< Katwa Nono Katwa 17 >

1 Inanin wachinu nigbiri nigbir Amphipos nin Apollolonia ma inin da kagbiri Thessalonika. Kikane wadi kiti zursuzu na Yahudawa
Chuin Paul le Silas chun Amphipolis le Apollonia khopi ajot peh lhon in Thessalonica ahung lhung lhon tan ahi. Hichea chun Judah te kikhop na in aum in ahi.
2 In wui na sabbath Bulus pira kitin zursu nafo usum. Tisati tat awa pichu ko ayeme asabbath. Amini wa dursuzo anite tipipinlitafe woro Isa amere mazamu Christi.
Chuin abolngai bang in Paul chu Judah te kikhopna in'ah cholngah nikho thum kijom in achen Pathen lekhabu a pansan miho chu akihoulim pijin,
3 Amini wa nuna nanin nuzu litafe. anan yenjun bun na nyerti kiden ame Misiah maku akura fita nin lai tutun. Amini wabelin” Ule unite amere Isa ah Christi. Anaku amini na fita tutun, nanare anan yenjun bun nabelin”.
Miho koma chun themgao hon asei banga Messiah chun genthei athoh'a chule thina a kona kaithouva aumding thudol ahil chen jin ahi. Chule “Hiche Yeshua athudol kaseipa hi Messiah chu ahi,” atin ahi.
4 Among a Yahudawa kikane yinna nin nilemon na Bulus belle inin chizina zurzu nin Bulus nin Sila. Kikane ma amon wadiku na Yahudawari ba nin umong uwani unan dortu Kutellẹ amini tutun wa yinin nin liru kitenen Isa, inanin wa chizina uzursu nin Bulus nin Sila.
Athusei ngaiho lah a Judah mi phabep le Pathen ging Greek mi chule numei mithupi phabep jaonan Paul le Silas thusei chu ajop uvin amani toh'a pang khom tauvin ahi.
5 Amon adida na Yahudawe ayimine wa nana nin nanite bar na iwa yinin sauyenu nin lirulena Bulus durso nanin. Bar nanin i do idi yichila anit gbarda ini rususzo anit idofin nanin. Nin nanin inin, adide na Yahudawe nin pitirno anit gbardan inin ta jartizu. Ayahudawa ane tinna ido igan Jason kikana an Bulus nin Sila wasosinku. Iwa dinin su inutun Bulus nin Sila udas kitinanite.
Ahivang in Judah mi loikhat chu athangthip uvin hijeh chun kailhang dunga boina sem ho chu akoukhomun mipi atilseuvin, Jason in chu abulhu un, Paul le Silas chu mipi lah a kaidoh ing in ahol uvin ahi.
6 Imini wa se an Bulus nin Sila wadi nan nya kilare b, inanin wa se Jason ma inin kifo gh. Ma inin wunughe nin among anan yinnusauyenu kiti nago ka gbiri. Inin belle” Anit alena idin fizi nibinai iyẹ ida kikanema tutyun.
Chuin amani amu lou phat uvin, Jason le seijui dang phabep chu khopi vaihom ho mansanga akaidoh un, chule mipi chun asamun, “Paul le Silas hin vannoi pumpia boina asosah lhon ahin tun eiho khopi sunga jong boina aso hon tai,” atiuvin ahi.
7 Ame Jason yira nanin achau in game. Na idimun su kaisar ba. Inanin belle umong unit diku lisame Isa amere ugo kiden.
“Hiche thilsoh hi Jason in a-in'a alhunsah jeh ahin, chule amahon Caesar dounan achonun Yeshua kiti leng dang khat aume,” atiuvin ahi.
8 Dana lipitin nanite da kitikirum nin nago ka gbiri nibinai mine nana kan.
Hiche thudol hin Khopi mite le vaihom ho nasatah in alungboi sah tan ahi.
9 Ago ka gbiri ta Jason na ikubu inin belle nanin ima ni nanin ikubua andi Bulus nin Sila fia nibinai nanite tutunba. Nin nanin ago ka gbiri in belle Jason nin nannan yinnu sauyenu nyha.
Chuin vaihom ho chun Jason le seijui dangho chu hunam'in akilhadoh theina dingun man apeh sah un chuin alhadoh tauvin ahi.
10 Nin kitik kan, anan yinnu sauyenu tinna inutuno Bulus nin sila nan nya Thesalika udu ka gbiri Berea. Dana Bulus nin Sila wa duru kikane, itinna i pira kitin zursuzu na Yahudawa.
Hiche ni jan ma ma chun seijui hon Paul le Silas chu Berea a dingin asoldoh tauvin, chuin amani Berea alhun lhon phat in Judah te kikhopna in'ah alutkit lhon in ahi.
