Psalmet 126

1 Kur Zoti i bëri robërit e Sionit të kthehen, na u duk si ëndërr.

Matkalaulu. Kun Herra käänsi Siionin kohtalon, niin me olimme kuin unta näkeväiset.

2 Atëherë goja jonë u mbush me qeshje dhe gjuha jonë me këngë gëzimi, atëherë thuhej midis kombeve: “Zoti ka bërë gjëra të mëdha për ta”.

Silloin oli meidän suumme naurua täynnä, ja kielemme riemua täynnä; silloin sanottiin pakanain keskuudessa: "Herra on tehnyt suuria heitä kohtaan".

3 Zoti ka bërë gjëra të mëdha për ne, dhe jemi tërë gëzim.

Niin, Herra on tehnyt suuria meitä kohtaan; siitä me iloitsemme.

4 Bëj të rikthehen robërit tanë, o Zot, ashtu si përrenjtë në jug.

Herra, käännä meidän kohtalomme, niinkuin sadepurot Etelämaassa.

5 Ata që mbjellin me lotë, do të korrin me këngë gëzimi.

Jotka kyynelin kylvävät, ne riemuiten leikkaavat.

6 Vërtetë ecën duke qarë ai që mban farën që do të mbillet, por ai do të kthehet më këngë gëzimi duke sjellë duajt e tij.

He menevät itkien, kun kylvösiemenen vievät; he palajavat riemuiten, kun lyhteensä tuovat.