Jobi 18

1 Atëherë Bildadi nga Shuahu u përgjigj dhe tha:

Niin vastasi Bildad Suasta ja sanoi:

2 “Kur do t’u japësh fund fjalëve? Bëhu i zgjuar dhe pastaj flasim.

Koska te lakkaatte puhumasta? ymmärtäkäät ensin, ja puhukaamme sitte.

3 Pse jemi konsideruar si kafshë dhe jemi konsideruar të përçmuar në sytë e tu?

Miksi me pidetään niinkuin juhdat, ja olemme niin saastaiset teidän silmäinne edestä?

4 Ti që ha veten nga zemërimi, a duhet të braktiset toka për shkakun tënd apo shkëmbi të luajë nga vendi i tij?

Tahdotkos revetä kiukussas? luuletkos, että maa sinun tähtes hyljätään ja kallio siirretään siastansa?

5 Po, drita e të keqit shuhet dhe flaka e zjarrit të tij nuk ndrit më.

Jumalattoman valkeus pitää myös sammutettaman, ja hänen valkiansa kipinä ei pidä paistaman.

6 Drita në çadrën e tij po meket dhe llamba e tij mbi të po shuhet.

Hänen majassansa pitää valkeus tuleman pimeydeksi, ja hänen kynttilänsä pitää siinä sammutettaman.

7 Hapat e tij të fuqishëm shkurtohen dhe vetë planet e tij po e çojnë në greminë.

Hänen voimansa askeleet pitää ahdistettaman; ja hänen neuvonsa pitää hänen maahan sysäämän.

8 Sepse këmbët e tij e shtyjnë në rrjetë dhe ai do të bjerë në ndonjë lak.

Sillä hän on viety jalkoinensa paulaan, ja vaeltaa verkossa.

9 Një çark e kap nga thembra dhe një lak e mban fort.

Paula pitää pitämän hänen kantapäänsä, ja ryövärit pitää hänen käsittämän.

10 Për të ka një lak të fshehur në tokë dhe një çark të vënë në shteg.

Hänen paulansa on viritetty maan päälle, ja hänen satimensa hänen polullensa.

11 Gjëra të tmerrshme e trembin nga çdo anë dhe e ndjekin në çdo hap.

Kaikin tahoin pitää kauhistukset häntä peljättämän, ja hänen jalkansa eksyttämän.

12 Forca e tij pakësohet për shkak të urisë dhe shkatërrimi është gati ta godasë anash.

Nälkä pitää oleman hänen tavaransa, ja onnettomuus pitää oleman valmistettu hänen kylkeensä.

13 Gëlltit copa të lëkurës së tij; i parëlinduri i vdekjes gllabëron gjymtyrët e tij.

Hänen nahkansa vahvuus pitää kulutettaman, ja hänen väkevyytensä pitää kuoleman esikoisen syömän.

14 Atë e rrëmbejnë nga çadra tij që e dinte të sigurt dhe e çojnë para mbretit të tmerrit.

Hänen toivonsa pitää revittämän ylös juurinensa hänen majastansa, ja hän pitää ajettaman pelkoin kuninkaan tykö.

15 Në çadrën e tij banon ai që nuk është nga të vetët, dhe mbi shtëpinë e tij hedhin squfur.

Se on asuva hänen majassansa hänen puutteensa tähden: hänen majansa päälle pitää tulikiveä viskottaman.

16 Rrënjët poshtë thahen dhe degët lart priten.

Alhaalta pitää hänen juurensa kuivettuman, ja ylhäältä hänen elonsa niitettämän.

17 Kujtimi i tij zhduket nga toka dhe emri i tij nuk do të përmendet më nëpër rrugë.

Hänen muistonsa pitää hukkuman maan päältä, ja ei pidä ensinkään hänellä nimeä oleman kadulla.

18 Ai shtyhet nga drita në terr dhe atë e përzënë nga bota.

Hän pitää ajettaman valkeudesta pimeyteen, ja pitää maalta heitettämän pois.

19 Nuk ka as bij, as pasardhës në popullin e tij dhe asnjë që të mbijetojë në banesën e tij.

Ei hänellä pidä yhtään lasta oleman, eikä lasten lasta hänen kanssansa; ja ei pidä yhtään hänen asuinsioihinsa jäämän.

20 Fundi i tij i lë të habitur ata që e kanë ndjekur dhe mbeten të tmerruar ata që e kanë pararendur.

Ne jotka hänen perässänsä tulevat, pitää hämmästymän hänen päivästänsä, ja ne jotka hänen edellänsä ovat olleet, pitää peljästymän.

21 Pikërisht kështu janë banesat e njerëzve të këqij, dhe ky është vendi i atij që nuk e njeh Perëndinë”. Përgjigja e pestë e Jobit; ai e ndjen veten të përqeshur; gjithçka është kundër tij

Tämä on jumalattoman maja, ja tämä on sen sia, joka ei Jumalasta mitään tiedä.