadnauhaudauwau: Nehethathane hadnudanene.
Ja he rupesivat järjestänsä kaikki itseänsä estelemään: ensimäinen sanoi hänelle: minä ostin pellon, ja minun pitää menemän sitä katsomaan: minä rukoilen sinua, sano minun esteeni.
19 Nau jasaa ahagu, Neaudaunauthu yauthauyauna hedauhuwaugaje, nau hadneyehaunau hadnayāduuhuu: nenehethathane hadnudanene.
Ja toinen sanoi: minä ostin viisi paria härkiä, ja menen niitä koettelemaan: minä rukoilen sinua, sano minun esteeni.
20 Nau jasaa hahagu, hedauwunenenau, nau naajeneejaunau.
Ja kolmas sanoi: minä olen emännän nainut, ja en taida sentähden tulla.
21 Hanaāejenauusade henee wauwau, nau hanaāenauhauthehaude hadāhewaunādaune nuu hayauhuhau. Wauhā hechauhauthethāhe hauauwuu hanaāasenaunade hanaāāedauwunaude hewauwaune, Yegauhu nauhauhaunee hadaugauchaudāe nau hadaugauchauchanee hedane, nau hadjāthaunauau hede hathāadavenuhunethee, nau henesenehehauau, nau jeneejavesahehauau, nau nanenauguhuhauau.
Ja kuin se palvelia tuli, sanoi hän nämät herrallensa. Silloin perheenisäntä vihastui ja sanoi palveliallensa: mene nopiasti kaupungin kaduille ja kujille ja saata tänne vaivaiset ja raajarikot, ontuvat ja sokiat.
22 Nau wauwau hasenehethauhuk, Vahadāhene, naasedaunau hasenehesene nau nausunauthauyauau, hathāhuk.
Ja palvelia sanoi: herra, minä olen tehnyt niinkuin sinä käskit, ja vielä nyt siaa on.
23 Nau Vahadāhede haeāedauwuna wauwaune, Yehau hathenavaunaa nau nethauchayaunaa nau hadjādasauaunaunauau hadejejedāthee, henee naudauauwuu hadeechauchaunaa.
Ja herra sanoi palvelialle: men maanteille ja aidoille, ja vaadi heitä sisälle tulemaan, että minun huoneeni täytettäisiin.
24 Hanau nāedauwunathane, henee hegau hena henanenauau neadethathee hadnehauwuvajadauwu nadethunevethehewau.
Sillä minä sanon teille, ettei yksikään niistä miehistä, jotka kutsuttiin, pidä maistaman minun ehtoollistani.
25 Nau hena haenethaunau havathenanedanede: nau hanaāejaaagude, nau hanaāāedauwunaude,
Niin vaelsi paljo väkeä hänen kanssansa, ja hän kääntyi ja sanoi heille:
26 Hith daun henane hedasānaugu, hau jasānauwauhuk henesaunaune, nau henaune, nau henene, nau dāeyaunauau, nau henethesaunau, nau hedasāwau, haa nau nehayau hedenaedede jea, nāhauwuneethauguhaa.
Jos joku tulee minun tyköni, ja ei vihaa isäänsä ja äitiänsä, ja emäntäänsä ja lapsiansa, ja veljiänsä ja sisariansa, ja päälliseksi omaa henkeänsä, ei se taida olla minun opetuslapseni.
27 Nau daun janenevaa henaugauchu, nau thauguhānaugu, nāhauwuneethauguhaa.
Ja joka ei kanna ristiänsä ja seuraa minua, ei se taida olla minun opetuslapseni.
28 Hanaa nananena vanadaunesedede hayauauwun gauhadjejanaugu nedauau hadnayādede hadauchuunee, wauau hanaadauchanenee hesehenee?
Sillä kuka teistä on, joka tahtoo tornia rakentaa; eikö hän ennen istu ja laske kulutusta, jos hänellä on varaa sitä täyttää?
29 Havaene hesejenanauhuk hauunauganau, nau hanājeneesedede, vahee henee hathāenauhaudauau hadneevavavayaudenenee.
Ettei, kuin hän perustuksen laskenut on, ja ei voi sitä täyttää, kaikki, jotka sen näkevät, rupee pilkkaamaan häntä,
30 Naa henane nenesedede, hau hajeneesedede, hanāthāde.
Sanoen: tämä ihminen rupesi rakentamaan, ja ei voinut täyttää.
31 Wauāthe daun naja, vadauvauthauhuk jachau najane, hanājanaugude nedauau, nau hanāgaugauanadauau wauau haneene nauguu vadadauchu vasevadadausauau hadnenuchaunaude henee hejevenahedaunau nauguu nesauau vasevadadausauau?
Taikka kuka kuningas tahtoo mennä sotimaan toista kuningasta vastaan; eikö hän ennen istu ja ajattele, jos hän voi kymmenellä tuhannella kohdata sen, joka häntä vastaan tulee kahdellakymmenellä tuhannella?
32 Wauāthe, hajesenausujechaugunethe, hanāyethautheavede, nau hanānayāthenedauāwaunaude.
Muutoin, kuin hän vielä kaukana on, niin hän lähettää hänelle sanan ja rukoilee rauhaa.
33 Nau naasauau, daun nananena henee janenaunaudauau vahee henetheyaunau, nāhauwuneethauguhaa.
Niin siis jokainen teistä, joka ei luovu kaikista mitä hänellä on, ei se taida olla minun opetuslapseni.
34 Nejauauwuu hethadee: hau hith nejauauwuu jevanujaudāgu, hayew hadneenejauauwujauau?
Suola on hyvä; mutta jos suola tulee mauttomaksi, milläs sitte suolataan?
35 Daudause hehauwuuthade vedauauwuu, wauāthe heee vehethe; hau henanenauau hanāneāgudede. Daun henaudaununede heenedauvahek jaathedeha.
Ei se maahan eikä sontaan ole sovelias: he heittävät sen pois. Jolla on korvat kuulla, se kuulkaan.
