Psalmet 130

1 Nga vënde të thella unë të këllthas ty, o Zot.

Veisu korkeimmassa Kuorissa. Syvyydessä minä huudan sinua, Herra.

2 O Zot, dëgjo klithmën time; veshët e tu dëgjofshin me vëmendje zërin e lutjeve të mia.

Herra, kuule minun ääneni: vaarinottakaan korvas rukousteni äänestä.

3 Në rast se ti do të merrje parasysh fajet, o Zot, kush mund të rezistonte, o Zot?

Jos sinä, Herra, soimaat syntiä: Herra, kuka siis pysyy?

4 Por te ti ka falje, me qëllim që të kenë frikë prej teje.

Sillä sinun tykönäs on anteeksi antamus, että sinua peljättäisiin.

5 Unë pres Zotin, shpirti im e pret; unë kam shpresë në fjalën e tij.

Minä odotan Herraa: sieluni odottaa, ja minä toivon hänen sanansa päälle.

6 Shpirti im pret Zotin, më tepër se rojet mëngjesin; po, më tepër se rojet mëngjesin.

Sieluni vartioitsee Herraa huomenvartiosta toiseen huomenvartioon asti.

7 O Izrael, mbaj shpresa tek Zoti, sepse pranë tij ka dhemshuri dhe shpëtim të plotë.

Israel toivokaan Herran päälle; sillä Herralla on armo, ja runsas lunastus hänellä.

8 Ai do ta çlirojë Izraelin nga të gjitha paudhësitë e tij.

Ja hän lunastaa Israelin kaikista synneistänsä.