11 Ayahudawan Thasalonika wa xinin su lazin liru Kutellẹ nafo Ayahudawan Berea ba, inanin wa lanza gigime uliru kitenen Isa. Kolome liri iwa gartu tipipin nin litimine iyinin kidegen liru ulena Bulus wa bellin kitenen Isa.
Berea mite chu Thessalonica mite sangin alungthim kot-u akihong jon, Paul thusei chu lunglut tah in angaiyun ahi. Niseh in Pathen Lekhabu asim jingun Paul le Silas chun thudih asei lhon hinam tin akhol chil un ahi.
12 Bar udursuzu Bulus Ayahudawa gbardan yinna nin Isa, nin na mong awani alena Ayahudawaba nin nanilime alena Ayahudawariba wa yinin nin gye.
Hiche toh kilhon chun Judah mi tampi leh Greek mithupi numei le pasal tampin atahsan tauvin ahi.
13 Nanin tutun Ayahudawa nan nya thasalonika lanza Bulus din durzsuzu uliru Kutellẹ kitenen Isa. Inanin wa do Uberea inin woro nin nanit alena idi kikane ibelle imong ilena imati ilanza ayi nin Bulus.
Ahin Thessalonica a um Judah mi phabep in Paul le Silas in Berea a Pathen thu asei lhon'e ti ahetdoh phat un ahung un mipi atildoh un boina asosah un ahi.
14 Among anan yinnu sauyenu yira Bulus ku udukuasri lkurawa kuda inan nya udu kan ka gbiri. Sila nin Timintawus wa soh nan nya Berea.
Chuin seijui ho chun thakhat tah in Paul chu twipi gal langkhat ah asoldoh un, Silas le Timothy vang chu aumden lhon in ahi.
15 Dana Bulus nin nanan yinnu sauyenu iwa duru ugefe kuraw, itinna pira ujirgin mmen kata udu kagbiri Antakia. Bulus ninworo nin nale ne dã ninṣhe.”Belle Sila ninTimintawus idak kitinin in Atantakia.” Anite ne chino Antakia ma inin kwila udu Berea.
Paul thah doh a che ho chun Athens kho chanin alhon piuvin, chuin Silas le Timothy jong gangtah a Paul kom alhun lhon nading thu ahinpouvin Berea a ahung kile kit tauvin ahi.
16 Nan nya Athens Bulus soncha Sila nin Timotawus idak. Nan nya nani, achina a kilino ka gbiri. Amini wa lanza mmang kibinaime ba bar ka gbiri wadini chil(idol)
Chuin Paul in Athens khopi a Silas le Timothy anga sung chun khopi muntina milim ho chu amun alungthim ana lheh jeng in ahi.
17 Amini wa duo kitin zursu na Yahudawa anin lirina kitenen Isa nin na Yahudawa, ah tutun a Greek alena na sere ilemon na a Yahuda yinna mu. Amini wa nuzu udas atinna kolome liri anin lira kiti nanite alena awa zuro nan ghinu kikane.
Chuin ama kikhopna in'a alut in, Judah miho le Pathen ging chidang namdang hotoh Pathen thun akihoulim khomuvin, chule niseh in jalhanga jong amuho jouse koma asei jin ahi.
18 Bulus zuro nin among anan dursuzu inanin wa dinin so iliru kitene nilemong na anit yinnamu. anite wa din yichi Among Epicorion, among iyichananin Stoiks. Inanin wa belin Bulus ku ilemong na inin yinnam, inin tiringhe iyeri ame yinnamu. Among woro nin natimine “nafo adinbellu kutellẹ kona tiyirimuba”. Inin woro bar na Bulus wa dinbelu nanin Isa naku amini nafita adimun ilai tutun.
Hitichun Epicurean le Stoic chihgilna nei miho toh akinel'un, chuin Yeshua le athodoh chung chang thudol aseiyin ahile, amahon, “Hiche kamtam pa hin ipi hetkhah lou thukhat asei ham?” atiuvin, amaho lah a konkhat chun, “Hetphah lou pathen thu asei hile akilome,” atiuvin ahi.
19 Among tinna iyiraghe kiti kana kana adide ka gbiri din zursuzu. Dana iduru kikane inin woro nin Bulus, “Benle nari, iyapin imong ipese udin dursuzu anite?
Chuin amahon Paul chu khopi vaihom ho anga apuilut un, “Hiche thuhil thah hi keiho koma hung sei kit in,” atiuvin ahi.
20 Idin dursuzu imong ilengena tiyirimung b, bar nani iyadi nari tiyinin iyapimonari ine.
“Nang man thil chombeh thukhat naseiyin, hichu keihon kicheh tah in kahet nomuve,” atiuvin ahi.
21 Anitin Athans nin nalena idi kusari kone ne isosinku, idinin so ilaza uliru upese.
(Hiche thuhil thah thudol a hin Athens mite le gamchoma kona hungkhom miho chun aphatseh in kihoulim nan anei tauvin ahi).
