Fjalët e urta 31

1 Fjalë të mbretit Lemuel, mesazhi profetik me të cilin e mësoi e ëma.

Kuningas Lemuelin sanat: oppi, jonka hänen äitinsä hänelle opetti:

2 Çfarë të të them, biri im? Çfarë të të them, biri i barkut tim? Çfarë të të them, bir i zotimeve të mia?

Ah minun poikani, ah minun kohtuni poika, ah minun toivottu poikani!

3 Mos ua jep forcën tënde grave as jetën tënde asaj që shkatërron mbretërit.

Älä anna vaimon saada tavaraas, ja älä käy niillä retkillä, joissa kuninkaat turmeltuvat.

4 Nuk u shkon mbretërve, o Lemuel, nuk u shkon mbretërve të pinë verë as princave të dëshirojnë pije dehëse,

Ei kuningasten, o Lemuel, ei sovi kuningasten viinaa juoda, eli ruhtinasten väkeviä juotavia,

5 sepse duke pirë të mos harrojnë ligjin dhe të mos shtrembërojnë të drejtën e të pikëlluarve.

Ettei he joisi, ja oikeutta unohtaisi, ja vääntelisi köyhäin asiaa.

6 Jepini pije dehëse atij që është duke vdekur dhe verë atij që e ka zemrën të hidhëruar.

Antakaat väkeviä juotavia niille, jotka hukkumallnsa ovat, ja viinaa murheellisille sieluille,

7 Le të pijë për të harruar varfërinë e tij dhe për të mos kujtuar më hallet e tij.

Että he joisivat, ja unohtaisivat ahdistuksensa, ja ei enää johdattaisi mieleensä viheliäisyyttänsä.

8 Hape gojën tënde në favor të memecit, në mbrojtje të të gjithë atyre që janë lënë pas dore.

Avaa suus mykän edessä, ja auta hyljättyin asiaa.

9 Hape gojën tënde, gjyko me drejtësi dhe mbro çështjen e të mjerit dhe të nevojtarit.

Avaa suus, ja tuomitse oikein, ja pelasta vaivainen ja köyhä.

10 Kush do të gjejë një grua të fortë dhe të virtytshme? Vlera e saj është shumë më e madhe nga ajo e margaritarëve.

Joka toimellisen vaimon löytää, se on kalliimpi kuin kaikkein kallimmat päärlyt:

11 Zemra e burrit të saj ka besim tek ajo, dhe do të ketë gjithnjë fitime.

Hänen miehensä sydän uskaltaa häneen: hänen elatuksensa ei puutu häneltä.

12 Ajo i bën të mira dhe jo të keqe tërë ditët e jetës së saj.

Hän tekee hänelle hyvää ja ei pahaa kaikkena elinaikanansa.

13 Gjen lesh dhe li dhe punon me gëzim me duart e veta.

Hän harjoittaa itsensä villoissa ja pellavissa, ja tekee mielellänsä työtä käsillänsä.

14 Ajo u përngjan anijeve të tregëtarëve: e sjell ushqimin e saj nga larg.

Hän on niinkuin kauppamiehen haaksi, joka elatuksensa tuo kaukaa.

15 Çohet që me natë për t’i ndarë ushqimin familjes së saj dhe për t’u dhënë urdhërat e nevojshme shërbëtoreve të saj.

Hän nousee yöllä, ja antaa perheellensä ruokaa, ja piioillensa heidän osansa.

16 Ajo shikon një arë dhe e ble; me duart e saj mbjell një vresht.

Hän pyytää peltoa ja saa sen, ja istutaa viinapuita kättensä hedelmästä.

17 Ngjesh me forcë ijët dhe i bën më të fortë krahët e saj.

Hän vyöttää kupeensa väkevydellä, ja vahvistaa käsivartensa.

18 E kupton që tregëtia e saj po shkon mbarë dhe llamba e saj e natës nuk i shuhet.

Hän näkee askareensa hyödylliseksi: hänen kynttiläänsä ei sammuteta yöllä.

19 Shtrin dorën mbi furkën, pëllëmbat e saj zënë boshtin.

Hän ojentaa kätensä rukkiin, ja tarttuu sormillansa kehrävarteen.

20 I shtrin dorën të varfërit dhe i jep dorën nevojtarit.

Hän kohottaa kätensä köyhille, ja ojentaa kätensä tarvitseville.

21 Nuk i trembet borës për familjen e saj, sepse tërë ata të shtëpisë së vet kanë një veshje të dyfishtë.

Ei hän pelkää lunta huoneessansa; sillä kaikella hänen perheellänsä ovat kaksinkertaiset vaatteet.

22 Bën për vete mbulesa si sixhade dhe rrobat e saj janë prej liri shumë të hollë dhe të purpurta.

Hän tekee itsellensä makausvaatteita: valkia kallis liina ja purppura ovat hänen pukunsa.

23 Burri i saj nderohet te porta, kur ulet bashkë me pleqtë e vendit.

Hänen miehensä on tuttu porteissa, istuissansa maan vanhimpain tykönä.

24 Përgatit rroba prej liri dhe i shet, i furnizon me breza tregtarët.

Hän tekee kallista liinaa ja myy sitä, ja antaa vyön kauppaajalle.

25 Forca dhe nderi janë rrobat e saj dhe qesh për ditët që do të vijnë.

Väkevyys ja kunnia on hänen pukunsa, ja hän nauraa seuraavaiselle ajalle.

26 Hap gojën e saj me dituri dhe mbi gjuhën e saj është ligji i mirësisë.

Hän avaa suunsa viisaudessa, ja hänen kielensä on suloinen oppi.

27 Ajo mbikqyr si shkon shtëpia e vet dhe nuk ha bukën e përtacisë.

Hän katselee kurkistellen, kuinka hänen huoneessansa kaikki asiat ovat, ja ei syö laiskuudessa leipäänsä.

28 Bijtë e saj ngrihen dhe e shpallin fatlume; edhe burri i saj e lëvdon duke thënë:

Hänen poikansa tulevat ja ylistävät häntä autuaaksi: hänen miehensä kiittää häntä sanoen:

29 “Shumë bija kanë bërë gjëra të mëdha, por ti i kalon të gjitha ato”.

Moni tytär käyttää itsensä kauniisti; mutta sinä käyt ylitse heidän kaikkein.

30 Hiri është i rremë dhe bukuria është e kotë, por gruaja që ka frikë nga Zoti është ajo që do të lëvdohet.

Otollinen olla on petollisuus, ihana olla on turha; vaan vaimo, joka Herraa pelkää, ylistetään.

31 I jepni frytin e duarve të saj, dhe vet veprat e saj le ta lëvdojnë te portat.

Antakaat hänelle kättensä hedelmästä, ja hänen kättensä työt kiittäkään häntä porteissa.