Psalmet 147

1 Lëvdoni Zotin, sepse është një gjë e mirë t’i këndosh lavde Perëndisë tonë, sepse është e kënaqshme dhe e leverdishme ta lëvdosh.

Halleluja! Hyvä on veisata kiitosta meidän Jumalallemme. Se on suloista; ylistäminen on soveliasta.

2 Zoti ndërton Jeruzalemin, dhe mbledh të humburit e Izraelit.

Herra rakentaa Jerusalemin, hän kokoaa Israelin karkoitetut.

3 Ai shëron ata që e kanë zemrën të thyer dhe lidh plagët e tyre.

Hän parantaa ne, joilla on särjetty sydän, ja sitoo heidän haavansa.

4 Llogarit numrin e yjeve dhe i thërret të gjitha sipas emrit të tyre.

Hän on määrännyt tähtien luvun, hän kutsuu niitä kaikkia nimeltä.

5 I madh është Zoti ynë, e pamasë është fuqia e tij dhe e pafund zgjuarësia e tij.

Meidän Herramme on suuri, suuri voimassansa, hänen ymmärryksensä on mittaamaton.

6 Zoti larton njerëzit e përulur, por ul deri në tokë njerëzit e këqij.

Herra pitää pystyssä nöyrät, mutta jumalattomat hän painaa maahan.

7 Këndojini Zotit me falenderim, këndojini me qeste lavde Perëndisë tonë,

Veisatkaa Herralle kiitosvirsi, soittakaa kanteleilla kiitosta meidän Jumalallemme.

8 që mbulon qiellin me re, përgatit shiun për tokën dhe bën që të rritet bari në malet.

Hän peittää pilvillä taivaan ja valmistaa sateen maalle; hän kasvattaa ruohon vuorille

9 Ai i jep ushqime bagëtisë dhe zogjve të korbeve që thërresin.

ja antaa ruuan eläimille, kaarneen pojillekin, kun ne huutavat.

10 Ai nuk kënaqet në forcën e kalit, dhe nuk gjen ndonjë gëzim në këmbët e njeriut.

Ei kelpaa hänelle hevosen voima, ei hän mielisty miehen jalkojen nopeuteen:

11 Zoti kënaqet me ata që kanë frikë prej tij, me ata që shpresojnë në mirësinë e tij.

Herra mielistyy niihin, jotka häntä pelkäävät, jotka panevat toivonsa hänen armoonsa.

12 Lëvdo Zotin, o Jeruzalem, kremto Perëndinë tënd, o Sion.

Kiitä Herraa, Jerusalem. Ylistä Jumalaasi, Siion.

13 Sepse ai ka përforcuar shufrat e portave të tua dhe ka bekuar bijtë e tu në mes teje.

Sillä hän tekee lujiksi sinun porttiesi salvat; hän siunaa sinun lapsesi sinun keskelläsi.

14 Ai e ruan paqen brenda kufijve të tu dhe të ngop me grurin më të mirë.

Hän hankkii rauhan sinun rajojesi sisälle, ravitsee sinut parhaalla nisulla.

15 Dërgon mbi tokë urdhërin e tij, fjala e tij merr dheun.

Hän lähettää sanansa maahan, nopeasti kiitää hänen käskynsä.

16 Dërgon borën si lesh dhe përhap brymën si hi.

Hän antaa sataa lunta niinkuin villaa ja sirottaa härmää niinkuin tuhkaa.

17 Hedh breshërin e tij si me copa; kush mund t’i bëjë ballë të ftohtit të tij?

Hän viskaa rakeitansa niinkuin leivänmuruja; kuka voi kestää hänen pakkastansa?

18 Dërgon fjalën e tij dhe i shkrin ato; bën që të fryjë era e tij, dhe ujërat rrjedhin.

Hän lähettää sanansa ja sulattaa rakeet; hän panee tuulensa puhaltamaan, ja vedet virtaavat.

19 Ai ia ka bërë të njohur Jakobit fjalën e tij, dhe Izraelit statutet e tij dhe dekretet e tij.

Hän ilmoittaa sanansa Jaakobille, käskynsä ja oikeutensa Israelille.

20 Ai nuk e ka bërë këtë me asnjë komb tjetër; dhe ato nuk i njohin dekretet e tij. Aleluja.

Niin hän ei ole tehnyt yhdellekään pakanakansalle, ja hänen oikeuksiansa ne eivät tunne. Halleluja!