22 Nin nani Bulus tina ayisina mbun mine anin woro.”Anit Athaan, yene anughe idinin nadini kan.
Chuin Paul chu mipi kikhopna a chun ading doh in, hitin aseiyin ahi. “Athens mite ho, nangho hi imalam jousea hougut tah nahiuhi kamudoh in ahi;
23 Mbele nanin bar, dana indinchinu mmini yene mmong ilengebna idin zazunu, mmini yene kon kubagadi nin lisa kona idin yichu kunin: KUTELLẸ KONA TIYIRUMU BA. Nene mma belin minu Kutellẹ kona idin zazunu na iyirughe ba.
Ajeh chu kavah len ahile pathen kihouna muntheng tampi kamun, hiche maicham phung holah-a chun ‘hetphah lou pathen'a ding’ tia kisun khat kamudoh in ahi.” Keiman kasei hi hiche nahet phah lou u Pathen thu chu ahi.
24 Amere Kutelle ulena anake uyi nin nimog vat nan ny. Amere min koyang nan nya kitene nin kutin, na adin sozu kudaga kona inake nin na charaba.
Hiche Pathen chu vannoi leiset le asunga thil umjouse sempa ahin, hijeh chun Ama chu khut a kisa houin'a acheng pon,
25 Na adimin so nimong na ina ke bar ameba Amre nani nari ulai nin ununfash, Amini na ni nanin mmong ilena idimung su.
Chule mihem khut in angaichat ho apethei pon ahi ajeh chu aman ngaichat anei poi. Ama chun ahingthei jouse hinna apeh ahin, angai cha jouse ngaichat asuh bulhit peh ji ahi.
26 Kubin hizine, Kutellẹ nake unit nin wanim, nan nya minere ama maru anit nan nya iye na isozun ko kame kagbiri. Amini ana ti anit niti kubi
Aman mihem khat a kona leiset pumpia namtin asemdoh ahin, namkhat hung kitundoh le lhahsuh ding jong aman ahet masah sa ahi, chule agamgi geiya aman adatkhen sa ahi.
27 Ana dimun su anit yinin anit dinin sume. Bar inan piziraghe inin saghe. Kutellẹ dinin su ti pizirughevat nin nani adi ku popo nan arik.
Athilsem lona jeh chu namtin in ama ahol'uva amu theina dingu ahi ajeh chu ama eihoa kona gamla tah a umlou ahi.
28 Bar Kutellẹre ta tidimi la, tidin chinu ti diku, nafo na umong belle nan nya min, 'bar arik nono mere.
Ajeh chu eiho ama a ihin uva ama'a ichale theiyuva chule ama'a ihiu ahi. Nangho zaila cheng khat'a jong, “Eiho ama chilhah ihiuve” tin akisun in ahi.
29 Barnanin arik nono Kutellẹ ari, na tiwa yene nafo Kutellẹ masin ugold ko usilva ko kutala, kona anit nake.
Hiti ahijeh chun eihon Pathen chu khutthem hon sana dangka ahiloule songa asemu milim hotoh ite loudiu ahi.
30 Kubi kona anit yiru ilemong na Kutellẹ dinin su mine i su, [kubin sirti] na ana fuor nanin ba. Bar nanin nene Kutellee na woro anite vat ichin matiza manazan.
“Hetlouva nabol laiyuva chu Pathen kimumosah ahin, ahin tua hi hoilai hijong le mijousen chonset lungheiya ama lam ahin bel nadinga thu apeh ahitai.
31 Amini na belin nari umong uwui din chinu na ama da su kogha ku kiwucho kidegen nin niti ulena ana fere, amini nafe unit une nuzun kisek [ukul]
Ajeh chu aman vannoi thu atan ding nikho atepsa ahin, thudih'a thutan ding mikhat apansah in, ama chu mijouse mudin thina a konin akai thouvin ahi,” ati.
32 Dana anit ilanza Bulus uworo unite fita nuzu kisek dana ana ku, amon mine tin na isisila ghe. Amon nin belinghe adak ilonliri tutun.
Chuin Paul in thokit thudol asei chu ajauvin ahileh mi konkhat chun anuisat un, ahin adangho chun “Hiche thudol hi olleh kangai nom kit-ui,” atiuvin ahi.
33 Dana ibelle nanin Bulus tinna ahgha.
Hiti chun Paul in akihoulim nau achaiyin ahi.
34 Vatninnanin among dofuno Buluse ku inin yinna nin liru kitenen Isa. Nan nya nanit alena yinna nin Isa umong wa diku lisame Dionysius. Tutun umong uwani wadiku lisame Damaris nin na mong nan ghinu na iwa yinin sauyenu.
Ahivang in amaho lah a mi phabep chun atahsan un anung ajui tauvin ahi. Amaho chu, vaipo loiho lah a mi Dionysius, Damaris kiti numeinu chule adang mi phabep ahiuve.

< Katwa Nono Katwa 17 >