Ordspråksboken 15
1 Ett mjukt svar stillar vrede, men ett hårt ord kommer harm åstad.
Leppeä vastaus taltuttaa kiukun, mutta loukkaava sana nostaa vihan.
2 De visas tunga meddelar god kunskap, men dårars mun flödar över av oförnuft.
Viisasten kieli puhuu tietoa taitavasti, mutta tyhmäin suu purkaa hulluutta.
3 HERRENS ögon äro överallt; de giva akt på både onda och goda.
Herran silmät ovat joka paikassa; ne vartioitsevat hyviä ja pahoja.
4 En saktmodig tunga är ett livets träd, men en vrång tunga giver hjärtesår.
Sävyisä kieli on elämän puu, mutta vilpillinen kieli haavoittaa mielen.
5 Den oförnuftige föraktar sin faders tuktan, men den som tager vara på tillrättavisning, han varder klok.
Hullu pitää halpana isänsä kurituksen, mutta joka nuhdetta noudattaa, tulee mieleväksi.
6 Den rättfärdiges hus gömmer stor rikedom, men i de ogudaktigas vinning är olycka.
Vanhurskaan huoneessa on suuret aarteet, mutta jumalattoman saalis on turmion oma.
7 De visas läppar strö ut kunskap, men dårars hjärtan äro icke såsom sig bör.
Viisasten huulet kylvävät tietoa, mutta tyhmäin sydän ei ole vakaa.
8 De ogudaktigas offer är en styggelse för HERREN, men de redligas bön behagar honom väl.
Jumalattomien uhri on Herralle kauhistus, mutta oikeamielisten rukous on hänelle otollinen.
9 En styggelse för HERREN är den ogudaktiges väg, men den som far efter rättfärdighet, honom älskar han.
Jumalattoman tie on Herralle kauhistus, mutta joka vanhurskauteen pyrkii, sitä hän rakastaa.
10 Svår tuktan drabbar den som övergiver vägen; den som hatar tillrättavisning, han måste dö.
Kova tulee kuritus sille, joka tien hylkää; joka nuhdetta vihaa, saa kuoleman.
11 Dödsriket och avgrunden ligga uppenbara inför HERREN; huru mycket mer då människornas hjärtan! (Sheol h7585)
Tuonelan ja manalan Herra näkee, saati sitten ihmislasten sydämet. (Sheol h7585)
12 Bespottaren finner ej behag i tillrättavisning; till dem som äro visa går han icke.
Pilkkaaja ei pidä siitä, että häntä nuhdellaan; viisasten luo hän ei mene.
13 Ett glatt hjärta gör ansiktet ljust, men vid hjärtesorg är modet brutet.
Iloinen sydän kaunistaa kasvot, mutta sydämen tuskassa on mieli murtunut.
14 Den förståndiges hjärta söker kunskap, men dårars mun far med oförnuft.
Ymmärtäväisen sydän etsii tietoa, mutta tyhmien suu hulluutta suosii.
15 Den betryckte har aldrig en glad dag, men ett gott mod är ett ständigt gästabud.
Kurjalle ovat pahoja kaikki päivät, mutta hyvä mieli on kuin alituiset pidot.
16 Bättre är något litet med HERRENS fruktan än en stor skatt med oro.
Parempi vähä Herran pelossa kuin paljot varat levottomuudessa.
17 Bättre är ett fat kål med kärlek än en gödd oxe med hat.
Parempi vihannesruoka rakkaudessa kuin syöttöhärkä vihassa.
18 En snarsticken man uppväcker träta, men en tålmodig man stillar kiv.
Kiukkuinen mies nostaa riidan, mutta pitkämielinen asettaa toran.
19 Den lates stig är såsom spärrad av törne, men de redliga hava en banad stig.
Laiskan tie on kuin orjantappurapehko, mutta oikeamielisten polku on raivattu.
20 En vis son gör sin fader glädje, och en dåraktig människa är den som föraktar sin moder.
Viisas poika on isällensä iloksi, mutta tyhmä ihminen halveksii äitiänsä.
21 I oförnuft har den vettlöse sin glädje, men en förståndig man går sin väg rätt fram.
Hulluus on ilo sille, joka on mieltä vailla, mutta ymmärtäväinen mies kulkee suoraan.
22 Där rådplägning fattas varda planerna om intet, men beståndande bliva de, där de rådvisa äro många.
Hankkeet sortuvat, missä neuvonpito puuttuu; mutta ne toteutuvat, missä on runsaasti neuvonantajia.
23 En man gläder sig, när hans mun kan giva svar; ja, ett ord i sinom tid, det är gott.
Miehellä on ilo suunsa vastauksesta; ja kuinka hyvä onkaan sana aikanansa!
Taitava käy elämän tietä ylöspäin, välttääkseen tuonelan, joka alhaalla on. (Sheol h7585)
25 Den högmodiges hus rycker HERREN bort, men änkans råmärke låter han stå fast.
Ylpeitten huoneen Herra hajottaa, mutta lesken rajan hän vahvistaa.
26 För HERREN äro ondskans anslag en styggelse, men milda ord rena.
Häijyt juonet ovat Herralle kauhistus, mutta lempeät sanat ovat puhtaat.
27 Den som söker orätt vinning drager olycka över sitt hus, men den som hatar mutor, han får leva.
Väärän voiton pyytäjä hävittää huoneensa, mutta joka lahjuksia vihaa, saa elää.
28 Den rättfärdiges hjärta betänker vad svaras bör, men de ogudaktigas mun flödar över av onda ord.
Vanhurskaan sydän miettii, mitä vastata, mutta jumalattomien suu purkaa pahuutta.
29 HERREN är fjärran ifrån de ogudaktiga, men de rättfärdigas bön hör han.
Jumalattomista on Herra kaukana, mutta vanhurskasten rukouksen hän kuulee.
30 En mild blick gör hjärtat glatt, ett gott budskap giver märg åt benen.
Valoisa silmänluonti ilahuttaa sydämen; hyvä sanoma tuo ydintä luihin.
31 Den vilkens öra hör på hälsosam tillrättavisning, han skall få dväljas i de vises krets.
Korva, joka kuuntelee elämän nuhdetta, saa majailla viisaitten keskellä.
32 Den som ej vill veta av tuktan frågar icke efter sitt liv, men den som hör på tillrättavisning, han förvärvar förstånd.
Joka kuritusta vieroo, pitää sielunsa halpana; mutta joka nuhdetta kuuntelee, se saa mieltä.
33 HERRENS fruktan är en tuktan till vishet, och ödmjukhet går före ära.
Herran pelko on kuri viisauteen, ja kunnian edellä käy nöyryys.
